tiistai 24. joulukuuta 2013

Vielä rikkidirektiivistä

Olen hieman jopa itkuisasti naureskellen seurannut suomalaisen yhteiskunnan alasajamista, sillä huonoja uutisia on tarttunut ainakin omaan uutishaaviini hyvällä syötöllä. Pahaksi onneksi monet näistä uutisista on Suomen talouden kannalta merkityksellisiä ja siinä mielessä huonoja, että monen huonon uutisen takana on ollut Vihreiden edusmies/-nainen tai vihreä aate. Siinä missä Ollilan paljon puhuttanut GPS-paperi (joka on ihan perseestä, mutta sen olen todennutkin melkoisen monta kertaa) oli alkujaan lähtöisin Vihreiden kynästä, ja lienee varmaan tällä hetkellä yksi vihatuimmista uudistus-ehdotuksista kautta aikojen, oli samaa tasoa tämä surullisen kuuluisa rikkidirektiivi, jota Satu Hassi kaikessa viisaudessaan ajoi Itämeren alueelle nopeammin kuin esimerkiksi Välimerelle.

No, joka tapauksessa en voinut olla palaamatta tähän rikkidirektiiviin, kun luin Tekniikka & Talouden netti-jutun, Rikkidirektiivistä outo pattitilanne: Suomen vienti-, elintarvike- ja polttoainekuljetukset meritse vaarassa, joka yksinkertaisuudessaan kertoo, että rikkidirektiivi on huonosti laadittu ja että se on tuonut monia ongelmia. Otetaanpa tähän herkulliset palat tuosta artikkelista:
Rikkidirektiivin vaikutukset Suomen merenkululle ja ulkomaankaupalle saavat yhä vakavampia piirteitä. Myös Huoltovarmuuskeskus pelkää direktiivin vaikutuksia Suomen elintarvike- ja polttoainekuljetuksille...

Savukaasujen puhdistuslaitteet maksavat varustamoille edullisimmillaan noin 2–3 miljoonaa euroa, mihin ne eivät ole valmiita ilman reiluja tukitoimia. Pesurien avulla alukset kuitenkin pysyisivät käyttämään vuoden 2015 jälkeenkin raskasta polttoöljyä Itämeren alueella. Jos rikkipesureihin ei investoida, nousevat alusten polttoainekustannukset jopa 50 prosentilla siirryttäessä puhtaampaan meridieseliin. Näin ollen rikkipesuri-investointien takaisinmaksuaika saattaisi jäädä 1,5 – 2 vuoteen. Tämä ei kuitenkaan sovi liikenne- ja viestintäministeriön tulkintoihin, joissa tällainen tuki katsotaan EU:n sääntöjen vastaista, koska ne maksavat itsensä takaisin nopeasti ja antavat näin kilpailuedun verrattuna niihin maihin, joissa ei kyseistä tukea ole...
Hehe, Huoltovarmuuskeskus pelkää direktiivin vaikutuksia ja niin pelkään minäkin. Todetaan myös, että savukaasujen puhdistuslaitteet maksavat 2-3 miljoonaa euroa... Josta päästään siihen hauskimpaan paikkaan, sillä useat laivayhtiöt ovat palauttaneet tuet vapaaehtoisesti takaisin? Miksi? Siksi, koska rikkipesurit maksavat enemmän kuin koko laiva.

Tässä vaiheessa saa nauraa.

Nimittäin Kauppalehden melko tuore uutinen kuvaa tilanteen varsin hyvin: Varustamot hylkäävät rikkipesurit. Samat rikkipesurit, joista Satu Hassin mukaan "teollisuuslobbarit puhuvat – tapansa mukaan – kustannushaarukan ylärajasta. Kalleimmaksi päästöjen puhdistaminen tulee siirtymällä kalliimpaan polttoaineeseen. Vähintään puolta halvemmalla pääsee, kun jatkaa bunkkeriöljyn käyttöä, mutta pesee rikin pois savukaasuista". Totuus on nyt Satu toinen. Luetaanpa:
Varustamot ovat heittämässä yli laidan savukaasujen puhdistuslaitteet, joihin piti tulla jopa 30 miljoonan euron valtion tuki...

Laivojen rikkiputsarit saavat varustamoilta hyytävää kyytiä...

Varustamot laskevat, että investoinnit polttoainejärjestelmään onnistuvat paljon pienemmin kuluin ja riskein kuin investoinnit putsareihin.

"Tuki pilkkoontui liian pieneksi laivaa kohden. Yhden jopa viiden miljoonan euron putsarin hinta voi olla suurempi kuin vanhan laivan myyntihinta. Muutaman kymppitonnin tuki ei riitä laivaa kohden", Widen sanoo.
Hieman nettiä selaamalla lukijalle tulee selväksi, että rikkipesurit eivät välttämättä edes toimi. Näinollen varustamot eivät halua ottaa taloudellista riskiä epävarmasti toimivan tekniikan parissa, vaan siirtyvät toisiin polttoaineisiin. Esimerkiksi Viking Grace kruisailee nesteytetyllä maakaasulla.  Ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin nesteytetty maakaasu ja kevyt öljy ovat aikoinaan laskettu kalliimmiksi kuin rikkipesurit. Toisaalla Wärtsilän johtohenkilö ihmettelee, että miksi rikkipesureiden hankinnoissa on viivästelty. Syykin on varsin selvä, kun koko pesurit maksavat enemmän kuin laiva, niin on aika selvää, ettei sellaista hankintaa tehdä. Haloo!

Talouden konkreettisuus ja järki joutuivat jälleen kerran nokikkain vihreiden poliittisen linjan kanssa ja ne hävisivät. Nyt itketään, vatvotaan ja jotkut nauravat. Minä kysyn, että milloin näihin Vihreiden ja muiden ympäristömieleisten ihmisten toimiin saadaan mukaan järki? Sellainen järki, ettei vahingoitettaisi lisää suunnattomien taloudellisten ongelmien kanssa rimpuilevaa Suomea. Paljon tätäkin asiaa tärkeämpää olisi saada Kiinan taivaat puhtaaksi: tämä suomalaisen kyykyttäminen kun alkaa saada jo oikeasti koomisia piirteitä.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Saamattomuus

Tänään minua jälleen kerran suoraan sanoen vitutti. Luin Uudesta Suomesta tutkijatohtori Tuomas Malisen blogikirjoituksen, jossa mies toteaa kaikenlaista jännittävää, mikä on ollut yleisessä tiedossa jo vuosia: Suomella menee huonosti. Ja kuin myötävaikutuksella tänään Uusi Suomi uutisoi professori Matti Virénin mm. sanoneen:
–Ei me pystytä rahoittamaan näin isoa julkista sektoria.
Joo, ei pystytä ja tämä ei ole yllätys kenellekään. Itseasiassa uskon, että tämä ei ole yllätys edes hallituspuolueissa istuville poliitikoille, mutta kansa ja äänestäjät ovat ainakin henkisesti kidnapanneet heidät otteeseensa. Sen takia leikkauksia ei saada aikaiseksi, vaikka
Suomen julkinen sektori toisin sanoen kasvaisi ensi vuonna suuremmaksi kuin Kreikan!
Joka tapauksessa julkinen sektori on siinä kunnossa, että menojen kasvu täytyisi katkaista välittömästi tai muuten meidät perii hukka jos toinenkin. Malinen esittää blogissaan yksinkertaisen trendiennusteen, joka on karmeaa katsottavaa ja tarkoittaa käytännössä suhteellisen lyhyellä tähtäimellä hyvinvointivaltiomme lopullista tuhoa:
Kuten ylläolevasta Malisen esittämästä trendiennusteesta voidaan todeta, ovat tulo- ja menokäppyrät vielä tällä hetkellä suuriin piirtein tasoissa. Menojen trendi on kuitenkin nykymenolla karmaiseva. Malisen mukaan vuonna 2016 menot ylittäisivät tulot 20 miljardilla eurolla ja sitä meidän perse ei enää kestäisi. Vuonna 2023 menot ylittäisivät tulos 60 miljardilla eurolla!

Mikäli tässä trendiennusteessa on yhtään perää (ja toki siinä varmasti on), on julkista sektoria leikattava välittömästi ja raa'asti. Joko niin, että julkisen sektorin työntekijät yksinkertaisesti laskevat palkkojaan tai sitten on vain lopetettava palveluita, koska tälläiseen velkaantumiseen meillä ei ole varaa ainakaan yhteisvaluutta eurossa. Siinä missä suuret ikäluokat makselivat asuntolainansa pois osittain inflaation avulla, niin me nuoremmat olemme sen suhteen kusessa. Jos meillä on velkaa, olemme sidottuja siihen pitkiksi ajoiksi isoilla lyhennyksillä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että olemme omalla tavallamme rahan ja sitä kautta systeemin orjia.

Muitakin negatiivisia sanoja tulee niin Malisen kuin Vireninkin suusta. Tässä kenties herkullisimmat palat:
Suomi toisin sanoen kuluttaa tällä hetkellä enemmän kuin tuottaa. -Malinen
Tämä ei ole yllätys varmasti edes Jutta Urpilaiselle, vaikka moni voi olla tästäkin asiasta montaa mieltä.
Tämän hyvin yksinkertaisen trenditarkastelun perusteella Suomen BKT:n pitäisi kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhtia ensi vuodesta alkaen, jotta menojen kasvu saataisiin katettua. -Malinen
Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että tälläinen kolmen prosentin kasvu on tässä tilanteessa todella kova tavoite. En sano, etteikö se olisi mahdollista, mutta sanon, että sen tavoittaminen joka vuosi on äärettömän vaikeaa.
Paketti nojaa vahvasti tuottavuuden kohenemiseen ja talouskasvun nopeutumiseen. Mikäli vaje tosissaan aiotaan kuroa umpeen talouskasvulla ja pienillä menoleikkauksilla, alkaa niillä olla kiire. -Malinen
Todellakin. Mutta on selvää, että pienet menoleikkaukset eivät auta. Puheet miljardin leikkauksista kuntien vastuista ovat vasta puheita. Jonkun pitäisi kertoa, että mitä ne ovat. Jatketaanpa Virenin letkautuksilla:
–Viimeisen kymmenen vuoden aikana julkiset menot ovat meillä kasvaneet kerta kaikkiaan liian paljon -Virén
Tämä on täysin selvää.
–Ei meillä ole varaa nostaa palkkoja penniäkään. -Virén
Periaatteessa ei, mutta kun valtio verottaa ja korottaa elämisen kustannuksia, niin onko ihmisillä paljon vaihtoehtoja?
–Kun julkiset menot alkavat pikkuhiljaa lähestyä 60 prosenttia [bruttokansantuotteesta] niin ei se hirveän paljon muistuta markkinataloutta. Ihmettelen tätä suomalaista kehitystä ja sitä, miten vähän huomiota julkisten menojen määrään kiinnitetään, -Virén
Se johtuu vaaleista. Meillä on ryhmä ammattipoliitikkoja, jotka eivät kertakaikkiaan osaa tehdä muuta. Heidän työpaikkansa ovat katkolla joka 4. vuosi. Sen takia tarpeelliset päätökset nähdään, että ne pitäisi tehdä, mutta tämän hetken poliitikoista kenelläkään ei ole yhtään munaa tehdä yhtään mitään. Tarvitsisimme ehdottomasti jonkin ultra-negatiivisen signaalin (vaikka luottoluokituksen lasku tai vaikka IMF ottaisi ohjat), jotta poliitikkomme heräisivät. Tällä hetkellä Raimo Sailaksen sanoin olemme tilanteessa, jossa
Maa huutaa nyt hallitusta, joka hallitsee.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Kuntien säästötalkoot

Kirjoitin jo tämän vuoden alussa ja sitäkin ennen kuntien taloudellisista ongelmista. Pitkin loppuvuotta olemmekin saaneet kuulla uutisia erilaisista kuntien säästöpäätöksistä, jotka koskettavat varmaan jollain tavalla jokaista kansalaista. Samalla kun olemme kuulleet säästöpäätöksistä, olemme myös kuulleet kunnallisveroprosentin nostosta, joka monessa kunnassa alkaa jo numerolla kaksi. Syyt, mitkä ovat johtaneet tähän kurimukseen ovat myös selvillä, mutta niistä ei hirveästi ole meteliä pidetty:
  • Valtio on lisännyt kuntien lain vaatimia tehtäviä huomattavasti. Tosin valtio on nyt suunnittelemassa sitä, että valtio vähentää näitä tehtäviä, mutta käytännössä valtio on tekemässä näitä päätöksiä aivan liian myöhään. Siksi valtio on suuressa viisaudessaan päättänyt...
  • ...vähentää kunnille maksettavia valtionavustuksia. Tämä on mielenkiintoinen yhtälö jo pelkästään sen takia, että kuntien menot tulevat nousemaan pakolla kun samalla rahamäärä vähenee.
  • Yksi syy on eittämättä talous yleisellä tasolla. Se on Suomessa edelleen karmeassa kunnossa, eivätkä talouden madonluvut näytä välttämättä kovinkaan valoisilta. Monet työllistävät alat irtisanovat tai lomauttavat ihmisiä hurjasti.
  • Yksi väistämätön syy kuntien ongelmiin on kuntatyöntekijöiden kustannustaso, joka on kertakaikkisesti aivan liian korkea. Olen varmaan sata kertaa kirjoittanut siitä, että välttääkseen irtisanomiset kunnalla töissä olevien olisi pudotettava 10-20% palkoistaan pois. Tämä ei tietenkään kenellekään käy ja muistelisinkin, että monet ay-liikkeet ovat suositelleet mieluummin lomautuksia (ja irtisanomisia). Tosin tätä on tehty monessa paikassa pehmeällä kädellä, sillä kunnat hoitavat ongelmaa eläköitymisen kautta ja jättämällä määräaikaisia palkkaamatta.
Mitä siis tehdä? Periaatteessa kunnilla on käsissä pahanlaatuinen pattitilanne, sillä palkansaajajärjestöt eivät suostu esimerkiksi lomarahojen leikkaamiseen. Sen sijaan ne ilmeisesti suostuvat jäsentensä irtisanomisiin ja lomautuksiin paljon mieluummin. Tuorein esimerkki on Jyväskylästä, jossa kuntien pääluottamusmiehillä on mopo täysin hukassa. Jyväskylä nimittäin vähentää vähintään 450 ihmistä ja enintään 900 ihmistä. Pääluottamusmiehet nimittäin toteavat, että:

"Lisärahoitusta palveluihin pitäisi heidän mukaansa hakea tasapuolisesti kaikilta kaupunkilaisilta, mikä tapahtuisi oikeudenmukaisesti verotuksen kautta."

Eli he ovat sitä mieltä, että kuntatyöntekijöiden palkkamaratonia pitäisi jatkaa vielä hamaan tulevaisuuteen sillä, että kaikki verotetaan oikeudenmukaisesti. Kuinka oikeudenmukaista se sitten on, että veroprosenttia hilataan koko ajan ylöspäin samalla kun terveyspalvelut käytännössä huononevat? Ennenkaikkea ydinkysymys voisi olla, että kuinka paljon on tarpeeksi? Kunnankin työntekijät haluavat varmasti isoja palkankorotuksia myös tulevina vuosina, joten näiden rahoittaminen verovaroin on ainakin moraalisesti vääränlaista toimintaa.

Kuntien talousahdinkoon on olemassa monta syytä, joista suurin syyllinen on valtio ja lainsäädäntö. Sitten tulee henkilöstö (kuka muistaa sairaanhoitajat muutama vuosi takaperin?), joka vaatii huomattavan suuria korotuksia, joihin ei kunnankirstun vartijoilla ole varaa. Niinpä kaikkien pitäisi löytää peiton alla lymyilevä realismin peikko ja tajuttava, ettei näin voi jatkua. Mutta koska kukaan ei tätä ymmärrä, niin ennustan irtisanomisten ja lomautusten aallon jatkuvan vielä lähitulevaisuudessakin.

maanantai 2. syyskuuta 2013

GPS-pohjainen tiemaksu osa III

Kirjoitin vuonna 2011 kaksi blogi-postausta aiheesta "GPS-pohjainen tiemaksu" ja ei tullut mieleenkään, että joutuisin vielä lyhyesti palaamaan aiheeseen vuonna 2013.

Nimittäin tänään Helsingin Sanomat julkaisi uutisen, jossa todettiin mm. seuraavaa:
Tienkäyttömaksuja pohtinut työryhmä jakaisi Suomen kahteen maksuvyöhykkeeseen. Valtaosassa maata ajokilometri maksaisi kuusi senttiä, haja-asutusalueilla kilometritaksa olisi kolme senttiä.

Autoverotuksen painopiste voisi siirtyä lähes kokonaan auton käyttöön, esittää tienkäyttömaksuja pohtinut työryhmä...

Uudessa mallissa kiinteät auto- ja ajoneuvoverot korvattaisiin ajoneuvon käyttöön liittyvillä maksuilla. Samalla uusien autojen hinta laskisi tuntuvasti, keskimäärin jopa 7 000 euroa...

Tienkäyttömaksuilla olisi työryhmän mukaan vahvoja vaikutuksia liikenteeseen. Joukkoliikenteen käyttö kasvaisi koko maassa jopa 40 prosenttia, kun auton käytön kustannukset tiedostettaisiin entistä selvemmin...

Sekä liikenteen vuotuiset hiilidioksidipäästöt että liikenneonnettomuudet vähenisivät raportissa tehdyn arvion mukaan viisi prosenttia...

Autojen seuranta toteutettaisiin todennäköisimmin satelliittipohjaisella järjestelmällä. Ensimmäiset tiemaksuja koskevat pilottihankkeet on tarkoitus käynnistää jo ensi vuoden alussa...

Suomi on ainoita EU-maita, jossa tienkäyttömaksuja ei peritä.
Heh heh... Tämä kuulostaa kyllä kaiken kaikkiaan kaikkien aikojen kusetukselta. Köyhää viilataan jälleen kerran linssiin niin pahasti, että nyt jo oikeasti alkaa naurattamaan.

Mutta mennään näihin kohtiin kappale kappaleelta:

1) Ensinnäkin valtaosa maata käsittäisi työryhmän mukaan 90% koko Suomesta. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokainen maksaisi 0,06e/km näitä maksuja. Ajatellaanpa Pertti Perusjantteria, joka ajaa vaikkapa 20 000 km/vuosi sen vuoksi, että työmatkat ja lasten harrastukset kuluttavat kilometrejä runsaasti. Pertti asuu myös hieman sivummalla vaikkapa Tampereen keskustasta (vaikka Kangasalla), joten Paunun käyttö ei Pertin tapauksessa vain kertakaikkiaan onnistu. Pertin kaltaisia ihmisiä on Suomessa paljon (vinkiksi vihreille ja Jorma Ollilan työryhmälle). Näin Pertti siis maksaisi:

0,06 x 20 000 = 1200e/vuosi + bensan (veroineen) + vakuutukset + auton korjaukset + muut kulut

Tämä tekisi kaikkinensa Pertille varmastikin vuosittain arviolta 2000-4000 euron loven. Koska Pertti on keskituloinen ihminen asunto- ja autolainoineen, hän joutuisi välittömästi ongelmiin. Auton arvo tippuisi välittömästi tuhansia euroja, koska uusien autojen hinta laskisi radikaalisti. Pertti ei kiittäisi uudistusta, jota vihreitä kannattava Olli Opiskelija tukee. Hänellä ei ole autoa, hän asuu Hervannassa opiskelija-asunnossa ja käyttää bussia, joten hänelle uudistus ei toisi ongelmia.

2) Ihan vain ilmaiseksi vinkiksi työryhmälle. Auton käyttöä verotetaan jo bensan hinnassa! Nostakaa sitä veroa, niin saatte samalla poistaa autoveron. Tämä on ehkä maailman yksinkertaisin ratkaisu. Ei tarvitse tehdä satojen miljoonien investointeja kyttäämiseen, eikä tarvitse maksattaa kuukausimaksuja (joita suunnittelette) käyttäjillä.

3) Uudet autot maksavat Suomessa muutenkin niin paljon, että todellisella massalla ei ole välttämättä siltikään varaa ostaa uusia autoja. Monet elävät käytännössä kädestä suuhun. Haloo!

4) Joukkoliikenteen käyttö kasvaisi vain pääkaupunkiseudulla, sekä Turun ja Tampereen seudulla. Muualla, missä joukkoliikennettä ei juurikaan ole, tällä ei ole merkitystä. Joukkoliikennettä ei myöskään harvemmin asutuille seuduille tule, koska se ei yksinkertaisesti kannata.

5) Varmasti vähenisivät, kun ihmiset eivät kävisi töissä tai missään enää. Pahimmillaan talous kokisi melkoisen notkahduksen tälläisten verotuspäätösten jälkeen. Kuka työmatkalainen kävisi enää töissä? Kuka myyntimies kiertäisi Suomea omalla autollaan?

6) GPS ei toimi. GPS-signaalia on helppo häiritä väittääpä joku valopää mitä tahansa. Olen huomannut tämän pelkästään jo juostessani GPS-kelloni kanssa (myönnetään, kello ei varmasti lähetä kovinkaan kummoistä signaalia), jossa GPS häiriintyy sillan alle juoksemisesta, talon vieressä juoksemisesta ja oikeastaan mistä tahansa. Pelkkä signaalin hakeminenkin voi viedä toisinaan seitsemän minuuttia. Joka tapauksessa maailmalla on kosolti esimerkkejä GPS-häirintälaitteiden käytöstä. Älkää tosissaankaan miettikö tätä ratkaisua.

7) Näitä maksuja ei kerätä Virossa, Liettuassa tai Latviassa. Saksassakin GPS-pohjaisia maksuja otetaan vain raskaalta liikenteeltä.

Vanhat tekstit:
GPS-pohjainen tiemaksu
GPS-pohjainen tiemaksu osa II


perjantai 9. elokuuta 2013

Hölmöläisten maailma

On jotenkin surullista, että kun olen pitänyt hieman taukoa kirjoittamisesta ja ihmetellyt Suomen menoa, niin mikään ei ole kesän aikana muuttunut mihinkään suuntaan. Talouden madonluvut näyttävät koko ajan enemmän huonompaan ja ihmisiä pistetään jatkuvalla syötöllä yksityiseltä sektorilta kortistoon (mm. Metso, Sandvik, Lemminkäinen). Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen ja ylipäätään kaikki silmää tekevät kertovat tämän lisäksi televisiossa, että Suomella menee huonosti. Minä ja moni muu katuja tallaava "tavallinen" ihminen on tiennyt tämän asian varmaan jo monta vuotta. Ja nytkö vasta hallituksen silmät avautuvat, kun aikaa pysäyttävää talouskasvua (joka oli jo aluperin mahdoton) ei tullutkaan? Kysyn vaan, että millä planeetalla hallitus on oikein tässä välissä elänyt? Raimo Sailas kertoo, mitä hallitus on ajatellut tehdessään lähes absoluuttisesti ei mitään:
Kahden viimeisen hallituksen ohjelma on Suomessa rakennettu katteettoman talousoptimismin ja toiveajattelun varaan, valtiovarainministeriön entinen huippuvirkamies Raimo Sailas syyttää Kanava-lehden kirjoituksessaan.
Ja tämä on täyttä totta. Pahinta on, että hallitus ei edelleekään keksi mitään muuta kuin velanottoa. Tämä tuli ilmi, kun Urpilainen esitteli ensi vuoden budjettiehdotuksen, joka oli merkitty 6,6 miljardia euroa alijäämäiseksi. Ja miksi näin? Siksi, ettei hallitus kykene tekemään välttämättömiä päätöksiä. Kuuden puolueen hallitus onkin täysin toimintakyvytön, koska se ei kykene tekemään kipeitä säästöpäätöksiä. Säästöpäätöksiä jo pelkästään sen vuoksi, ettei huippuunsa viritettyä veronkeräämistä voi tehdä enää korkeammilla prosenteilla. Tämä on tullut esiin jo pelkästään alkoholiveron kanssa, jossa kansa on siirtynyt hakemaan viinansa Virosta pakettiautolla. Ja jos joku oikeasti luulee, että vain harva hakee viinansa pakettiautolla Virosta, niin täytyy sanoa, että se on hyvin yleistä. Omastakin tuttavapiiristäni on tehty niin ja varmasti tullaan tekemään niin.

Pahin on kuitenkin valitettavasti tulossa sen vuoksi, ettei hallitus todennäköisesti kykene tämän vuoden puolella mihinkään oikeasti tärkeään säästöpäätökseen (paljastihan jo pelkkä budjettiehdotus tämän). Niinpä hallitus on kaikessa viisaudessaan siirtänyt säästämisen työmarkkinavoimille eli EK:lle ja mm. SAK:lle. Näiden pitäisi tehdä syksyllä päätös, jossa erityisesti Suomi voittaa.

EK ajaa tällä hetkellä realistisesti ja lähes järkähtämättä nollalinjaa. Tämä tuli esiin Jyri Häkämiehen ja Lauri Lylyn haastattelussa , jossa Häkämies totesi EK:n tavoittelevan nollalinjaa ja Lyly linjasi järjestönsä tavoittelevan maltillista ratkaisua. Käytännössä tämä tarkoittanee, että lakkojen kautta järjestöt tekevät lopulta n. 1% korotukseen tähtäävän lyhyen sopimuksen. Nollalinjaan en millään usko, vaikka puhdas tosiasia on, että julkinen sektori tarvitsisi palkkoihinsa miinuslinjan. Toinen tosiasia on, että kun palkankorotukset ovat viimein totta, potkii työantajat saman verran väkeä ulos.

Mutta mitä Suomessa pitäisi sitten tapahtua, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme pysyisi hyvinvointiyhteiskuntana, eikä muuttuisi palveluyhteiskunnaksi?

  • Julkista sektoria pitäisi saneerata ja karsia 10-20%. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että julkisen sektorin työväestä joko 10-20% potkitaan pihalle tai sitten heidän palkkojaan alennetaan saman verran. AY-liikkeen tuntien palkanalennusta ei ole tulossa, joten sitten potkitaan pihalle.
  • Palkankorotuksiin ei valitettavasti ole varaa, sillä yritykset pistävät pihalle siitäkin huolimatta, että vuodelle 2014 on luvassa yritysveron lasku. Tämä tosin auttaa vain niitä yrityksiä, jotka tekevät voittoa. 
  • Veronkorotuksiin ei olisi varaa. Valitettavasti purkalla ja liimalla toimeentuleva hallitus on ilmeisesti sitoutunut myös veronkorotuksiin, joita on tulossa mm. 
    • Tupakkaan
    • Alkoholiin (Viro kiittää)
    • Virvoitusjuomiin
    • Bensaan ja dieseliin (kiitos varmaan Vihreille?)
    • Sähkön hintaan
  • Lakeja pitäisi yksinkertaistaa. Monet lait ovat nykyään laadittu lähinnä julkisen sektorin byrokraatteja varten. Lakien monimutkaisuus takaa heille työtä. Jos lakeja yksinkertaistetaan, pystytään samalla vähentämään byrokratiaa ja hallitsemaan paremmin rahan käyttöä.
  • Sosiaalimenot keskitetään yhdelle luukulle.
  • Kuntien yhdistäminen viedään vaikka väkisin läpi ja luovutaan typerästä viiden vuoden irtisanomissuojasta (kenenkähän idea tämäkin on?). 
No, mielenkiinnolla jään odottamaan, että mitä tämä loppuvuosi tuo tullessaan. Todennäköisesti muutaman lakon, muutaman näköalattoman elvytysvaatimuksen (elvytyksestä ei ole mitään hyötyä, jos näköpiirissä ei ole mikään, mikä tulisi vuoden sisällä nousemaan ja nostamaan Suomen suosta) ja paljon tekemättömiä päätöksiä. Aika näyttää.

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Vakuudet, takuudet ja totuus?

Luulin jo, että olen jo tottunut nykyisen hallituksen toimintakyvyttömyyteen, asiantuntemattomuuteen ja absurdeihin asioihin, mutta tänään malja yksinkertaisesti kuohui yli. En kestä enää! Olin oikeasti päättänyt, etten kirveelläkään kommentoi mitään vakuutus tai takuutus-asiaa (itse asiassa koko termi, "takuutus", on suomen kielessä melko erikoinen asia), koska koko touhusta oli mennyt täysin maku. Kaikki kuitenkin muuttui Taloussanomien toimittajan Jan Hurrin erinomaisen toimittajatyön seurauksena.

Ensiksi Jan Hurri kertoi meille, että VM (valtionvarainministeriö) ei ole julkistanut kaikkia lippulappuja, mitä KHO (korkein hallinto-oikeus) velvoitti VM:ää julkaisemaan. No, VM sitten julkaisi ne laput ja keltaisen lehdistön (Iltalehti tässä tapauksessa) sivuilla sanottiin Danske Bankin ekonomistin suulla, että "...isossa kuvassa mitään merkittävää uutta informaatiota ei tullut...". Ajattelin tässä vaiheessa, että jaaha, munasivat, muttei sentään mitään katastrofaalista tullut. Voin unohtaa tämän asian.

Kunnes tänään sitten kun aamulla avasin Taloussanomien internet-sivut. Jan Hurri kirjoitti:
Epäily vahvistuu: Kreikka-vakuudet yhtä tyhjän kanssa
Pistin pääni hetkeksi käsieni väliin ja totesin saman tien ajatukseni ääneen: Jutta Urpilaisen pitäisi nyt erota. Olen tosin varma, että Urpilainen ei eroa, mutta sanoinpahan nyt, että tämän kaiken sekoilun ja suoraan sanoen kusettamisen jälkeen olisi sopivaa, että vastuullinen ministeri kerrankin kantaisi vastuunsa ja eroaisi. Oikeasti.

Eniten minua ärsyttää tässä asiassa ehkä se, että Timo Soini on tainnut olla koko ajan oikeassa. Hän kirjoitti jo helmikuussa 2012, että
Suomen ”Kreikka-vakuudet” ovat arvoltaan tasan nolla. Sen lisäksi maksamme niistä – itse velkatakuiden lisäksi. Onko tämä se todellinen syy, miksi asia julistettiin salaiseksi?
Mielestäni Soini voisikin nyt paukutella henkseleitään Eduskunnassa ja mediassa, sillä hän on ollut koko ajan oikeassa. Varsinkin kun Hurri kirjoittaa:
Niinpä nyt käy entistä tarkemmin selväksi, että nämä vakuudet tuskin tuottavat Suomelle euroakaan – eivät, vaikka Kreikka-takauksia lankeaisi Suomen maksettaviksi.
Samalla alan itsekin miettiä maalaisjärkeni kanssa: voisiko todellakin olla niin, että vakuudet julistettiin salaiseksi juuri tämän asian peittelemiseksi? Yleensä yksinkertaisin vastaus on selkein (varsinkin kun KHO totesi, että lappuset on julkistettava) ja tässä tapauksessa yksinkertaisin selitys on se, että vakuudet salattiin sen vuoksi, että niiden tiedettiin olevan huonot ja päinvastaiset siihen nähden, että mitä niistä on julkisuuteen kerrottu.

Muistetaan kuitenkin nämä lennokkaat asiat:
Toukokuu 2011: Kokoomuksen ja SDP:n julkilausumassa linjataan, että Suomi tukee euroalueen kriisimaita jatkossa vain vakuuksia vastaan. Vaatimus kirjataan myös hallitusohjelmaan. Asia on nyt erityisen tärkeä demareille.
Lokakuu 2011: Suomen ja Kreikan välille räätälöidään monimutkainen järjestely, jossa arvopaperit toimivat vakuutena siltä varalta, että Kreikka rikkoo sopimusta. Järjestely ei kelpaa muille euromaille. Ihmetystä herättää se, että Suomi voi saada vakuutensa vasta 2040-luvulla. Suomen arvioidaan menettävän järjestelyn hintana korkotuottoja noin 100 miljoonan edestä. Kreikka ilmoittaa, että vakuussopimus on salattava.
Se, että tämä järjestely ei kelvannut kenellekään muulle ei tule yllätyksenä enää kenellekään. Kun Jan Hurri kertoo vakuussopimuksesta, joka ei nähtävästi tuo edes rahojamme takaisin, on esimerkiksi Itävallan viesti varsin selvä. Ja sen olisi pitänyt olla jo ajat sitten selvä.
– Itävalta harkitsi vakuuksien vaatimista Kreikalta. Kun sitten ehdot olivat selvillä, totesimme sen [vakuudet] kertakaikkisen epähoukuttelevaksi, koska maat, jotka vaativat vakuuksia, joutuvat maksamaan korkean hinnan, ministerin tiedottaja Gregor Schütze sanoo.
No jatketaan...
Helmikuu 2012: Urpilainen ja Kreikan silloinen valtiovarainministeri Evangelos Venizelos allekirjoittavat vakuussopimuksen. Urpilaisen mukaan sopimus salataan hienotunteisuussyistä, valtiovarainministeriön silloinen alivaltiosihteeri Martti Hetemäki vetoaa julkisuuslain 6. luvun 24. pykälän 1. momentin 17. kohtaan.
Okei, siis kirjoittivat vakuussopimuksen? Miksi Taloussanomat sitten väittää (tosin täytyy sanoa, että tämän uutisen jälkeen VM julkaisi lisää asiakirjoja), että
Myöskään viime vuoden helmikuussa "Suomen ja Kreikan väliseksi vakuusjärjestelyksi" luonnehdittu ministeri Venizeloksen kirje ministeri Urpilaiselle ei ole Suomen ja Kreikan välistä vakuusjärjestelyä koskeva sopimus.
Lienee turha sanoa, että olen hyvin hyvin hyvin hyvin hämmentynyt.

Onkin tässä vaiheessa helppo sanoa, että estradi on VM:llä ja valtionvarainministeri Urpilaisella. Kaipaisin ihan oikeasti jotain muutakin selitystä, kuin valtionvarainministeriön kansliapäällikön kommentin, että
– Hallitusohjelmassa on nimenomaisesti linjattu Suomen valtion riskien rajaamisesta vakuuksin. Ei vakuusjärjestelyssä ole mitään miinaa. Jos Kreikalle päätettäisiin antaa kirjoituksessa mainittu velkahelpotus, päätös edellyttäisi Suomen hyväksyntää. On Suomen hallituksen ja eduskunnan omassa päätösvallassa, jos se haluaa luopua oikeuksistaan, Hetemäki kirjoittaa.
Ja me kaikki taidamme tietää, että mihinkä suuntaan Suomen hallitus tarvittaessa kumartaa. Ei ainakaan kotimaahan päin. Tietysti voimme kaikki olla montaa mieltä näistä asioista ja itse en totisesti ole mikään talousguru, mutta tässä tapauksessa taidan kallistua enemmän Taloussanomien ja Soinin puolelle. Varsinkin kun hallitus ja virkamiehet eivät ole tehneet mitään muuta kuin salauksia, epäselvyyksiä ja ilmiselvästi huonon diilin.

Ei minulla muuta tällä kertaa.

Edit: Tänään sosiaalidemokraatti Valtteri Aaltonen kirjoitti Uuden Suomen blogissa, että "Tämän hetkisen kuvan perusteella vakuuksissa ei ole kyse varsinaisista vakuuksista, vaan tiettyä tilannetta varten luodusta johdannaisjärjestelystä.".

Ja sanottakoon, että vielä eilen Jutta Urpilainen väitti tv-väittelyssä (jossa muuten Arhinmäki pillastui haukkuen Soinia kuplaksi), että vakuudet on.

Edit edit: Helsingin sanomat uutisoi ytimekkäästi, että "Suomella ei ole Kreikasta vakuutta". Hesari myös jatkaa sanoen:
"Suomi on saanut Kreikalta vakuudet." Lyhyt lause, jossa on kaksi virhettä.

Virhe on suuri, koska sitä toistaa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd).

Suomi ei ole tehnyt sopimusta Kreikan valtion kanssa, vaan kreikkalaisten liikepankkien kanssa. Pankeilta puolestaan ei ole saatu vakuutta. Niiden kanssa on tehty luottojohdannaissopimus.
Hellyyttävää asiassa on se, että VM ja Jutta Urpilainen edelleen väittävät, että vakuudet ovat olemassa. Toivottavasti media pysyy asiassa tiukkana, väittää VM tai Jutta Urpilainen mitä tahansa.

2.6.2013: Timo Soini osti koko Helsingin sanomien etusivun itselleen, kun tämä aihe ei ilmeisesti saanut tarpeeksi näkyvyyttä mediassa.

2.6.2013: Ja empire strikes back! Itse kyllä olen pitkin päivää naureskellut SDP:n johtohenkilöiden esiintuloille, jotka ovat omasta mielestäni olleet varsin jännittäviä ja samalla säälittäviä. SDP:n eduskuntaryhmän Jouni Backman nimittäin totesi, että
– Soinin kirje on kallis noin 50 000 euron bluffi, joka on tarkoituksellista harhaanjohtamista
Vaikken mikään varsinainen Timo Soini-fani olekaan, niin mistä ihmeen harhaanjohtamisesta Soini on puhunut? Samaa sanaa ovat toitottaneet IS, HS ja Taloussanomat, joten mikä tässä on oikein ongelma?
Backmanin mukaan asiakirjoja ei myöskään olla tarkoituksella pyritty salaamaan. Hän muistuttaa, että pankkien liikesalaisuuksien vuoksi sopimus ei ollut kokonaan julkinen, tämä oli myös KHO:n linjaus.
... Asiakirjoja on salattu. KHO:n julistuksen jälkeen olennaisia asiakirjoja ei julkaistu. Mitä ihmettä sinä Backman selität?
– Aivan kuten moneen otteeseen on kerrottu, vakuustilille on jo toimitettu 924 miljoonaa euroa Suomelle. Se on tosiasia, jonka kertominen ei maksa mitään. On surullista, että Soini mustamaalaa toimia, joilla turvataan suomalaisten veronmaksajien asemaa.
Hei Jouni, Suomi ilmeisesti maksoi ja maksaa tästä. Ne ovat jo alunperin Suomen rahoja siellä tilillä ja nuo rahat "palautuvat" kreikkalaisille, mikäli Kreikka ei riko ehtojaan. Olet poliittisesti nyt varsin kujalla, mutta toisaalta ymmärrän sen, koska sinun on pakko yrittää kirjoittaa musta valkoiseksi.

2.6.2013: Ja show sen kuin paranee! Jutta Urpilainen toteaa kirjoittamassaan blogissaan niin outoja asioita kirjoitettujen uutisten valossa, että on varmaan kohta pakko hakea popcornit esiin. Urpilainen nimittäin toteaa muun muassa:
Viime päivinä on Suomen saamista Kreikka-vakuuksista esitetty väitteitä, joilla luodaan harhaanjohtavaa kuvaa asiasta.
What? Juuri katselin kolmosen uutisia ja siellä Ben Zyskowicz toteaa, että vakuuksia ei ole, vaikka rahaa on tosin tilillä. Uudessa Suomessa Raimo Ilaskivi toteaa, että "Toinen puolitotuus koskee vakuuksia, joita olemme Kreikalta vaatineet ja muka myös saaneet.". Minä oikeasti kysyn, että mitkä väitteet ovat harhaanjohtavia? HS:n väitteet, että vakuuksia ei ole? Taloussanomien väitteet, Soinin väitteet? Valot päälle Jutta!
On annettu ymmärtää, että muut maat voisivat tehdä Suomen vakuudet tyhjäksi. Näin ei ole. Lainojen uudelleenjärjestelypäätös edellyttäisi euromailta yksimielisyyttä ja Suomen eduskunnan päätöstä. Se vaatisi siis kansanedustajien päätöksen, että vakuuksista luovuttaisiin. En usko, että eduskunta päättäisi, että Suomi luopuisi oikeudestaan 925 miljoonan euron vakuuksiin. En halua spekuloida Kreikan lainojen uudelleenjärjestelyllä. Selvää on ainoastaan, että Suomi pitää kaikissa oloissa vakuuksistaan kiinni.
Juu, tottahan se on, että se vaatii Eduskunnan päätöksen. Mutta juurikin tänään Jan Hurri jälleen kerran kirjoittaa, että "Valuuttarahasto IMF on eri mieltä: sen mukaan Kreikan velka-armahdukset eivät ole kuvitelmaa vaan välttämättömiä. Jos euromaat noudattavat IMF:n neuvoa, Suomen sopimusmiina laukeaa.". Ja voimme olla melko varmoja siitä, että Suomenkin hallitus noudattaa IMF:n neuvoa ja antaa velkoja anteeksi Kreikalle. Näin ollen emme saa niistä rahoista mitään vakuuksia, koska kyse ei ole Kreikan laiminlyönnistä. Selvää ei siis todellakaan ole se, että Suomi pitää "vakuuksistaan" kiinni. Muutenkin on outoa, että Urpilainen edelleen puhuu "vakuuksista", koska monet tiedotusvälineet ja blogi-kirjoitukset ovat todenneet, että vakuuksia ei ole olemassa. On vain johdannaissopimus, joka ei ole vakuussopimus.
Tämän aamun Helsingin Sanomiin ostetussa mainoksessa Timo Soini väittää, ettei mitään vakuuksia ole, koska sopimuksissa ei ole vakuus-sanaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Sana vakuus mainitaan usessa kohdassa sopimuskokonaisuutta.
Mutta... Tuota.... Se, että sana vakuus mainitaan ainakin epävirallisessa suomennoksessa monta kertaa, ei tarkoita sitä, että vakuussopimus olisi "vakuus". Koko sopimus on johdannaissopimus, joka ei ole "vakuussopimus". Taas yritetään muuttaa mustaa valkoiseksi. Jälleen kerran.
Sopimus Kreikan kanssa on vakuusjärjestely....

Kuten alusta alkaen on todettu, vakuusjärjestelyä koskeva sopimus on tehty neljän kreikkalaisen pankin, ei Kreikan valtion kanssa. Syy tähän on, että Kreikan valtio ei voi tehdä oikeudellista vakuusjärjestelyä, koska Kreikan valtion lainakirjoissa on ns. panttaamattomuussitoumuslausekkeita, jotka kieltävät Kreikan valtiota antamasta vakuuksia. Tämän takia vakuusjärjestelyn juridisena osapuolena piti olla siis jokin muu taho kuin Kreikan valtio. Sen sijaan Kreikan valtio antoi Suomen valtiolle poliittisen sitoumuksen vakuusjärjestelystä.
Ei millään pahalla, mutta jos ei ole olemassa kirjoitettua sopimusta Kreikan kanssa, niin meillä ei ole mitään sopimusta. On varsin naiivia olettaa, että tosipaikassa Kreikka noudattaisi sopimusta, josta ei ole kirjallista tositetta olemassa.
Soini edustaa retorista kikkailua.
... :D
Soini onkin jäämässä yksin väitteissään, ettei vakuuksia ole. Vakuudet todella on ja niistä pidetään kiinni. Ja tämä järjestely on tehty siksi, että sillä turvataan suomalaisten veronmaksajien rahoja.
Ai. Mutta... kun... HS, IS, ja Taloussanomat ehtivät jo sanoa samaa? Nekin ovat sitten varmasti väärässä. Ja viimeiseen lauseeseen ei voi muuta kuin nauraa. No, show jatkuu ja katsotaan millaiseksi meininki nousee. Itse tosin veikkaisin, että tämä oli tässä. Aihe vaietaan kuoliaaksi ja elämä jatkuu.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Lyhesti vielä Tampereen tunnelista ja ratikasta

Ajattelin jo, että lopetan kirjoittamisen Tampereen tunneliasiasta ja ratikasta, mutta pakko se on kai vielä kerran viitsiä, sillä tänään (18.5.2013) Aamulehdessä oli juttu, joka vahvistaa omat luuloni koko asiasta. Ja se asia on se, että

tunneli ja ratikka on käytännössä hitsattu yhteen ja sen vuoksi mm. vihreät kannattavat myös tunnelia.

Mitä jutussa sitten kirjoitettiin?

Toimittaja Aki Taponen kirjoittaa mm.
Ratikan reitin valinta Pispalan kannaksen kohdalla halutaan jäädyttää, kunnes Rantaväylän tunnelista on ensi syksynä päätetty...
Kommentissa Aki Tapola myös kirjoittaa:
...Nyt se sitten tapahtui, ratikka ja Rantaväylän tunneli koplattiin yhteen... Konsernijohtaja Kari Kankaala korosti torstaina aamulla ratikkareittejä koskevassa tiedotustilaisuudessa, että ratikkasuunnitelma on laadittu sillä oletuksella, että Rantatunneli toteutuu...
No, tämä ei ole mikään yllätys. Kukaan ei voi väittää, että tämä tulisi jotenkin yllätyksenä, sillä tälläisiä lausuntoja on ollut luettavissa rivien välistä jatkuvasti (mm. Aamulehden näkökulma-palsta, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelisen kirjoitus) ja terve järkikin sanoo, että jos tunnelia ei tule, niin ratikkaakaan tuskin tulee. Tämä tosin tarkoittaa sitä, että arviolta kahden sadan miljoonan euron ratikka ja muutaman sadan miljoonan tunneli yhdistetään, niin Tampereen kaupungilla on käsissään jonkinlainen ongelma. Moraalinen ongelma se on jo sen takia, että samaan aikaan kaupungin on pakko joko lomauttaa tai vaihtaa työntekijöiden lomat vapaaksi. Taloustilanne on täällä Tampereella oikeasti suhteellisen vaikea, sillä turskaa on tullut ja on tulossa kymmeniä miljoonia euroja tilanteessa, jossa talous ei kasva, vaan pikemminkin kutistuu.

Ymmärrän jollain tasolla, että tunneli-investoinnin ajatellaan mm. tuovan työtä ja asuntoja lähelle keskustaa, mutta samalla tunnelin puoltajat unohtavat muutaman asian. Ensinnäkin töitä se todennäköisesti tuo harvalle ja toisekseen jos maankäyttö hyödynnetään asuntoja rakentamalla, niin kenellä muka on varaa ostaa niitä asuntoja? Väittäisin, että hyvin harvalla. Muutenkin tunnelin merkittävin säästönäkökulma on virallisestikin muutaman minuutin aikasäästö, joten koko homma ei ole realistisesti ja taloudellisesti kovinkaan vakaalla pohjalla. Ratikan on taas ajateltu nostavan reitin varrella olevien tonttien hintaa: totta ehkä, mutta on myös mietittävä, että arvoksi voidaan arvioida mitä vain, mutta todellisuudessa sitä ei välttämättä saada kaupaksi sillä "arvolla". Arvokin on hyvin suhteellista.

Toivoisin, että Tampereen kuntapäättäjät puhaltaisivat nyt pelin poikki hetkeksi. Miettisivät investoinnin suuruutta ja järkeä ja tekisivät realistiset taloudelliset laskelmat siitä, että kannattaako koko homma. Miettisivät, että tuleeko mahdollisiin uusiin asuntoihin asukkaita ja tuleeko ratikan käyttöasteeksi tarpeeksi suuri, että investointi ikinä maksaa ratikkaa kohtuullisessa ajassa takaisin.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Kohta on liian myöhäistä

Hyvät vähäiset lukijat,

Pian alkaa olla jo sellainen aika, että on liian myöhäistä korjata tätä Suomea vaanivaa ja jäytävää talouskehitystä, joka on tekemässä rikkinäisestä hyvinvointivaltiosta jotain, mitä se ei ole ollut pitkään aikaan. Korjausliikkeitä pitäisi tehdä varsinkin hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden piirissä, mutta kukaan ei tee mitään, mikä auttaisi tilannetta. Kun pitäisi tehdä kipeitä päätöksiä, niin:

Hallitus:

  • Taistelee sote-uudistuksensa kanssa. Tämä asia luvattiin saattaa kuntoon ennen kuntavaaleja. Sitä ei kuitenkaan kyetty tekemään ja nyt täytyy muistaa, että viime kuntavaalit olivat täällä Suomessa lokakuussa 2012. Nyt on toukokuu 2013 ja asiasta ei ole päästy yhtään sen pidemmälle. Erilaisia sekoiluja, työryhmiä ja lupauksia on annettu, mutta ne ovat ihan yhtä tyhjän päällä. Mitään valmista ei ole tullut, eikä todennäköisesti ole myöskään tulossa.
  • Katainen taistelee Himas-sotkunsa kanssa.
  • Urpilainen ihmettelee "takuutuksiaan".
  • Hallitus jakelee rahoja ulkomaille ja Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander kertoo julkisesti, että "Kreikasta on tullut suomalaisille veronmaksajille silkkaa voittoa". Valitettavasti Kiander varmaankin vahingossa unohtaa kertoa, että Kreikka ei olisi maksanut meille näitä korkovoittoja ellei Suomi olisi kipannut Kreikkaan lisää rahaa (Kreikkahan on teknisesti konkurssissa ilman tukia). Tämähän tarkoittaa selkeästi sanoen sitä, että olemme itse maksaneet itsellemme rahat takaisin. Muutenkin jo viime vuoden marraskuussa tiedettiin kertoa, että Suomi on antanut velkoja Kreikkaan anteeksi miljardi euroa. 
Hallituksen riippakiviin voidaan helposti laskea myös muita asioita, muttei niitä tässä jaksa kaikkia käydä läpi. Ehkä läpinäkyvimmät epäonnistumiset on otettu vastaan rikkidirektiivissä ja ehdottomasti Ville Niinistön neuvottelemassa sopimuksessa (Durban, 2011, mm. kommentteja täällä), jossa maksamme siitä, että meillä kasvaa puita aiempaa enemmän. Omasta mielestäni kyseinen sopimus on ehkä huonoin pitkään aikaan neuvoteltu sopimus, mutta sen kanssa on nyt vaan elettävä. 

Työrintamalla nähdään jälleen tuttua sotaa. Työnantajat tarjoavat ehdotonta nollalinjaa Häkämiehen suulla ja AY-liike tietenkin toivoo ja haluaa jotain aivan päinvastaista.

Jotta totuus ei unohdu, niin skenaario on käytännössä seuraava:
  • Jos palkankorotukset ovat nollaluokkaa, tarkoittaa se, että työpaikat ehkä säilytetään siellä missä pystytään ja kansalaisten ostovoima putoaa inflaation seurauksena muutamia prosentteja. Ostovoiman kurjistuminen tarkoittaa sitä, että asuntojen hinnat eivät tule nousemaan (oh, no!) eikä talous nouse ainakaan kotimaisella kulutuksella. Valitettavasti tämä ei varmastikaan käy AY-liikkeelle, joten luvassa lienee syksyllä ratkiriemukas lakkoaalto.
  • Toinen vaihtoehto on, että palkkoja nostetaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajat potkivat yksityiseltä puolelta ihmiset pois sen mukaisesti, mitä palkkoja on nostettu. Vähemmällä täytyy jälleen kerran tehdä enemmän. Julkisella puolella se tarkoittaa varmastikin lomautuksia, itkua ja tuhinaa. Valitettavasti tämä on todennäköisempi skenaario, sillä AY-liikkeen nykyisin tapoihin tuskin kuuluu jäsenistä huolehtiminen, vaan lähinnä työtä tekevien jäsenten edut. Ikävää, mutta totta.
Ennen kuin päästään vielä Suomen surulliseen tilanteeseen, niin sanon vielä muutaman sanan VATT:n ylijohtajan huhtikuisesta riemastuksesta. Lyhykäisyydessään selitettynä Vartiainen haluaisi maahanmuuttajia matalapalkka-aloille, koska suomalaiset eivät näitä töitä halua tehdä. Syykin tähän taitaa olla selvä, sillä kotona makaamalla saa saman kuin matalapalkka-aloilta. Sen sijaan, että ottaisimme tänne kielitaidottomia maahanmuuttajia, voisimme työllistää omat työttömämme siten, että tekisimme työnteon kannattavaksi. Se ei tarkoita sitä, että nostaisimme matalapalkka-alojen palkkoja, vaan leikkaisimme sosiaalietuuksia ja/tai laittaisimme sosiaalietuuksia ehdollisiksi. Tälläiset asiat tosin vaatisivat poliittista tahtoa, jota ei varmasti sixpäck-hallitukselta löytyisi senkään vertaa. 

Luin tänään Aamulehden sunnuntai-palstalta (15. toukokuuta 2013) surullisia tarinoita viime ajan lamasta. Kuulostaako tämä tutulta nykytilanteeseen nähden?
Keväällä 1989 arvovaltainen talousneuvosto esitti synkän näkymän: Suomen talous uhkaa ajautua pysyvään matalan kasvun, korkean työttömyyden ja vaihtotaseen alijäämän aikaan. Herätys jäi kokematta. Kansalaisille vaihtotaseen alijäämän yhteys omaan arkeen oli aivan liian etäinen. Poliitikoille varoitukset eivät kelvanneet, koska niiden vuoksi olisi pitänyt ryhtyä tekemään ikäviä päätöksiä.
 Katsotaanpa nykytilannetta siis:

  • Matala kasvu: BKT romahti vuonna 2008 peräti 8,5%. Emme ole vieläkään toipuneet siitä. Ja itseasiassa tilastojen mukaan vuoden 2012 BKT:n kasvu on myös ollut miinusmerkkistä. Vuosille 2013 ja 2014 usea eri taho ennustaa BKT:n nousevat 0-2.5% vauhtia, joka tarkoittaisi sitä, että parhaimmillaan pääsisimme vuoden 2008 tasolle ehkä vuonna 2014. Joka tapauksessa talous ei ole kasvamassa mitenkään rytisten, sillä meillä ei ole mitään uutta Nokiaa tulossa. Pääosin menomme ovat vahvassa nousussa ja hallitus ottaa yli 5 miljardia vuodessa uutta velkaa rahoittaakseen lähinnä ylikasvanutta julkista sektoria.
  • Korkea työttömyys: Useat tahot ennustavat, että työttömyys tulee pysymään 8 ja 9 prosentin välissä. Jotain olemme kuitenkin oppineet Kreikan luovasta kirjanpidosta, sillä olen varma, että osa työttömyydestä piilotetaan Suomessa tilastojen ulkopuolelle. On kursseja ja ties mitä vipstaakia, jolla tilastoja kaunistellaan, enkä usko, että esimerkiksi osa-aikaisesti työskenteleviä lasketaan työttömiksi ollenkaan, vaikkeivat he sillä rahalla toimeen tulisikaan.
  • Vaihtotaseen alijäämä: vaihtotase oli alijäämäinen vuosina 1990-1993. Sitten olikin pitkä aika plussakautta, kunnes vuonna 2011 se kääntyi miinuksen puolelle. Myös vuosi 2012 oli miinusmerkkinen ja kaikki taloutta tutkivat tahot ennustavat, että vaihtotase on alijäämäinen myös vuonna 2013 ja 2014. Lohduttomuutta on siis tiedossa tätä kautta oikein olan takaa. Politiikkoja tuskin asia kiinnostaa.
Mitä meidän (tai siis politikkojen) pitäisi tehdä? Esko Aho on tänään kertonut, että "tilanne on vakava", ja että meidän "pitäisi herätä". Tätä minäkin olen odottanut, mutta toistaiseksi oikeastaan mitään ei ole tehty, koska hallituksemme vaikuttaa osin kädettömältä, osin osaamattomalta. Sopassa on liikaa puolueita, joiden on vaikea muodostaa erinäisistä ideologioistaan yhtenäistä mielipidettä. Siinä on se ongelma, vaikka meidän pitäisi kiireesti mennä hattu kourassa kertomaan julkisen alan työntekijöille, että palkankorotuksia ei ole tulossa ja itseasiassa teidän pitäisi pudottaa palkkojanne 10-20% tai muuten joudumme lomauttamaan/irtisanomaan teidät. Samalla pitäisi kertoa, että lainsäädäntöä ja sosiaalietuuksia muutetaan niin, että työn vastaanottaminen matalapalkka-aloille on entistä kannattavampaa ja että töissä käyminen on kannattavampaa kuin kotona istuminen. Kovia puheita, mutta yleensä kovat ajat vaativat kovia tekoja.

Valitettavasti uskon, ettei päättäjistämme ole siihen. Seuraavat vaalit ovat varmaan liian lähellä tai jotain. Palkkaneuvottelut ovat tulossa ja pian kuulemme kovia juttuja siitä, kuinka mojovia palkankorotuksia haetaan sillä, ettei ostovoima katoa. Muodissa on taas keynesiläinen talouspolitiikka, jossa huonoina aikoina pitäisi tehdä elvytystä. Olen osittain Keynesin kanssa samaa mieltä, mutta valitettavasti Keynesiläinen talouspolitiikka ei taida toimia, kun tuotteiden asiakkaita tai ostajia ei Euroopasta tai mistään muualtakaan löydy. Silloin täytyy jo pakostikin leikata. Eikä Keynesin faneja ole tietenkään kaikkialla. Juurikin tänään uutisoitiin Harvardin professorista, joka oli sanonut ikäviä asioista Keynesistä. Ja sen lisäksi Taloussanomien Jan Hurri kertoi Suomen valtiovarainministeriön kertoneen, että kriisistä koituu Suomelle hyötyä. Hurri oli otsikoinut oman juttunsa "Uskoo ken tahtoo"-termillä ja samoilla linjoilla olen maallikkona minäkin. 

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Hallitus ulkoisti ikävät uutiset kuntien kerrottavaksi

Hallituksen kehysriihi on jokin aika sitten lusittu ja sieltä tulleet päätökset on otettu hyvinkin vaihtelevasti vastaan. Leikkaustarve oli valtava, mutta hallitus päätti olla korottamatta veroja (joka oli sinänsä oikein) ja hieman yllättäen lisäsi menojaan, vaikka persnettoa tulee joka vuosi lisää hirveät määrät. Koko kehysriittä alleviivasi se salainen toive, että talouskasvu pelastaisi Suomen. Tätä talouskasvua lähdettiin hakemaan sillä, että yhteisövero laski huomattavasti varsinkin kilpailijamaihin verrattuna. Lienee sanomattakin selvää, että tälläinen talouskasvu tälläisessä taloustilanteessa on käytännössä täysin absurdi toive. Valitettavasti kehysriihen päätökset tarkoittivat samalla sitä, että hallitus ulkoisti ikävät uutiset kuntien kerrottavaksi.

Se tarkoittaa muutamaa asiaa. Kunnat:
  • Nostavat kunnallisveroprosenttia miltei 100%:lla varmuudella (veronkorotukset...).
  • Kunnat tulevat lomauttamaan tai irtisanomaan huomattavan määrän ihmisiä.
  • Kunnat tulevat leikkaamaan palveluista.
Tämä on luonnollinen suunta, sillä julkinen sektori on niin vahvasti pöhöttynyt Suomessa, että leikkaukset on tehtävä. Nyt hallitus kuitenkin ajattelee omia kannatuslukujaan ja antaa lomauttamisen ja kansalaisten rankomisen kuntien tehtäväksi. Sinänsä ihan okei, mutta kirjoitankin tätä vain siksi, etteivät muutokset tule kenellekään yllätyksenä ja pyytämättä.

Kuntalehti kirjoitti kehysriihen negatiivisista päätöksistä kunnille osuvasti ja hyvinkin totuudenmukaisesti. Lienee selvää, että kehysriihen päättäjiä kuntien terveiset eivät ole kovinkaan paljon kiinnostaneet. Kuntalehti kirjoitti mm. että
Julkisen talouden säästöjen käytännön tekeminen on siirretty kunnanvaltuustoille, se on asian ydin. Kunnanvaltuutetut tässä joutuvat kansalaisille selittämään, että miksi niin, näin tai noin säästetään, nostetaan veroja, ei investoida ja palvelut heikkenevät, Vuorento sanoo.?
 Yksin yhteisöveron alentamisesta koituu kunnille Vuorennon mukaan yli 400 miljoonan euron menetykset kehyskauden aikana.?
– Tässä on keksitty tämmöinen erikoinen juttu, että otetaan mukaan dynaamisia vaikutuksia, joista kukaan ei tiedä mitä ne ovat.
Sen lisäksi kuntien valtionosuuksia leikataan jo aiemmin sovitun lisäksi joka vuosi niin, että vuonna 2017 valtionosuudet ovat 265 miljoonaa euroa alemmalla tasolla kuin tällä hetkellä.?
– Laskennallinen korotuspaine kunnallisveroon on 1,2 prosenttiyksikköä näiden leikkausten takia.  
 Mihin tämä siis konkreettisesti johtaa? No, katsotaanpa ja mietitäänpä:

  • Salon kaupunki lomauttaa 2000 ihmistä. Kyllä: 2000 ihmistä. Mitä Aamulehti on unohtanut netti-uutisestaan mainita, niin Salon kaupungissa yritettiin neuvotella paikallinen sopimus, jolla alennettaisiin henkilöstömenoja, mutta työntekijäjärjestöt eivät tähän suostuneet (Aamulehti tiistai 26.3.2013). Toisin sanoen rivien välistä on luettavissa, että työntekijäjärjestöt ovat sitä mieltä, että kannattaa pistää jäsenet mieluummin palkattomalle lomalle ajaksi n mieluummin kuin suostua palkanalennuksiin, jotka ovat tavalla tai toisella tulossa joka tapauksessa. Jotain muuten kuntatalouden pöhöttymisestä kertoo sekin tieto, että n. 50 000 asukkaan kaupungilla on töissä noin 3500 ihmistä... Sekin on vielä sanottava, että ei ole mikään yllätys, että vasemmiston, vihreiden ja yhden perussuomalaisen talousosaaminen ei näyttänyt toimivan Salossa millään tavalla.
  • Tampere tavoittelee tälle vuodelle 22 miljoonan euron säästöjä. Toisen uutisen mukaan säästötavoitteita haetaan lomarahojen vaihdolla palkattomiin lomiin, sekä tarvittaessa lomautuksilla. Hurraa!
  • Noin 22 000 asukkaan Jämsä teki 6,2 miljoonan euron alijäämän vuonna 2012 (Aamulehti 27.3.2013).
  • Kihniön (asukasluku 2141) alijäämä oli vain 79 000 euroa, mutta vain sen takia, että se sai valtiolta rahaa satoja tuhansia euroja. Valtionosuudet ylittivät kunnan verotulot 300 000 eurolla. (Aamulehti 27.3.2013)
  • Ikaalinen jäi plussan puolelle 25 000 euroa. Tekijöitä plusmerkkiseen tulokseen olivat onnistunut tonttikauppa, säästöt henkilöstön palkoissa, sekä verojen nosto. (Aamulehti 27.3.2013)
  • Hämeenkyrön hakee henkilöstöltään tukea menokuuriin. Kunnan toimintakulut kasvoivat vuodessa 9,3 prosenttia ja kunnan tilinpäätös on 2,3 miljoonaa euroa pakkasella. (Aamulehti 27.3.2013)
  • Mänttä-Vilppulan (asukasluku noin 11 000) on pakko laatia kova säästökuuri. Sen vuoden 2012 tilinpäätös on 3,9 miljoonaa euroa pakkasella ja vuoden 2011 tilinpäätös 3 miljoonaa euroa pakkasella. Kunnan nettomenot ovat kasvaneet kolmessa vuodessa 8,5 miljoonaa euroa enemmän kuin verotulot. (Aamulehti 27.3.2013)
Nyt kun voi lukea näin hyvistä tuloksista kunnallisella tasolla, niin mitähän se mahtaa tarkoittaa, kun valtio rokottaa kuntia vielä lisää? Ei varmasti mitään hyvää ainakaan.

Vielä hauskana kuriositeettina on mainittava, että tämän päivän Aamulehdessä (29.3.2013) vasemmistoliiton kansanedustajat haluavat muutoksia jo sovittuihin asioihin kehysriihessä. Etenkin osinkoverotukseen. Osa kansanedustajista on myös Aamulehden mukaan sitä mieltä, että heidän on mietittävä, että ovatko he mukana tälläisessä hallituksessa. Itse en usko, että Paavo Arhinmäki ja co. lähtevät yhtään mihinkään. Ministerinpestit kun ovat niin mukavia muutenkin.

Ja toisena hauskana kuriositeettina on mainittava AY-liike. Voin vain kuvitella, kuinka kuntatyönantajilta haetaan suuria palkankorotuksia, vaikka todellisuus on se, että suunta on miinusmerkkinen tai sitten lomautetaan/irtisanotaan porukkaa huolella ulos.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Ymmärtääkö Hautala erota hallituksen toimintakyvyn vuoksi?

Tämän päivän Iltalehden mediamyllytyksen jälkeen minun on pakko kirjoittaa "ääneen", että ymmärtääkö Heidi Hautala erota, jotta hallituksen toimintakyky säilyisi uskottavana?

Vastaus on mitä luultavammin ei, mutta se tarkoittaisi samalla sitä, että ministeri, joka on harmaan talouden ministeriryhmän jäsen ja joka silti käyttää harmaata työvoimaa syö kaiken uskottavuuden hallitukselta, joka kamppailee jo valmiiksi uskottavuutensa kanssa. Toisin sanoen Hautalan olisi parasta erota itsensä takia ja hallituksen vuoksi.

Miksi siis mesotaan? No siksi, että Heidi Hautala on Iltalehden tietojen mukaan teettänyt pimeää töitä kahteenkin eri otteeseen. Tämän hän on myös myöntänyt ja pyytänyt sitä anteeksi. Hän on samalla kertonut tuottaneensa uskottavuusongelman hallituksen harmaan talouden ohjelmalle. Ja kas, olen siitä täysin samaa mieltä.

Koska Ilkka Kanerva joutui eroamaan käytännössä aikoinaan sen takia, että hän lähetteli tuhmia tekstiviestejä eräällä "kohujulkkikselle", niin minä kysyn, että eikö olisi jo pelkästään hallituksen uskottavuuden kannalta tärkeää, että Heidi Hautala myös eroaisi? Joku kommentoija lohkaisi Hesarin palstalla, että tämä on hyvä testi suomalaiselle tasa-arvolle: jos mies joutuu eroamaan tekstiviestien takia, niin on kohtuullista, että nainen eroaa tämän takia. Jos ei, niin mitä se siis kertoo suomalaisesta tasa-arvosta?

Valitettavasti itse en todellakaan usko siihen, että Hautala eroaisi. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ennättikin jo sanomaan, että "Hautalan asema ministerinä ei ole kyseenalainen". Pääministeri Katainen sanoi, että "Hautala voi jatkaa ministerinä". Mitä se kertoo hallituksestamme? Lisäksi mitä se kertoo ministeri Hautalasta, että hän kirjoittaa omassa blogissaan, ettei ole teettänyt pimeää työtä, mutta kuitenkin pyytää anteeksi mm. äänestäjiltään? Suoraan sanoen koko blogikirjoitus on pelkkää selittelyä: vahinko on jo tapahtunut, mutta vastuuta ei suomalaisen tavan mukaan aiota ottaa. Näin minusta ainakin tuntuu.

Jos Heidi Hautala ei eroa, niin se kertoo jotain hyvin tavanomaista ja samalla jotain moraalitonta poliittisesta kulttuuristamme. Jotain sellaista, ettemme voi enää luottaa ministereihinkään enää. Vai oletteko samaa mieltä?



sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Onko Aamulehti tunneliasiassa riippumaton?

Haukkasin palan viime viikon aamuleivästä väärään kurkkuun, kun Aamulehti "masinoi" melkoisen kampanjan tunnelin puolesta sen jälkeen, kun 35 tamperelaista valtuutettua oli allekirjoittanut valtuustoaloitteen tunnelihankkeesta irtisanoutumiseksi. Ei kestänyt kovinkaan kauaa, kun "riippumattomaksi" (katso kohta "Kannattavuus") itseään tituleeraava Aamulehti aloitti ainakin omasta mielestäni melkoisen kampanjan tunnelin puolesta niin omalla palstallaan kuin lukijan palstalla, joka on luonnollisesti oma suosikkipalstani.

Toki Aamulehti voi kertoa oman kantansa näkyvästi ja kuuluvasti, mutta jos lehti oikeasti kutsuu itseään riippumattomaksi, niin jotain on pahasti vialla. Ainakin minun silmissäni.

Miten homma siis eteni Aamulehdessä (Aamulehden aikajana)?
  • 18.02.2013: osa Tampereen kaupungin valtuutetuista tekee valtuustoaloitteen tunnelihankkeesta irtisanoutumiseksi. 
  • 19.02.2013: Aamulehden pääkirjoitus, "Väylä poliittiselle pelille on avattu", julkaistaan. Pääkirjoituksessa todetaan mm.
    Demareiden ja vasemmistoliiton tunnelialoitteelle on vaikea keksiä muuta motiivia kuin populismi ja kansansuosion kalastelu...

    Demareiden ja vasemmistoliiton aloitteelle on vaikea löytää muuta motiivia kuin populismi ja poliittinen peli. Toki perussuomalaiset olisi saattanut päästä keräilemään aloitteella omia poliittisia irtopisteitä, jos se olisi tehnyt aloitteen yksin...

    Poliittisesti aloite on kömpelö. Asian ratkaisemiseksi olisi varmasti ollut löydettävissä muitakin, yhteistyön kannalta hedelmällisempiäkin keinoja. 
    En ymmärrä tätäkään. Jos populismia on se, että pieni enemmistö valtuutetuista tekee tämänkaltaisen aloitteen, niin eikö tässä mennä jo metsään lujaa? Eikö enemmistö olekaan demokratiaa vai onko kyse siitä, että valtuustoaloite on Aamulehden mielestä väärä? Ja poliittisesti aloite on myös kömpelö? Miten tälläisiä asioita pitää viedä eteenpäin jos ei valtuustossa? Ja kansansuosiolle voidaan heitellä kintaita jo senkin vuoksi, että suurin osa tamperelaisista vastustaa tunnelia. He eivät halua kaupungin rahoja tunneliin, joille olisi parempiakin kohteita.
  • 21.02.2013: Aamulehden uutinen: "Rantatunnelin kaatuminen voi maksaa paljon". 
    Jos Tampereen kaupunki päätyy johonkin toiseen ratkaisuun kuin pitkään Rantatunneliin, neuvottelut valtion rahoitusosuudesta jouduttaisiin aloittamaan alusta.
    Uutisessa annetaan ymmärtää, että jos valtuustoaloite menee läpi, niin ainakin rahoitusneuvottelut valtion kanssa joudutaan aloittamaan alusta. Koko juttu luo sellaista kuvaa, että tunnelipäätöksen kaataminen tai jarruttaminen tuo Tampereen kaupungille huomattavia lisäkustannuksia. Mielestäni tämä on selvää negatiivisen mielikuvan luontia asiasta. Tosiasioiden kerrontaa? Ehkä, mutta samaan juttuun olisi voinut myös tuoda esiin tunnelipäätöksestä luopumisen positiivisia puolia (jos sellaisia on). 
  • 21.02.2013: Aamulehden Näkökulma-palstalla Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kirjoittaa: "Tunnelin kaato voisi tulla kalliiksi". 
    Tampereen Rantaväylän tunnelia ei kannata arvioida erillisenä hankkeena. Se on osa keskustan kehittämisen mahdollistavaa kokonaisuutta...
    No varmaan onkin, mutta kai meillä nyt sentään vaihtoehtoja on? Vai eikö ole? Onko tämä tosiaan ainoa vaihtoehto?
    Nyt voidaan joutua jopa kärsimään taloudellisesti siitä, ettei tunnelia ehkä rakennetakaan...
    ??? Niin siis ketkä kärsivät?
    Keskustan alueelle tarvitaan asuntoja 5000-10000 uudelle asukkaalle. Ranta-Tampellan 3600 asukkaan uusi alue on merkittävässä roolissa kasvutavoitteen saavuttamiseksi...
    Jaa? Jos tunneli tulee, niin Ranta-Tampellaan tulee niin kalliita asuntoja, että vain harvalla on ylipäätään varaa asua siellä. Jos asuntojen hintakehitys jatkaa hullua rataansa, niin asunnoista tulee sikamaisen kalliita. Aamulehti kirjoitti jo vuonna 2011 siitä, että Tampereen kalleimmat asunnot löytyvät Ratinasta.
    ...Hämeenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi nostaa Rantaväylän liikennemäärät nykyisestä 25 000 autosta vuorokaudessa aina 48 000 autoon vuorokaudessa 2030 mennessä. Jos tunnelia ei tule Mustaanlahteen pitää suunnitella eritasoliittymät...
    Onko siis tästäkin tehty jo päätös, että Hämeenkatu muutetaan joukkoliikennekaduksi? Ja toisekseen kun ihmisten olot kurjistuvat jatkuvasti, niin yhä harvemmalla on varaa autoon. Ja sitäpaitsi, jos joukkoliikennekatu tulee, niin eikö Ratikan pitäisi kuljettaa suurin osa näistä ihmisistä muutenkin? Olen noiden lukujen suhteen melko epäileväinen...
    Mikäli Rantaväylää ei kehitetä, voidaan Hämeenkadun rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä unohtaa...
    Jaaha, nyt selvisi, että miksi Vihreät kannattavat tunnelia. Ilman tunnelia ei tule siis ratikkaa?
    Ranta-Tampellan 3600 asukkaan alue jää toteutumatta...

    ...Ranta-Tampellan aluetta vastaavan asukasmäärän sijoittaminen uusille alueille merkitsee noin 15 miljoonan lisäkustannuksia veronmaksajille...
    Ja jos Ranta-Tampella rakennetaan, niin se ei maksa veronmaksajille mitään?
    Tunnelin korvaavat eritasoliittymäratkaisut maksaisivat 80-100 miljoonaa...

    Vaihtoehdot tulevat siis kaupungille kalliimmiksi kuin tunneli...
    Eritasoliittymäratkaisuiden hintaa en tiedä, joten paha kommentoida. Sen voin kyllä melkoisella amatöörijärjellä sanoa, että tuskin ne kalliimmaksi tulevat kuin tunneli.
    Kuntalaiset antoivat äänensä viime vaaleissa, mutta 42 prosenttia jätti äänestämättä. Demokratian näkökulmasta päätöksiä joutuu siis punnitsemaan hyvin tarkkaan...
    Demokratia on mielenkiintoinen asia. Samoin äänestäminen. Jos jokin hanke menee pieleen tai on menossa pieleen, niin voidaan syyttää demokratiavajetta ja niitä ihmisiä, jotka jättivät äänestämättä. No, voin kuitenkin lohduttaa, että tuskin nämä 42% kannattavat yksinomaa tunnelia. Veikkaisin melkein, että asia on päinvastainen, sillä äänestämättä jättäneiltä ei varmaan heru ymmärrystä kaupungin rahojen tuhlaamiseen yhtään sen enempää kuin äänestäneiltä.
    Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Tampereen -jonka talous on hyvässä kunnossa- tulisi investoida tulevaisuuteen...
    Tampereen tulos oli viime vuonna huonoin 16 vuoteen...
  • 21.02.2013: Aamulehden Näkökulma-palstalla tamperelainen kiinteistönvälittäjä Terhi Loikkanen kirjoittaa "Tunneli on tulevia tamperelaisia varten".

    Loikkanen muistelee kirjoituksessaan menneisyyttä ja sitä, kuinka kaikkea on menneisyydessä vastustettu aina Ratinansillasta Kekkosentiehen. Silti ne rakennettiin ja hyvä tuli. Menneisyyteen on mielenkiintoista takertua aina silloin kun hankkeet ovat toimineet. Miksi Loikkanen ei muistele epäonnistuneita hankkeita vai onko täällä Tampereella kaikki niin hyvin, että täällä ei ole ikinä tehty epäonnistuneita hankkeita? Ja miksei Loikkanen mieti sitä, että paljonko tämä hanke maksaa? 
  • 21.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla Tamperelainen Pekka Welling kirjoittaa: "Tunnelisopimuksen purku hankalaa".
    Mikäli tunnelityöt aloitetaan, niin niitä ei jätetä kesken, vaikka kustannukset ylittyvät. Ylitys on todennäköistä, koska tunnelityöt aina ylittävät huomattavasti kustannusarvion...

    Sopimukset eivät ole mitenkään selkeitä vaan ne ovat komplisoituja harkitusti ja taitavasti yhteen nivottu, niin että hankeen perusteltu purkaminen olisi erittäin vaikea toteuttaa.
  • 22.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla Vihreiden valtuutettu Maija Kajan kirjoittaa: "Aloite on epäloogisen ällistyttävä lehmänläjä".
    Nyt jätetty aloite Rantaväylän pitkä tunneli-hankkeesta irtautumiseksi on oudoin valtuustourani aika jätetty aloite. Ei ainoastaan siksi, että siinä suhtaudutaan ylimielisesti aiempien valtuustojen perusteelliseen paneutumiseen vaan myös siksi, että jatkosuunnittelussa pitäisi aloitteen mukaan jättää kokonaan pois aiempien valtuustojen selvästi parhaana pitämä vaihtoehto.
    No, en tietenkään ole koskaan valtuustossa istunut, mutta siitä voidaan olla montaakin mieltä, että mikä asia kuuluu valtuustoon ja mikä ei. Voisin tähän varmasti kaivaa valtuustoaloitteita vaikka "gmo-vapauden edistämiseksi Tampereella", mutta en jaksa. Yritän tässä vain selittää, että jos asia on enemmistön mielestä tärkeä, niin se kannattaa ottaa käsittelyyn. Suurin osa tamperelaisista haluaa sitä, joten voidaan puhua demokratiasta, eikä mistään lehmänläjästä. Se, että edelliset valtuustot ovat olleet toista mieltä on toissijaista sen vuoksi, että nyt tämä valtuusto on toista mieltä. Mielipiteitä on oikeus muuttaa. Ainoa asia, miksi kaikki vihreät ajavat tätäkin asiaa niin kiihkeästi, on ratikka. Sitä ei luultavasti toteudu ilman tunnelia tai ainakin minulle on jäänyt asiasta sellainen kuva.
  • 23.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla Liikenneviraston projektipäällikkö Mauri Mäkiaho oikoo Pekka Wellingin aikaisemmin esittämiä väitteitä otsikolla "Tunnelista paljon väärää tietoa".
    ...tunnelihankkeesta esitetään mielellään virheellistä tietoa, vaikka oikeaakin olisi saatavilla...

    Pekka Welling liitti mielipidekirjoituksessaan erikoisella tavalla yhteen yksittäisiä lainauksia kahdesta eri sopimuksesta...

    ...Kirjoituksessa todetaan että "sopimukset on tarkoituksella tehty vaikeasti purettaviksi". Väite on kummallinen. Sopimuksen perimmäinen tarkoitus on nimenomaan sitoa osapuolet yhteisesti sovittuihin sopimusehtoihin. Sopimus joka ei sitouta on turha.
  • 23.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla SKP:n valtuutettu Jari Heinonen kirjoittaa vastauksen mm. Maija Kajanille otsikolla "Virkamiehille näytettiin kaapin paikka".
    ...Valtuusto päättää, virkamiehet valmistelevat ja kuntalaisia kuunnellaan herkällä korvalla. Tämä on aitoa kunnallisdemokratiaa, ei lehmänläjän levittelyä...
Voinette huomata, että suurin osa tunnelin puolesta puhujista ja vastustajista kirjoittavat Aamulehden lukijalta-palstalla, mutta silti minusta on huomattavissa huomattavasti sellainen suunta, jossa Aamulehteen pääsevät puhumaan vain ne, jotka puoltavat tunnelia. Minusta ei ole mikään salaisuus, että Aamulehti ei ole asiassa riippumaton, vaan on ottanut tunnelin puolesta kantaa tavalla, jonka jokainen voi itse päätellä.

Ja miksi minä vastustan tunnelia? Muutama syy:
  • Se maksaa ihan helvetisti. Kaupungin on syytä laittaa rahansa muuhun kuin tunneliin, joka voi tuoda lisäkustannuksia määrän n. 
  • Kuten moni muukin liikennehanke, sen tuomat edut lasketaan ajansäästössä. Minä en usko, että muutaman minuutin ajansäästö on sellaisen rahan arvoista.
Ja sitten vielä pommi muutamalla lukijalle: kannatan mieluummin vaikka ratikkaa kuin tätä tunnelia (jos on pakko valita). :) Ja sanottakoon pahoitteluni siitä, etten jaksa lainata kirjoituksia pitemmin. Tässäkin kirjoittamisessa oli jo varsin paljon puuhaa.

lauantai 16. helmikuuta 2013

Tampereen viime vuoden tulos huonoin 16 vuoteen

Kirjoitin jo viime vuoden huhtikuussa siitä, kuinka Tampereen talous on jäämässä pahasti alijäämäiseksi. Tänään lauantaina 16. helmikuuta Aamulehti tiesi pienessä uutisessaan kertoa, että
...kaupungin viime kauden tuloksesta muodostuu huonoin ainakin 16 vuoteen... säästötoimetkaan eivät estäneet tilikauden tulosta valahtamasta 29,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi... todellisuudessa viime vuoden alijäämä rojahti 43,2 miljoonaan euroon... nettomenot kasvoivat viime vuonna 6,7 prosenttia... tämän vuoden talousarvio on laadittu 16 miljoonaa euroa alijäämäiseksi
Minusta näyttäisi siltä, että kaupungin talous on jonkinlaisessa spiraalissa matkalla alaspäin. Vielä viime vuoden toukokuussa kaupunki tiedotti, että alijäämä tulee olemaan vuodelle 2012 40,5 miljoonaa euroa. Näköjään asiat ovat sitten menneet siitäkin huonompaan suuntaan, kun lisää maksettavaa on tullut 2,7 miljoonaa euroa.

En nyt ala tilittämään tällä kertaa siitä, että julkisen alan palkkoja pitäisi leikata 20% tai antaa kylmästi potkuja (koska muuten hyvinvointiyhteiskuntamme yksinkertaisesti surkastuu pois), vaan kysyn ihan yksinkertaisen kysymyksen niiltä muutamalta ihmiseltä, jotka ehkä lukevat tätä blogia:

Kun Tampereen kaupunki on tälläisessä taloudellisessa tilanteessa (persnettoa tulee), niin miksi tänne suunnitellaan kalliita hankkeita, kuten tunnelia (...), raitiotietä (... kiva ajatus, jos olisi rahaa...) ja keskusareenaa (...mihin tätä tarvitaan edes yksityisellä rahalla?).

Eikö kaupungin pitäisi hoitaa kuntalaiset ensin ja miettiä sitten, että miten voimme säästää ihmisiltä muutaman minuutin työmatkasta?

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Onko kaikki reilua tavallisen kansalaisen näkökulmasta katseltuna?

Viime aikaisten uutisten valossa minun on pakko kysyä teiltä kaikilta, te rakkaat 2-5 lukijaa, että onko tämä elämä enää reilua tavallisen kansalaisen näkökulmasta tarkasteltuna? Siis jos ajatellaan ihan puhtaita taloudellisia seikkoja.

Puhutaan vaikka tavallisen kansalaisen poljennasta lainsäädännön ja kunnan tasolla ja ihmetellään, että mihin tavallisen työssäkäyvän (saatika työttömän) rahat oikein riittävät, kun ne eivät näemmä tunnu riittävän enää mihinkään.

Ensiksi, tämä ajokorttiuudistus. Kenen etu (jos ei autokouluja lasketa) oikein on se, että lainsäädännöllisesti nostetaan ajotuntien minimituntiaikaa ja sitä kautta ajokortin hintaa jopa 400 euroa? Muutenkin kun koko ajokortti maksaa Suomessa (Tampereella) n. 1500 euroa hintahaitarin molemmin puolin (voit tarkistaa sen osoitteesta www.autokouluhinnat.fi), niin onko se enää reilua, että tuohon 1500 euroon isketään sellainen 400 euron korotus? Minusta siinä ei ole järjen hiventä, koska se on vain käytännössä rahastusta ja köyhän kansalaisen kiusaamista.

Miksi näin sitten tehdään?
”Tammikuun 19. päivänä voimaan astuva asia ei ole vain Suomen juttu, vaan se johtuu EU-direktiivistä. Koko Euroopan laajuisesti tulee muutoksia”, Suomen Autokoululiiton SAKL:n puheenjohtaja Jarmo Jokilampi kertoo.
Voimme siis kiittää tästäkin hinnan noususta reippaasti EU:ta. Reilua. No voimme varmaan olettaa, että tämän jälkeen ajokortti maksaa saman verran jokaisessa EU-maassa. Se tuskin on näin, mutta heitänpä tähän hyvin epävirallisen nettiarvion, että mitä ajokortti maksaa muutamassa tutussa maassa:

  • Ruotsi: 6000 kruunua = 700e 
  • Yhdysvallat: 60$?
  • Tanska: 700e 
  • Viro: 500-600e
Tietenkin täytyy muistaa, että nettifoorumeilta kerättyjä rahasummia voidaan pitää hyvinkin epäluotettavina lähteinä, mutta luulisinpa, että nuo ovat kuitenkin ainakin sinnepäin oikein. Joka tapauksessa on selvää, että ajokortti ei ole Suomessa mikään halpa, eikä näemmä koskaan tule olemaankaan. Ajokortti on siitä epämukava juttu, että monelle se on varsin tarpeellinen muovinpala, jolla tekee elämänsä aikana varsin paljon. Viranomaisia se ei täällä kiinnosta muuten kuin rahastusmielessä näemmä. Ja kaikki tämä EU-lainsäädännön varjolla vielä.

Mutta toinen syy, miksi innostuin tällä kertaa kirjoittamaan on Tampereen kaupunki, sillä oikeasti aloin katketakseni nauramaan, kun luin Moron uutisen, jossa kerrottiin, että Tampereen kaupunki vaatii, että dementikoille pitää ostaa parkkipaikkoja 300 000 eurolla. No, ei siinä mitään, mutta kun ne parkkipaikat ovat vain paperilla. Siis ne eivät ole isosta hinnastaan huolimatta oikeita parkkipaikkoja. 

Huumoripätkiä uutisesta:
Silti kaupunki pakottaa Koskikotikeskuksen hankkimaan asukkailleen 13 parkkiruutua ydinkeskustasta. Muun muassa P-Hämpistä ostettavien parkkipaikkojen yhteishinta kohoaa satoihin tuhansiin euroihin.

Ahtaalle tontille suunniteltu uudisrakennus vaati kaavamuutoksen. Kaavoittaja asetti muutoksen ehdoksi, että keskukselle hankitaan 13 parkkiruutua.

Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen kertoo, että yksi autopaikka P-Hämpissä maksaa 37 500 euroa. Tähän hintaan ei kuitenkaan sisälly pysäköintioikeutta, vaan kyseessä on ”rakennusluvan edellyttämä velvoitepaikka”.

Sillä saa rakennusluvan, mutta ei mitään pysäköintipalveluita. Käytännössä parkkiruutu on siis olemassa vain paperilla.

Projektiarkkitehti Elina Karppinen Tampereen kaupungilta perustelee päätöstä sillä, että asemaakaavaa ei voi sitoa yhteen tiettyyn toimijaan.

– Kaavojen tulee olla yleispäteviä ja samassa linjassa keskenään. Kaava jää voimaan, vaikka nykyinen toimija lähtisi kiinteistöstä.

Kaavoittaja voi joustaa autopaikkanormeista tapauskohtaisesti.
Olen oikeasti pöyristynyt. Onko tämä ainoa maa maailmassa, jossa toimitaan näin? Myydään parkkiruutuja, joita ei ole olemassa ja ne on pakko ostaa, jotta saa rakentaa? Minä kysyn ihan näin maalaisjärjellä, että onko tässä mitään järkeä, kun puhutaan kuitenkin Koskikotikeskuksesta, jossa asuu hyvin vanhoja ja jossain tapauksissa myös kehitysvammaisia ihmisiä? Mihin he muka tarvitsevat pysäköintiruutuja, joita ei ole edes olemassa. Hitto, vaikka minä omistaisin auton, niin en tarvitsisi pysäköintiruutua, jota ei ole olemassa! Onhan tämä nyt käsittämätöntä senkin vuoksi, että kaavoittaja (eli Tampereen kaupunki) voi joustaa autopaikkanormeista tapauskohtaisesti. Tässäkin tapauksessa niistä on joustettu, mutta eikö nyt Tampereen kaupungin työntekijöillä oikeasti leikkaa, että tässä tapauksessa voitaisiin joustaa vielä enemmän. Eihän tässä ole mitään järkeä!

Ja Tampereen kaupungin uskomattomat tarinat jatkuvat. Talouselämä uutisoi, että Tampereen keskustan kerrostaloasujille saattaa tulla kuumat paikat, sillä vuokratonttien hinta saattaa nousta sopimuksen uusimisen yhteydessä hulppeat 760%! Lienee miltei turhaa sanoa, että nauroin tässäkin jo ääneen. Ei tälläisille uutisille voi enää kuin nauraa. Ja mikä parasta: parhaat naurut tarjoilee kaupungin apulaistonttipäällikkö (kaikenlaisia virkoja sitä on kanssa olemassa...) Aila Taura:
"Maanvuokrahan on korkoa tontin pääoma-arvosta. Korko on neljä prosenttia. Vaikka vuokrataso olisi indeksiin sidottukin, se indeksin nousu ei ole seurannut maanhinnan nousua. Me noudatamme jatkosopimuksissa samoja periaatteita kuin uusien tonttien vuokraamisessakin. Maanvuokran perusteena on kohtuullinen käypä hinta"
Kohtuullinen hinta? Kohtuullinen hinta? En tiedä, että mitä Aila Taura tienaa, mutta jos hänen mielestään 760% korotus on kohtuullista ja hinta sen jälkeen kohtuullinen, niin hän taitaa tienata paljon enemmän kuin keskiverto "työn orja". Lasketaanpa huvikseen, että mitä tälläinen hinnannousu tarkoittaa niille paroille, jotka sattuvat asumaan talossa, joka on vuokratontilla ja vuokrasopimus on uusittavana:

Ennen:

10 000 (tontin vuokra vuodessa) / 30 (lasketaan, että asuntoja on 30 ja kaikki maksavat saman verran, vaikkei luultavasti näin olekaan, vaan maksut menevät neliöiden mukaisesti) / 12 (kuukaudet) = 27,78e/kk per osakas.

Nyt lasketaan korotuksella:

86 000 / 30 / 12 = 238,89e/kk

Korotus on kenelle tahansa melkoinen jos ajatellaan, että yhtiövastikkeeseen kuuluu muutakin kuin pelkät tontin vuokramenot. Kuinka moni omistusasuja on muka valmis maksamaan lainaa ja jotain 500e/kk vastiketta? Veikkaan, ettei kukaan, koska siinä vaiheessa on melkein sama asua vuokralla kuin maksaa lainaa ja vuokraa.

Tämä on hieno asia Tampereen kaupungille, sillä harva taloyhtiö kaappaa taloansa kainaloonsa ja marssii pois vuokratontilta. Huono asia tämä on taloyhtiöille ja erityisesti niiden asukkaille, sillä heidän kohtalokseen käyvät seuraavat asiat:

  1. Vastike nousee satoja euroa kuukaudessa, joka syö pois kaiken sen hyödyn, mitä omistusasuminen tuo tullessaan kun lainat on maksettu.
  2. Mahdollisilla vuokralaisilla vuokrat nousevat pari sataa euroa parin vuoden haarukassa.
  3. Asuntojen (jotka ovat taloyhtiöissä, jotka sijaitsevat vuokratonteilla) hinnat tulevat laskemaan rajusti, sillä kukaan ei ole niin tyhmä, että maksaa "täyttä" hintaa siitä hyvästä, että pääsee maksamaan lähes normaalin vuokran suuruista yhtiövastiketta ja lainan lyhennystä. Lisäksi yhtiöiden mahdolliset rahoitusvastikkeet laskevat asunnon arvoa huomattavasti.
Käytännössä siis Tampereen kaupunki yhdellä ilmoituksella alensi muutamien taloyhtiöiden reaalihintaa melkoisesti. Ymmärrän kyllä, että tonttien hinnat/vuokrat ovat käsi kädessä esim. omakotitalojen tonttien kanssa, mutta näin roima korotus on minusta joka tapauksessa lähes moraalitonta ja terveen järjen vastaista. Asukkaille se on suoranainen pyllistyksen irvistys. 

torstai 3. tammikuuta 2013

Presidentin ele ja ihmisten rahankäyttö

Presidentti Sauli Niinistö teki hienon eleen, kun hän haluaa pudottaa palkkiotaan kymmenillä tuhansilla euroilla. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä ele on kansantaloudellisessa mittakaavassa todellakin vain ele, eikä mitään muuta. Saman eleen ovat aiemmin tehneet ministerit ja nyt odotellaan, että josko kansanedustajat laskevat palkkojaan (jota en muuten jaksa uskoa ennen kuin näen).

Joka tapauksessa tämä Niinistön ele on aiheuttanut jonkinverran keskustelua mediassa siitä, että pitäisikö tavallisten ihmisten pudottaa palkkojaan. Populisti-lehti Ilta-Sanomat teki asiasta oikein hienon videon, missä haastattelija käy kyselemässä helsinkiläisiltä, että pudottaisivatko he palkkojaan. Osa vastauksista yllätti ja osa ei.

Videolla on muun muassa pari naista, jotka ovat hoitovapaalla ja sitä kautta on helppo ymmärtää, ettei heillä ole mistä leikata. Sen sijaan videolta pistää esiin myös joidenkin kansalaisten keskuudessa oleva herraviha ja kateus, joka on perua suurin piirtein 100 vuotta sitten tapahtuneista asioista. Monet ovat nimittäin sitä mieltä, että kun asumme yhteiskunnassa, jossa kenellä tahansa on mahdollisuus kouluttautua, niin paremmin koulutetuilla ei ole oikeutta saada korkeampaa palkkaa. Se tekee heistä herroja. Samalla toivotaan, että herroilta voisi ottaa enemmänkin pois. Minä vain kysyn, että keitä he ovat? Onko herroja ja paljon palkkaa nauttivia Suomessa niin paljon, että he yksinään pelastavat uppoavan Suomen? Tuskinpa.

Muutenkin video ällistyttää sinällään. Noin 4000 euroa kuukaudessa (ilmeisesti brutto kuitenkin) tienaava kertoo, ettei hänellä ole varaa laskea palkkaansa. Toinen jamppa toteaa, että jos hän saisi 3000 euroa kuukaudessa, niin hän voisi palkkaansa laskea 100 euroa ja kolmas jamppa sanoo (ehkä tosin leikillään, pirustako sen tietää), että jos joku toinen leikkaa palkkaansa, niin hänelle voi antaa senkin osuuden. Joka tapauksessa videolta on nähtävissä, kuinka ahneus ja todellinen taitamattomuus rahan kanssa vievät meitä perikatoon.

Toisaalta onhan tämä ollut näkyvissä muun muassa vaaleissa. Kaikkien mielestä asiat menevät hyvin niin kauan kuin ongelmat eivät näy omassa lompakossa asti. He eivät todellakaan tuijota omaa pesäänsä pidemmälle asioita, vaan todennäköisesti reagoivat vasta sitten, kun näkymätön käsi käy rosvoamassa osan heidän rahoista suoraan lompakosta.

Muutenkin koko rahankäyttö on täysin järjettömällä pohjalla. Suurin osa ilmoittaa, ettei heillä ole varaa leikata palkkojaan, koska kaikki rahat menevät jo muutenkin. Pienituloisen kohdalta tämän vielä ymmärrän, mutta jos ajatellaan esimerkiksi kaveria, joka sanoi, että voisi 3000 euron palkastaan (jos sellaista saisi) antaa satasen tai 4000 euroa tienaavaa kaveria. He voisivat helposti rajoittaa menojaan, sillä varmasti jokainen on kuullut sen vanhan sananparren, että "eivät ne suuret tulot, vaan ne pienet menot".

Ensinnäkin koska he asuvat kaupunkialueella, niin he voisivat luopua autoistaan (mikäli heillä sellaiset on). Tämä toisi säästöjä vuoden aikana tuhansia euroja. He voisivat myös rajoittaa matkustamista ja asua halvemmalla jossain laitakaupungilla. Tämä voi kuulostaa epämukavalta, mutta niin muutkin tekevät jos rahan kanssa on tiukkaa. Itsekin luovuin autostani ja hupsis: kuntoni kasvaa kävellessä ja pyöräillessä ja rahaa jää jopa hieman säästöön. Kun ruokailutkin sujuvat itsevalmistettujen ruokien parissa, niin säästän siinäkin pitkän pennin.

Nykyaikainen kulutusyhteiskunta ei todellakaan näytä kynsiään tässä palkka-asiassa. Toisaalta kannattaa muistaa, ettei nykyaikainen kulutusyhteiskunta voi muutenkaan kestää. Loputtomalle kasvulle kun ei ole mitään edellytyksiä olemassakaan, joten ainoa vaihtoehto on pitemmällä kaavalla kulutuksen pienentäminen.

Mutta mitä muuten tapahtuisi jos palkka-ale syntyisi kautta linjan? Koetan listata tähän asioita, jotka voisivat tapahtua:

  • Julkisen talouden menot kutistuisivat. Tämä saattaisi lyödä puhtia siihen, ettei Suomen valtion tarvitsisi ottaa niin paljoa velkaa selvitäkseen menoistaan.
  • Eläkkeitä olisi pienennettävä samassa suhteessa.
  • Pitkällä tähtäimellä ainakin kotimaisten tuotteiden hinnat laskisivat, koska kaupaksi on saatava kuitenkin jotain ja alempien palkkakustannusten takia tämä on mahdollista. Hintojen olisi myös laskettava siitä syystä, että harvemmalla olisi varaa maksaa "täysihintaista" tuotetta. Samoin kävisi todennäköisesti myös asuntojen hinnoille, sillä alentuneilla tuloilla ei kalliita asuntoja ostella.
  • Verotulot kutistuisivat. Tottakai, kun palkat laskisivat, laskisivat myös verotulot. Tämä saattaisi estää velanoton kutistumisen sinällään.
  • Alentuneet palkat aiheuttaisivat myös todennäköisesti 90-luvun laman kaltaisia henkilökohtaisia konkursseja, sillä monet tavallisista ihmisistä eivät osaa laskea edes kymmeneen. Liian suuret menot liian suurine asuntolainoineen potkisivat tosissaan ihmisiä päähän.
  • Palkkojen alennus olisi periaatteessa ja miksei myös käytännössä vanha kunnon devalvaatio. Nyt kun devalvaatiota ei voida tehdä euron vuoksi, niin palkkojen alennus olisi käytännössä sitä. Tosin silloin kaikki ei tapahtuisi yhdessä yössä vaan paljon pidemmällä syklillä. Kun rahan arvo ei näytä muutenkaan laskevan (koska inflaatio ei ole vieläkään mitenkään hirvittävän korkeissa lukemissa), niin rahan arvon tiputtaminen siten, että sitä saadaan vähemmän voisi olla yksi keino "devalvointiin".

Puppulausegeneraattori vastaa maskikohuun

 Antti Vesala teki Uuden Suomen puheenvuoroon postauksen , jossa hän litteroi Krista Kiurun vastaukset niin sanottuun maski-kohuun. Luettuan...