tiistai 14. elokuuta 2018

Valtio ei ole vienyt Tampereelta 100 miljoonaa vuodessa

Tampereen Vasemmistoliiton puheenjohtaja, Mikko Aaltonen, kirjoittaa Aamulehden mielipidepalstalla muun muassa seuraavaa:
Suurimman vaikutuksen kaupungin tuloihin ovat aiheuttaneet valtionosuuksien leikkaukset. Maamme hallitusten vuodesta 2012 lähtien tekemien valtionosuusleikkauksien vaikutus kaupungin tuloihin on vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa. Kaupungin talous olisi useita kymmeniä miljoonia ylijäämäinen ilman leikkauksia.
Myönnän olevani talousasioissa tietämätön luuseri, mutta aloin silti epäilemään kirjoituksessa mainittuja asioita, joten keräsin taulukon Tampereen valtionosuuksista vuosilta 2005-2017 nähdäkseni sen, että onko Aaltosen väitteessä perää. Taulukko on tässä:


Valtionosuus Yli-/alijäämä eur
Vuosi 2005 156 070 000,00 € 61 168 000,00 €
Vuosi 2006 173 411 000,00 € 6 347 000,00 €
Vuosi 2007 180 143 000,00 € 21 722 000,00 €
Vuosi 2008 202 173 000,00 € 178 344 000,00 €
Vuosi 2009 217 507 000,00 € -16 684 000,00 €
Vuosi 2010 210 618 000,00 € 35 625 000,00 €
Vuosi 2011 223 070 000,00 € -13 846 000,00 €
Vuosi 2012 239 700 000,00 € -27 436 000,00 €
Vuosi 2013 295 563 721,00 € -2 071 000,00 €
Vuosi 2014 291 582 111,00 € -18 083 000,00 €
Vuosi 2015 288 887 198,00 € -36 886 000,00 €
Vuosi 2016 307 139 673,00 € -16 964 000,00 €
Vuosi 2017 275 827 032,00 € -6 751 000,00 €

Tein vielä rajallisilla LibreOffice-kyvyilläni havainnollistavan kaavion samasta taulukosta:


Ensiksikin tästä on pääteltävissä, että:
Maamme hallitusten vuodesta 2012 lähtien tekemien valtionosuusleikkauksien vaikutus kaupungin tuloihin on vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa.
Ei pidä paikkaansa. Vuodesta 2012 (239,7 miljoonaa euroa) vuoteen 2017 (275,8 miljoonaa euroa) euromääräinen valtionosuuksien nousu on ollut 36,1 miljoonaa euroa. Myönnettäköön, että vuotta 2016 ja 2017 vertailtaessa valtionosuuksissa on tapahtunut raju, yli 31 miljoonan euron lasku, muttei sillä ole merkitystä väitteeseen pohjautuen. En ymmärrä, että miten muka valtionosuuksia on leikattu ja miten niiden kasvulla on voinut olla kaupungin vuosituloihin verrattaessa yli 100 miljoonan euron vaikutus. Ehkä joku voisi minulle tämän selittää?

Tätä myöten muut Aaltosen mainitsemat asiat ovat myös kyseenalaisia, kuten se, että Tampereen kaupungin talous olisi kymmeniä miljoonia ylijäämäinen ilman valtionosuuksien laskua. Vuonna 2017 se olisi toki ollut totta, mutta onko tosiaan niin, että kaupungin talous on pitkällä tähtäimellä rakennettu sen varaan, että valtionosuudet kasvavat vuosi vuodelta?

Muutenkin väite tuntuu varsin hullunkuriselta, kun samaan aikaan Tampereen verotulot ovat kasvaneet 831,4 miljoonasta (2013) 919,0 miljoonaan euroon (2017) kasvaen 87,6 miljoonaa euroa. Samaan aikaan toimintakulut ovat kasvaneet 1552,7 miljoonasta (2013) eurosta 1602,1 miljoonaan euroon kasvun ollessa 49,4 miljoonaa euroa. Näin ollen sallinette minun päättelevän, että verotulot ovat nousseet toimintakuluja enemmän huomattavasti.

Aaltonen päättää kirjoituksensa:
Veronkorotus on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin Tampereen kriisiytyminen.
Ja olen tästä kunnioittavasti eri mieltä, vaikkakin esimerkiksi 0,25% korotus on hyvin perusteltavissa. Veronkorotus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Tampereen kaupungin menot ovat järkyttävän suuret. Menoleikkauksia talouden kuntoon laittamiseksi on tehtävä ja unohtaa syyttely valtionosuuksista, jotka ovat edelleen esimerkiksi Turkuun verrattuna todella kovalla tasolla.

Kirjoituksessani käytetyt lähteet:

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Sote-asiantuntijoiden täyskäännöksestä ja valinnanvapaudesta

Kun ensimmäinen lähetekeskustelu Eduskunnassa tulevasta sote-laista oli alkamassa, tulivat hallituksenkin käyttämät asiantuntijat julkisuuteen mielipidekirjoituksellaan, joka julkaistiin 11.03.2018 Helsingin Sanomissa. Tällä ehkä jopa yllättävällä ulostulolla THL:n ylijohtaja Marina Erhola, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Katariina Silander tekivät oman mielipiteensä selväksi jo otsikossa: "On riski pitkittää sote-uudistusta vanhentuneilla väitteillä". Kirjoitus leikkasi samantein pohjan opposition argumenteilta, sillä oppositio oli luottanut argumentaatiossaan asiantuntijoihin. Samoihin, jotka olivat nyt toista mieltä tulevasta uudistuksesta. Lienee sanomattakin selvää, että se oli kuin taivaan lahja hallituspuolueiden edustajille, jotka viimein alkoivat ostamaan asiantuntijoiden mielipiteitä. Kirjoituksessa tuotiin esille seuraavia asioita:
Viime aikojen sote- ­kritiikki on kuitenkin ajastaan jäljessä. Nyt toistetaan vuosien varrella tuttuja uhkakuvia ja osin vääriä näkemyksiä.
Uudistuksen valmistelu ei mielestämme ole ollut viime aikoina niin huolimatonta kuin julkisuudessa on väitetty. Päinvastoin, valmistelu on ollut 3–4 viime vuoden aikana hyvinkin huolellista.
Sote-uudistuksen lainsäädännöllä rajattu kehitys on parempi kuin palvelujärjestelmän villi kehitys.
Tutkijoilla ja asiantuntijoilla on luonnollista täysi oikeus muuttaa mielipiteitään, mutta tämä ulostulo oli hallituksen kannalta täydellinen vastaisku Elina Lepomäen kritiikin jälkeen. Eikä siinä kaikki, sillä mielipiteen käännös kirjoittajilla oli niin totaalisen täydellinen, että tavallinen ihminen (kuten minä) hämmentyy hurjasti kirjoituksen sanoman alla, mikäli sattuu etsimään verkosta tietoa sotesta huomaten samoilta asiantuntijoilta hieman erilaisia mielipiteitä.

 Heikki Hiilamon mielipide joutuu esimerkiksi outoon valoon näiden Hiilamon kommenttien varjossa:
– Nykytiedoilla on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, onko uusi sote-järjestelmä parempi kuin nykyinen. Mahdollisuuksia parempaan on olemassa, mutta myös suuria riskejä siitä, että lopputulos on nykyistä huonompi, sanoo professori Hiilamo.
Lähde 07.03.2018
KHO sanoi, että selvyyden saamiseksi asiasta olisi tehtävä ennakkoilmoitus EU-komissiolle. Ilmoituksen perusteella komissio tutkii, onko järjestelmä yhteensopiva EU-valtiontukisäännösten kanssa.
Professorit Hiilamo, Huttunen ja Lehto sanovat, että lausunto pitäisi pyytää. Hiilamo perustelee näkemystään sanomalla, että tämä pienentäisi veronmaksajien riskiä ja selkeyttäisi tilannetta tulevaisuutta ajatellen.
Lähde 07.03.2018
Sote-uudistuksessa on viime kädessä raadollisesti kyse vallasta – ei siitä, että haluttaisiin ensisijaisesti parantaa sote-palveluita.
...
Kyse ei ole siis siitä, että maakuntamalli tai valinnanvapaus toteutettaisiin suomalaisten tai mainittujen puolueiden kannattajien hyväksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että asiasta tehtiin puolueiden kesken sopimus.
...
Maakuntamalli ei ollut paras vaihtoehto sote-palveluiden järjestämiseksi. Palveluja järjestäviä tahoja on edelleen liikaa. Malli on kuitenkin parempi kuin nykyinen, ja sen kanssa voidaan elää.
Sen sijaan valinnanvapaus on vaarassa heikentää dramaattisesti julkista sote-järjestelmää. Käytännössä lähes kaikki muut paitsi suoraan mainitusta lakiehdotuksesta hyötyvät tahot vastustavat sen toteuttamista esitetyssä muodossa.
Lähde 15.05.2017
Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat
Lähde Otsikko HS:n mielipidekirjoituksesta 10.12.2017
On siis melko selvää, että professorin mielipide muuttui vajaassa kolmessa kuukaudessa. Lehtijuttuja useamman vuoden ajalta lukeneena on helppo todeta, että Hiilamo kannattanee maakuntamallia, muttei Kokoomuksen haluamaa valinnanvapautta. Epäilenkin, että hän kannattaa sote-esityksen läpimenoa sen vuoksi, että on varma siitä, että Kokoomuksen kaavailema valinnanvapaus jää lopulta tekemättä EU:n sekaantuessa asiaan. Jäljelle jää maakuntamalli, joka sopii Hiilamolle. On myös mielenkiintoista, että Hiilamo kirjoittaa soten valmistelun olleen huolellista 3-4 vuoden ajan, kun hän vielä joulukuussa oli vahvasti sitä mieltä, että sotesta on tullut "sekundaa". Takinkäännös on silmiin pistävä.

Toinen kirjoittajista on THL:n ylijohtaja Marina Erhola, joka oli haastateltavana Ylen ykkösaamussa 20.10.2017. Erholan viesti (alle puolen vuoden takaa siis) oli muun muassa seuraava:
kyl nyt tietysti nyt tän viimeisen version myötä on kyllä aika vaikea nähdä, että päästäisiin niihin kolmen miljardin euron säästöihin mitä hallitus on tavoitellut

kyllä kokonaisuudessaan tietysti tästä systeemistä tulee aika monimutkainen ja kyllä kustannusten hallinta tulee olemaan maakuntatasolla hyvin haastavaa
Kun Yle Areenan otsikkokin kertoo jo Erholan sanoneen, että "Sote-malli on kiirellä tehty ja monimutkaisesti johdettava", on lähes väistämättä kysyttävä, että miten Erhola voi kirjoittaa yhdessä muutama kuukausi myöhemmin muiden allekirjoittaneiden kanssa, että Sotea on valmisteltu huolellisesti useiden vuosien ajan? Itse en tätä logiikkaa ymmärrä, sillä tämä ei välttämättä minusta näytä loogisesti ainakaan selkeältä sanomalta.

Kaikkien kolmen mielipidekirjoituksen allekirjoittaneen nimet löytyvät myös helmikuussa 2018 julkaistusta raportista, "Valinnanvapaus sote-uudistuksessa" (täällä), jonka johtopäätöksissä todetaan jokseenkin negatiivisia asioita valinnanvapaudesta:
Valinnanvapauden terveys- ja hyvinvointieroja pienentävästä vaikutuksesta ei kuitenkaan ole tutkimuksellista näyttöä. Valinnanvapauslaki ei varmista resurssien yhdenvertaista kohdentumista ja voi jopa lisätä terveysja sosiaalisen hyvinvoinnin eroja.
...
Valinnanvapauslaki luo asiakkaan kannalta monimutkaisen palveluiden järjestelmän, jossa palveluketjut (ainakin useampia pal­veluita tarvitsevilla) katkeavat. Se voi jopa heikentää sellaisten potilaiden/asiakkaiden palvelujen saatavuutta, jotka eivät pysty valinnanvapautta käyttämään.
...
Kokonaisuutena uudistuksen tuloksena syntyvä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on vaikeasti ohjattava. Sopimusohjauksen toimivuudesta Suomessa järjestäjän ja tuottajan vä­ lillä ei ole näyttöä nyt kaavaillussa mittakaavassa, eivätkä aikaisemmat kokemukset tällaisesta mallista tue oletusta ohjausmallin tehokkuudesta.
...
Sote –integraatiota tarvitsevien tarpeisiin yritetään vastata integroimalla koko järjestelmä. Silti integraatio jää lopulta toteuttamatta.
Mikäli jaksaa lukea koko raportin (se on muutama sivu ainakin minun laittamassa linkissä), jää valinnanvapaudesta käteen Musta Pekka lähes kaikille. Asiantuntijat eivät usko valinnanvapauden eheyttävään voimaan, vaan pikemminkin epäilevät sitä. Silti puutteista huolimatta ainakin osa asiantuntijoista on valmis ajamaan asiaa eteenpäin, vaikka Hiilamokin on aiemmin todennut, että kyse ei ole kansalaisista, vaan vallasta. Sitä myöten onkin varsin osuvaa kysyä Iltalehden tapaan, että miksi Hiilamo sattumalta istuu erään Terveystalon omistajan hallituksessa? Voiko tässä olla kyse syystä ja seurauksesta vai vain sattumasta, koska niitäkin aika ajoin tapahtuu? Siihen minulla ei ole vastausta.

Ennustan kuitenkin tulevaisuutta sen verran, että sote menee läpi Eduskunnassa ellei nyt mitään isoja yllätyksiä enää satu. Kokoomuksen ryhmäkuri pitää ja samalla muutaman vuoden sisään Kokoomuksessa huomataan, ettei valinnanvapaus enää ole voimassa, kun maakunnat edelleen ovat. Tuloksena on mahdollisesti kaupunkien näivettyminen ja niiden rahoituksen karkaaminen ympäröiviin kuntiin.

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Elina Lepomäen ulostulo osoitti lehmänkauppojen suuruuden

Kansanedustaja Elina Lepomäki räväytti tällä viikolla Eduskunnassa kertoessaan, että hän aikoo äänestää hallituksen sote-esityksiä vastaan.
Ylläolevassa kirjoituksessaan hän nostaa viisi asiaa, jotka tekevät hallituksen esityksestä sellaisen, että hänen on äänestettävä esitystä vastaan:
  1. sote-uudistus ei tarjoa asiakkaalle todellista valinnanvapautta
  2. hanke uhkaa pysyvästi nostaa verorasitusta
  3. luotu malli suosii isoja toimijoita pienten kustannuksella
  4. uusille yrityksille syntyy korkea kynnys päästä markkinoille
  5. maakuntien myötä syntyy uusi pysyvä hallintorakenne, joka ajan mittaan keksii itselleen uusia tehtäviä
Se synnytti valtavan poliittisen myrskyn; olihan kyseessä hallituspuolueen edustaja, joka kertoi vastustavansa koko esitystä, joka on osittain olosuhteiden pakosta valettu ihan päin prinkkalaa. Sinänsä Lepomäki ei kertonut mitään uutta, mutta hallituspuolueen kansanedustajan mandaatilla hän sai kiinnostuksen kohdistumaan itseensä ja hallitukseen. Siinä missä Petteri Orpo kielsi tietävänsä asiasta yhtään mitään, otti pääministeri Sipilä oman ässänsä välittömästi esiin:
Se on tämän hallituksen suurin uudistus ja on selvää, että tulos tai ulos. Silloin se on muitten homma viedä loppuun, jos enemmistöä ei löydy, Sipilä sanoi politiikan toimittajien lounastilaisuudessa. -Lähde 
Toisin sanoen pääministeri pelästyi: hän otti välittömästi esiin hallituksen hajottamisen kortin ja antoi ymmärtää, että jos Keskustan suuri ja maaginen haave, 18 maakuntaa, ei synny, ei Kokoomus saa myöskään valinnanvapautta, jota Lepomäki ei itse asiassa usko Kokoomuksen edes lopulta saavan:
Hallituksen tulisi tarkistaa mallin yhteensopivuus EU-oikeuden kanssa. KHO:n mielestä EU:n tulee selvittää, saavatko maakuntien liikelaitokset EU:n säädöksissä kiellettyä valtiontukea ja ovatko liikelaitokset ylipäätään taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita. EU-oikeus on kansallisen lain yläpuolella. Jos arviota ei pyydetä, saattaa komissio puuttua Suomen terveydenhuoltojärjestelmään jälkikäteen. -Elina Lepomäki 
Toisin sanoen: jos EU-oikeus päättää haastaa Suomen hallituksen päätökset, peruuntuu koko homma, mutta maakuntahallinto, Keskustan unelmalapsi, ei peruunnu.

Miten hallituspuolueissa sitten asiaan reagoitiin? Mielestäni siten, että koko touhusta paistaa läpi irvokas kuva valtavista lehmänkaupoista. Kokoomuksessa ei oikeasti haluta antaa Keskustalle 18 maakuntaa (itseasiassa mikään muu puolue ei halua), eikä Keskustassa haluta antaa Kokoomukselle valinnanvapautta (itseasiassa mikään muu puolue ei halua), mutta kokoonpano on yritettävä pitää kasassa vaikka väkisin.

Jos joku kuvittelee, että joku hallituspuolueen (edes Keskustan) edustaja olisi antanut Lepomäelle "takaisin" ja pakottanut hänet syömään sanansa, niin vielä mitä. Keskustan edustajien viesti somessa ja mediassa on ollut lähinnä sitä, että tämä on nyt pakko tehdä. Toki perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko yritti parhaansa:
– Hänen tekstejään lukiessa olen havainnut, että olisi monta kohtaa josta olisi mukava keskustella tai todeta, että niissä oli vähän virheellisiäkin tulkintoja siitä mitä olemme sopimassa.
Harmi vain, että Saarikko ei ainakaan uutisen mukaan valottanut sitä, missä Lepomäki oli väärässä. Jos minun on pakko veikata, niin Saarikolla ei ole tähän välttämättä edes vastausta. Parhaimman koomisista yrityksistä teki kenties Antti Kaikkonen:
Kyseisen twiitin kommenteista voitte katsoa, että miten ihmiset asiaan reagoivat. Itse mieleeni juolahti Ketosen & Myllyrinteen sketsi veroilmoituksen teosta, jossa tuoliin sidottu ja uhkailtu verotettu kertoi, miten upeaa on täyttää veroilmoitusta.

Muitakin "väittelyitä" on nähty ja kuultu. Keskustan hätä kuului mielestäni Politiikkaradion keskustelussa, jossa Elina Lepomäki ja Keskustan Katri Kulmuni keskustelivat Lepomäen ulostulosta. Kulmunin argumentit kuuluivat seuraavanlaisesti:
No tietenkin tätä uudistusta on tehty vuosikymmeniä, niin on varmasti ihan välttämätöntä suomalaisten palveluiden kannalta, että tämä saataisiin tehtyä...
Uudistus on aivan välttämätön... Se on perustuslakivaliokunnan mukaan tarpeellinen...
Se on välttämätön ihmisten palveluiden kannalta saada aikaiseksi...
Nykytila on aivan kestämätön. Me ei voida jättää tätä tekemättä...
Tässä viitattiin vaikka tähän EU-lainsäädäntöön. Tämä keissi, mikä liittyy Slovakiaan ja siihen EU-notifikaatioon. Se oli kymmenen vuotta siellä tuomioistuimessa käsittelyssä... Pitäisikö meidän odottaa kymmenen vuotta?
Tässä on ollut kahenkymmenen vuoden aikalisä jo meillä takana ja toiseen vastaavaan ei ole varaa ihmisten palveluiden kannalta. Ja toivon kyllä että sitten Elina käy vaikka siellä Kokoomuksen ministereiden kanssa tämän asian läpi kun he on kuitenkin tätä kolme vuotta neuvotellu ja meillä on yhteisymmärrys siitä...
Lepomäki kuittasi asian varmalla tavalla Kulmunille:
Mun mielestä parlamentaarinen valmistelu ei ole sinänsä mitenkään validi argumentti. Meillä on perustuslain mukaan valta Eduskunnalla ja siitä muodostetulta enemmistöltä. 
Ylipäätään Kulmunin argumentit olivat seuraavat:

  • Uudistus täytyy ajaa läpi, koska se on välttämätön. 
  • Nykytila on kestämätön, me ei voida jättää tätä tekemättä.
Totuus on, että uudistusta, joka on haukuttu huonoksi oikeastaan kaikkialla muualla kuin Keskustan ja Kokoomuksen puoluetoimistoilla saattaa hyvinkin olla susi syntyessään, sillä Lepomäki vain oikeastaan toistaa asiantuntijoiden jo kauan toteamaa asiaa sote-uudistuksesta nykymuodossaan. Sitä kritisoi Politiikkaradiossa terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäki. Hän on myös todennut:
Kekomäki on muiden professoreiden mukana katsonut, että nykyisellään valinnanvapausmalli kasvattaisi kustannuksia.
–Lakiluonnos tarjoaa epämääräisen kilpailun. Meillä on hyvin vähän esimerkkejä kansainvälisestä terveydenhuollosta, jossa kilpailu todellakin pienentäisi kustannuksia.
Professorit ovat pelänneet, että eriarvoisuus lisääntyy ja pahimmassa tapauksessa Suomen terveydenhuolto ajautuu soten myötä kaaokseen. Mitä siis tapahtuu, jos malli menee nykyisellään läpi?
–Sellaista painajaisunta minä en halua edes katsoa loppuun saakka. Minä nipistän itseäni korvasta ja herään, ja Suomi tulee järkiinsä ja nämä asiat voidaan hoitaa ilman, että kaaos syntyy. -Lähde
Samoilla painajaismaisilla linjoilla on median mukaan sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, joka toteaa Iltalehden uutisen mukaan:
Professori Hiilamo sote-uudistuksesta HS:ssa: ”Tätä huonommin ei uudistusta voi suunnitella” 
Jos Keskustan ja Kokoomuksen edustajat reagoivat Lepomäen esiintuloon vähintään kummallisesti ja vähätellen (kuitenkaan kukaan ei edes vaivautunut yrittämään Lepomäen pääargumenttien vesittämistä), olivat median edustajat vähintäänkin hämillään. Moni kirjoitti kommenttinsa ajatellen sitä, että perinteinen poliitikko vain pelaa jo seuraavia vaaleja varten, mutta oikeastaan kukaan ei pohtinut asiaa siltä kantilta, että Lepomäki olisi liikkeellä epäitsekkäistä syistä. Mielestäni heikkoimman esityksen suoritti kuitenkin Ilta-Sanomien toimittaja Seppo Varjus, joka kuvasi Lepomäen opportunistiseksi Suomen Thatcheriksi. Tällä hän vain kätevästi sivuutti sen, mitä Lepomäki sanoi.

Minä olen lukenut Lepomäen ajatukset ja pelkään samaa, mitä Lepomäki. Verotus tulee vielä kiristymään ja palvelut huonontumaan. Maakuntahallinto palvelee vain Keskustaa luoden maahamme turhan hallinnon tason, jolla on verotusoikeus. Kokoomus puolestaan menee pro business -ajattelu edellä vaikka suohon.

Kaupungeille maakuntahallinto on katastrofi ja tämä koskee erityisesti Helsinkiä ja Tamperetta. Turvallisinta sote-uudistuksen kanssa olisi se, että ottaisimme reippaasti vain aikalisän, emmekä antaisi Kokoomukselle valinnanvapautta, saatika Keskustalle maakuntahimmeliään. Tästä maasta täytyisi vain ensin löytyä suoraselkäisiä poliitikkoja enemmän, jotka haluavat kansan, eivätkä puolueen, etua.

Puppulausegeneraattori vastaa maskikohuun

 Antti Vesala teki Uuden Suomen puheenvuoroon postauksen , jossa hän litteroi Krista Kiurun vastaukset niin sanottuun maski-kohuun. Luettuan...