Kataisen hallituksen hallitusohjelma: ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikka sekä EU-asiat

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on nyt pysynyt pystyssä jonkin aikaa kulkien "kriisistä" toiseen. Kun viimeksi kirjoitin hallituksen talouspolitiikasta, niin siinä välissä hallitus on ollut eripurainen vakuuksista (Kreikka-asia), vanhuuslaista, sekä budjetista yleisesti, joka on aiheuttanut mm. Vihreissä melkoista hampaiden kiristelyä. Katsotaanpas, että mitä ulko-, turvallisuus ja puolustuspoliittiikka sekä EU-asiat lupaavat normaalille suomalaiselle.

Käyn jälleen kerran valikoidusti hallitusohjelmaa läpi. Koko hallitusohjelma löytyy osoitteesta: http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp.

Suomi tekee yhteistyötä Naton kanssa.

Mitä tämä tarkoittaa? Kuinka syvälle yhteistyötä aiotaan viedä? Pahat kielet ovat sanoneet, että armeijaa ajetaan tahallaan alas, jotta Suomi joutuu turvautumaan Naton syliin? Voisiko asia olla näin vai onko kyse salaliittoteoreetikoiden uudesta väitteestä? Vai onko väitteestä perää, kun puolustusministeri Wallin niin kerran sanoo Helsingin Sanomissa: lähde. Joka tapauksessa näyttää siltä, että Nato-jäsenyyttä erityisesti vastustavat vasemmalla olevat puolueet ovat jäämässä junasta pois.

Hallitus tukee EU:n kehittämistä nykyisten perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen. Suomi korostaa kaikkien jäsenvaltioiden yhtäläisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, institutionaalista tasapainoa
sekä komission itsenäistä asemaa. Yhteisöllisyyteen perustuva toimintatapa on paras tapa taata unionin vakaa ja tasapuolinen toiminta sekä demokratian toteutuminen.

Suomi korostaa jäsenvaltioiden velvollisuuksia siten, että se on aikeissa (mikäli vakuudet tulevat) antaa Kreikalle jälleen miljardeja euroja kankkulan kaivoon. Lisäksi hallitus sanoo toimivansa perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen. Sanoo näin, vaikka rikkoo jo nyt Maastrichtin sopimusta räikeästi tukemalla muita EU-maita.

Hallitus suhtautuu vakavasti kansalaisten Euroopan unionin toiminnasta esittämään kritiikkiin ja pitää
kansalaisyhteiskunnan laaja-alaista osallistumista Eurooppa-asioiden käsittelyyn sekä niistä tiedottamista tärkeänä.

Heh, puoluerajoihin katsomatta suurin osa kansasta haluaa, että asiat hoidetaan kotimaassa kuntoon ja Kreikkaan ei anneta rahaa. Mitä tekee hallitus? Suunnittelee epätoivoisesta rahan antamista Kreikkaan, vaikka ensimmäinen vakuussopu (joka oli muuten farssi, koska kysymys ei ollut koko takuista) hylättiin muiden jäsenmaiden toimesta. Eikö hallituksen pitäisi suhtautua oikeasti vakavasti tähän kritiikkiin ja lopettaa tuen antamisen suunnitelmat? Monet talousviisaat ovat sitä mieltä, mutta hallituksemme ei ole. Ketä hallitus edes tässä kuuntelee?

Hallitus toimii eurooppalaisen talouden vakauttamiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi, tuottavuuden ja
muiden talouskasvun edellytysten sekä työllisyyden parantamiseksi ja tulevien taloudellisten kriisien ennaltaehkäisemiseksi.

Ahaa. No tämä varmastikin sitten selittää sen, että miksi rahapaketteja suunnitellaan Kreikkaan lähetettäväksi. Mielenkiintoista, että kaksi allekkaista kappaletta tavallaan nollaavat toisensa. Vielä kerran kysyn, että ketkä ovat esimerkiksi Jutta Urpilaisen asiantuntijat tässä suuren luokan virheessä, jota yritetään tehdä?

Suomen tiukentunut linja euromaiden talouskriisien hoitamiseen ja rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen muutokseen on määritetty hallituksen esittämässä ja eduskunnan hyväksymässä päätöksessä (liite 3). Ennen yksittäisen päätöksen tekoa hallitus arvioi, ovatko Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) tai mahdollisesti perustettavan Euroopan vakausmekanismin (EVM) puitteissa tehtävät päätökset Suomen ja vaikeuksiin joutuneen maan kansalaisten kannalta perusteltuja ja onko odotettavissa, että kyseiselle maalle suunniteltu sopeutusohjelma auttaa sitä selviytymään ahdingosta. Sen mukaisesti Suomi hyväksyy Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen edellyttäen, että Suomen ehdot toteutuvat.

Minä kysyn Kreikka-paketista jälleen kerran:

• Onko päätökset Kreikka-paketissa vaikeuksiin joutuneen maan (Kreikka) kansalaisten kannalta perusteluja?
• Onko odotettavissa, että kyseiselle maalle suunniteltu sopeutusohjelma auttaa?
• Ovatko ne Suomen ehdot toteutumassa?

Väittäisin, että jokaiseen kysymykseen vastaus on ei, joten noudattaakohan hallitus omaa ohjelmaansa? Aika näyttää.

Suomi osallistuu yhtenäisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseen, jotta kansalaisten oikeudet toteutuisivat täysimääräisesti ja vaivattomasti heidän liikkuessaan ja työskennelles-
sään toisissa jäsenmaissa. Schengen-sopimuksen merkitys vapaan liikkuvuuden takaajana on tärkeää
turvata.

Saanko olla eri mieltä? Schengen-sopimus on taannut vapaan liikkumisen esimerkiksi minulle, kun kävin keväällä Roomassa, mutten olisi pistänyt pahakseni, jos olisin joutunut seisoskelemaan passintarkastus-jonossa. Itse asiassa koko Schengen on ajanut esimerkiksi Suomen sellaiseen tilaan, että ulkomaalaiset rosvot käyvät täällä kesällä ryöväämässä kaiken, minkä irti saavat kuparikatoista lähtien, joten olisiko aika pistää koko Schengen alas? Esimerkiksi Ranska vain sanoi hyvinkin yksipuolisesti, että Italiasta Ranskaan ei pääse enää suoraan. Miksei Suomi voi sanoa samoin? Vai haluammeko ensi kesänäkin lukea uutisia esimerkiksi romaneista?

Hallitus laatii strategian, jonka tavoitteena on tiivistää Suomen sekä Yhdysvaltain ja Kanadan kahdenvälisiä suhteita ja etsiä keinoja EU:n transatlanttisten poliittisten ja taloudellisten suhtei-
den kehittämiseen.

Tämä on oikeasti hyvin mielenkiintoista, koska ulkoministerinä toimii Erkki Tuomioja, joka ei taida saada kutsua Washingtoniin. Muutenkin Tuomioja ajoi alas Suomen ja Yhdysvaltain suhteet viime ulkoministerikaudellaan ja nyt ei ole luvassa mitään muuta kuin samaa heinää. Näin ainakin pelkään. Voi olla, että Suomen ja Yhdysvaltain kahdenväliset suhteet jäävät heikonlaisiksi.

Suomi tukee EU:n kauppapoliittisia tavoitteita ja vaikuttaa erityisesti turvatakseen tasavertaiset toimin-
taedellytykset ja avoimet markkinat vihreälle teknologialle, tuotteille ja osaamiselle sekä digitaalisen talouden kehittymiselle.

Mukavaa. Tämänkö takia Suomi samalla kiusaa kansalaisiaan nostamalla sähkön ja bensan veroja ja laskuttamalla kaikkia siitä, että he joutuvat asumaan jossain? Digitaalinen talous? Mitä se on enää, kun kaikki valmistetaan kuitenkin Intiassa tai Kiinassa? Tarvitsemme Suomeen teollisuutta, jotta voimme pitää täällä hyvinvointiyhteiskunnan.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdol-
lisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta.

Mutta Suomi valmistelee armeijan määrätietoista rapauttamista puolustusmäärärahoja supistamalla? Eikö tässä ole jo melkoinen ristiriita?

Puolustusvoimauudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Uudistuksen lähtökohtana ovat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Puolustusvoimien säästöohjelman toteuttaminen edellyttää sopeutustoimien aloittamista välittömästi vaalikauden alussa.

No näinhän tässä on näyttänyt käyvän. Armeijalta supistetaan rahaa, erittäin halvat maamiinat hävitetään ja tilalle ostetaan järjetön järjestelmä. Haloo?!

Tehokas ja toimiva ulkoasiainhallinto on Suomelle tärkeä väline. Suomen ulkomaanedustustot muodostavat globaalisti kattavan toimipisteverkon, jonka toimintaedellytykset hallitus haluaa turvata.

Miksi? Suomi on EU:n jäsen, joten miksi Suomi ei voi kehittää edustojaan niin, että jokapuolella olisi EU:n edustustoja. Lähetystöjen ylläpitäminen on sitä paitsi kallista puuhaa. Eikö niitä voisi karsia tai tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa varsinkin kun olemme EU:ssa?

Ylipäätään Kataisen hallituksen hallitusohjelma on tältä alueelta hyvin ympäripyöreää. Sitä lukiessa tulee mieleen ajatus konsultista, joka piirtelee fläppi-taululle hienoja pallukoita ja nuolia, jotka oudosti yhtyvät milloin missäkin kohtaa. Kaikki on konsultin mielestä todella hienoa, mahtavaa ja halpaakin ja samaa voi jollain tasolla sanoa hallitusohjelman tästä osiosta.