No, pitäisikö nyt olla tyytyväinen?

Hallitus on tehnyt päätöksiä ja siitä voidaan perustellusti kysyä, että pitäisikö niihin päätöksiin olla tyytyväinen? Vastaan yksiselitteisesti, että kyllä ja ei, sillä päätökset vain alleviivasivat sitä, että olemme oikeasti Kreikan tiellä ja me olemme ansainneet niin kädettömiä päättäjiä, että oikeita päätöksiä ei saada tehdyksi.

Vastaan kyllä, koska olen tyytyväinen siihen, että hallitus edes päätti jotain. Enää ei tarvitse minunkaan arvailla, että mitä sieltä on tulossa.

Vastaan ei, koska tehdyt päätökset olivat osittain täysin vastaan tervettä järkeä. Ja koska olen pessimisti, niin käsittelen vain tätä "ei"-näkökulmaa tässä kirjoituksessani.

Ja mitä vielä: todellisuus on, että valtiontalouden alijäämä kasvoi vuodelle 2012 0,4 miljardia, vaikka lehdissä ynnä muissa medioissa on puhuttu hurjista säästöistä ja leikkauksista.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen, VM:n lähde.

Vuoden 2012 talousarviomenojen loppusumma olisi siten 52,7 mrd. euroa ja tulojen 45,3 mrd. euroa, eli valtion budjetti olisi 7,5 mrd. euroa alijäämäinen vuonna 2012 ... Valtioneuvoston lähde

En ole tietenkään mikään talouden superasiantuntija, mutta jos tehdään säästöjä ja menoleikkauksia, niin luulisi, että silloin alijäämä lähestyisi mieluummin nollaa kuin suurempia miinusmerkkisiä lukuja. Tämä on oikeasti melko käsittämätöntä, että keskituloista suurin piirtein *piip piip piiiiiiip*seeseen ja sitten luvuista paljastuu, että alijäämä kasvaa. Täytyy sanoa päättäjistä, että näyttää varsin hienolta työltä taas.

Kekkonen olisi varmaankin sanonut tässä tilanteessa, että "saatanan tunarit", mutta luulenpa, ettei nykypäättäjillä ole minkäänlaista kykyä tehdä oikeita päätöksiä (leikata julkista taloutta) ennen kuin on liian myöhäistä.

Mitä sitten "saimme"? Aamulehdestä poimittua:

• Lapsiperheen ruoka kallistuu n. 75 euroa vuodessa (ALV:n nosto 24%:iin). Hah, SDP on kovasti mainostanut sitä, että se ei halua tukea tasaveroa. Tässä sitä sitten on, sillä ALV on tasavero.
• Tuloveroa viedään n. 180 euroa vuodessa (3012 kk tienaavalta). Aamulehti oikein innostui ja repäisi tässä kohden isoin kirjaimin: "Verokarhu kaluaa ensi vuoden palkankorotukset". Parastahan tässä on oikeasti se, että kun palkka nousee, niin hyvin usein nousee mm. tuloista riippuva päivähoitomaksu (ja mahdollisesti muut maksut), joten tuloksena tässä on se, että keskituloinen jää tässä ihan oikeasti tappiolle. Joka vuosi vain enemmän. 
• Asunnon ostajaa (jos asunto maksaa 200 000 euroa) palkitaan 800 euron lisämaksulla. 
• ALV nousee 1%:n, kuten todettua.
• Solidaarisuusvero yli 100 000 euroa tienaaville on täysin merkityksetön populistiteko. Sillä kerätään valtion kassaan vain 30 miljoonaa euroa.
• 20 miljoonaa euroa säästetään sillä, että korvaukset yksityislääkärillä käynnistä pienenevät.
• Hallitus rokottaa kuntia oikein kunnolla, sillä 630 miljoonan euron leikkauksiin pistetään vielä 520 miljoonaa lisää vuoteen 2015 mennessä. Kunnallisverot nousevat varmasti ja kansalaiset kiittävät.
• Lapsilisiin ei tule kolmeen vuoteen indeksikorotuksia. Sillä säästetään 100 miljoonaa.

Totuus on, että mitä enemmän tienaat, niin sitä enemmän maksat veroja ja maksuja. Myös pienituloisia rokotetaan oikein kunnolla, mutta totuus on, että Suomi elää kateudesta ja "kannustaa" tätä kautta ihmisiä tekemään työtä. Tämä voisi olla vaikka Kataisen tai Urpilaisen lausahdus, mutta Aamulehdessä oli paljon karumpia kommentteja:

...raamibudjetti ei kannusta työntekoon... työn verotus kiristyy suhteessa sosiaaliturvaan...
Lähde: VATT

Voin suomentaa tuon: toisin sanoen työtä tekevää rankaistaan ja kotona istuvaa silitellään. Vasemmistopuolueet varmastikin kiittävät ja työtä tekevät eivät kiitä.

Näin muistin virkistämiseksi voidaan vilkaista Kataisen hallituksen ohjelmaa:

Hallitus toimii niin, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy.

Ei mennyt ihan putkeen.

 Hallituksen vero- ja menolinjaus kannustaa työntekoon ja lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Tämäkään ei natsannut. Tämä verolinjaus ei todellakaan kannusta työntekoon.

Minulla on enää yksi kysymys: miksei tätä(kään) voinut tehdä oikein? Julkinen talous vie jo valtavan osan Suomen BKT:sta ja se on kasvanut suurin piirtein jättiläiseksi, joka ruokkii itseään. Julkisen talouden pienentäminen, menojen leikkaus ja alijäämän muuttaminen ylijäämäiseksi ei onnistu "talouskasvulla" tai veronkorotuksilla. Me tarvitsemme tuntuvia leikkauksia tai muuten meillä on oikeasti edessä Kreikan kohtalo. Ja jotta ei todeta minun puhuvan aivan puuta heinää, niin siteerataan valtioneuvoston tiedotusta:

Valtionvelan arvioidaan kehyskauden 2013 - 2016 aikana kasvavan noin 18 mrd. eurolla.

Tätäkö me ja meidän päättäjät oikeasti haluavat? 18 miljardin korot olisivat 5%:n korolla 0,9 miljardia, 4%:n korolla  0,72 miljardia euroa ja 3%:n korolla 0,54 miljardia. Siis pelkät korot tästä lisävelasta. Eikö se kiinnosta ketään vai nostammeko lopulta ALV:ta 40¤:iin tai jotain?

Päättäjät, haloo!

Niitti numero yksi hallitukselle?

Jutta Urpilainen ja SDP taisi tänään lyödä ensimmäisen niitin joko puolueensa tai hallituksen arkkuun. Hän nimittäin piti tänään puheen SDP:n puoluevaltuustossa ja osoitti, että puolue on täysin kyvytön hoitamaan Suomen taloutta ja siitä aiheutuvia ongelmia.

Hän nimittäin ilmoitti Ilta-Sanomien mukaan, että SDP tyrmää yksiselitteisesti suunnitelmat viiden miljardin euron leikkauksista valtiontaloudessa. Tavallinen kansalainen voi vaan heiluttaa kättä tälle hallituspuolueelle ja sanoa "kiitos ja näkemiin". Vaikuttaa täysin siltä, että niin SDP:n kuin Vasemmistoliiton mielestä ongelmat voidaan hoitaa veronkorotuksin. Voidaankin perustellusti kysyä, että kuinka moni työläinen/työntekijä vielä haluaa SDP:tä ja Vasemmistoliittoa äänestää? Veikkaan, ettei kovinkaan moni.

Mitä Urpilainen sitten tilitti?

SDP tyrmää yksiselitteisesti suunnitelmat viiden miljardin euron leikkauksista valtiontaloudessa. Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen teki tämän selväksi SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa tänään.

Okei... Että kun velkaa otetaan yli viisi miljardia vuosittain ja näistä leikkauksista on käsittääkseni sovittu hallitusohjelmassa, niin niitä ei sitten SDP:n mielestä voida tehdä? Miten tämä nyt voi näin mennä?

Urpilainen korosti, että ei halua vastuutonta velanottoa eikä kasvua tyrehdyttäviä leikkauksia.

Koska täytyy rivien välistä lukea, niin SDP ilmeisesti haluaa ottaa 5 miljardia suoraan veronkorotuksilla? Oikeasti, mitä helvettiä? Jos julkista sektoria ei välittömästi leikata merkittävin toimin täällä Suomessa, niin hukka perii meidät Kreikan tavalla. Eikö tämä mene SDP:n kaaliin? Velanotto jatkuu entiseen tapaan senkin jälkeen, jos leikkauksia ei tehdä. Veronkorotukset tyrehdyttävät varmemmin kasvua kuin leikkaukset. Näen tässä logiikan, joka iskee keskiluokkaan ja Suomeen kuin tiejyrä:

1. Keskiluokan veroja korotetaan (rikkaita ei ole tarpeeksi ja köyhiltä on paha ottaa mitään, koska heillä ei ole mitään otettavaa).
2. Keskiluokan jäljelle jääneet varat vähenevät.
3. Keskiluokka ostaa halvinta (kiinalaista) tuotetta kaupasta, eikä näin tue suomalaista taloutta.
4. Ongelmat lisääntyvät ja mennään takaisin kohtaan 1.

On demokratian kannalta välttämätöntä, että ne, jotka ehdottavat viiden miljardin leikkauksia, kertovat, mistä tuo summa leikataan.

Leikkaukset on pakko tehdä niin, että leikkaukset tehdään siellä, missä on suurimmat menot. Kyllä, tarkoitan sitä, että sosiaalimenoja leikataan. Muuten leikkauksilla ei ole mitään mieltä ja epämiellyttävä totuus on, että jos halutaan leikkauksilla saada aikaan muutosta, niin silloin leikkaukset on tehtävä sinne, missä on suurimmat menot. Siinä oli sinulle Urpilainen epämiellyttävä totuus.

Hän vetosi tunteisiin korostamalla, että kehysriihessä on palautettava oikeudenmukaisuus tähän rakkaaseen isänmaahamme.

Jaa? Miksi sitten SDP oli mukana antamassa rahaa Kreikkaan? Kaiken tämän jälkeen voisin sanoa, että kuntavaaleista tulee kaameat vasemmistopuolueille. Ja samaan hengenvetoon on sanottava, että hallitus tulee nitisemään liitoksistaan, jos SDP on tosissaan. Leikkaukset on pakko tehdä ja SDP ei niitä halua tehdä. Siinä on jo todella vaikea yhtälö ratkaistavaksi.

Onko vihreiden logiikka kunnossa?

Pyörittelin jälleen epäuskoisena päätäni, kun luin aamun Aamulehden (06.03.2012 - Kaupunkiratikka hyödyllinen investointi) "hassuttelu-palstaa" eli Lukijalta-palstaa, josta löytyy välillä herkullisia tarinoita tyhmyyden vallitsemasta Suomesta. Tänään kuitenkin homma meni siltä osalta yli, sillä kirjoittajana oli Tampereen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, jonka työkokemus on hänen nuoresta iästään huolimatta upea politiikassa, mutta todennäköisesti (en tiedä) lähes nollatasoa oikeassa työelämässä. Tämä ja Olli-Pojan puolue (vihreät) aiheuttaa sen, että ajatuksista tulee jossain vaiheessa karmeita, jotka pitemmällä tähtäimellä on valjastettu siihen, että kansalaisten elinmahdollisuudet kavenevat.

Parviaisen kirjoitus oli pääosin vastaus Mikko Alatalolle, joka kirjoitti samalla palstalla 01.03.2013 yksityisautoilun puolesta sanomalla, että "liikennerahaa tulisi ohjata autoilun tukemiseen raideliikenteen sijaan". Sanomattakin lienee selvää, että tämä oli punainen vaate vihreille, jotka ovat innoissaan ajaneet tänne Tampereelle kaupunkiratikkaa jo vuosia. Minusta tämä hanke on kallis ja sitä kautta järjetön, varsinkin kun Tampereen bussiliikenne toimii suhteellisen hyvin. Varsinkin näinä vaikeina aikoina tälläisestä hankkeesta pitäisi luopua ja keskittyä kehittämään sitä, mitä meillä jo on sen sijaan, että ostamme tänne Tampereelle hieman alle 200 miljoonalla eurolla saman, minkä saisimme olemassaolevilla busseilla.

Käydään kuitenkin Parviaisen kirjoitusta hieman läpi:

Hanke on jo nyt osoitettu hyötysuhteeltaan kannattavaksi.

Millä aikavälillä? Eräässä Aamulehden jutussa kerrottiin, että ratikkaan noustaisiin Tampereella 40 000 kertaa päivän aikana. Pääsisimme siis kuolettamaan ratikan perustamiskustannukset yksinkertaisella ja erittäin optimistisella laskutoimituksella:

40 000 x 2,5e (ajatellaan, että jokainen matkustaja matkustaisi yksittäislipulla ja maksaisi siitä 2,5 euroa per matka) = 100 000e /päivä = x 365 päivää = 36 500 000e/vuosi.

36,5 miljoonaa euroa olisivat tulot vuodessa tällä laskutoimituksella, joka on mielestäni erittäin optimistinen. Jos vielä ajateltaisiin, että ratikan työntekijöille ei maksettaisi palkkaa ja mikään ei menisi ikinä rikki ja mitään huoltotöitä yms. ei tarvitsisi koskaan tehdä, niin silloin ratikka olisi maksanut itsensä takaisin 4,9 vuodessa. Jos kuitenkin ajatellaan realistisemmin ja sanoisimmeko, että liikevoittoprosentti olisi vaikka 10%, niin silloin voittoa tulisi vuodessa 3,65 miljoonaa. Tällöin ratikka olisi maksanut itsensä takaisin 49 vuodessa, joka alkaa olla jo meikäläisen mielestä aavistuksen liikaa. Toki täytyy muistaa, että inflaatio kehittyy jatkuvasti ja sitä kautta aika ei varmastikaan olisi ihan 49 vuotta, mutta kuitenkin puhutaan niin pitkästä ajasta, että hankkeen hyötysuhdelaskelmia olisi ihan oikeasti jo kiva nähdäkin tämän väitteen jälkeen.

kaupunkiraitiotie vastaa väestöpohjan kasvuun, sujuvoittaa liikennettä ja vähentää päästöjä. Niukkojen aikojen niukat investoinnit kannattaa suunnata sinne, missä niiden vaikuttavuus on hyvä.

Ratikka käytännössä vastaa vain tiettyjen alueiden (kaupunginosien) kasvuun ja sitä kautta väestöpohjan kasvuun. Kyllä, se voi jopa sujuvoittaa liikennettä, kunhan se ensin valmistuu ja varmasti se vähentää päästöjä taas prosentin pari. Mutta onko siinä oikeasti järkeä? Pienellä investoinnilla pystyisimme hoitamaan tämän kaiken bussiliikenteellä. Yleensä niukkoina aikoina mietitän aika perhanan tarkkaan, että mitä lähdetään toteuttamaan ja mitä ei.

Alatalon mukaan vihreät "unelmoivat pelastavansa maan talouden polkupyöräilemällä

Pakko sanoa, että Alatalo on oikeassa.

Esimerkiksi vientiteollisuutemme kannalta autoilun tukemista tehokkaampaa on juuri rataverkon kehittäminen.

Mitä? Olisi todella mukava tietää, että mihin ihmeeseen tämä väite perustuu. Ei tarvitse kuin hieman hakea Googlesta, niin löytyy mm. teksti, jossa Helsingin satamassa "Yksiköidystä tavaraliikenteestä 95% kuljetetaan konteissa tai kumipyörillä. ". On täysin selvää, että sekä vienti- että tuontiteollisuutemme on täysin rekkojen varassa ja juuri tätä elinkeinoa vihreät haluavat ehkä eniten satuttaa. Tilalle tarjotaan ratayhteyksiä, jotka eivät ole tarjolla suurelle osalle yrityksiä. Pelkästään tästä asiasta huomaa sen, kuinka kaukana Parviainen seilailee todellisesta elämästä.

Käytännössä autoilun tulot eivät kuitenkaan kata menoja edes valtion tasolla, puhumattakaan kunnista, joille autoilu on merkittävä menoerä.

Hyvät naiset ja herrat: tässä puhuu nyt Tampereen apulaispormestari. Kaveri ei osaa edes lukuja, sillä ne menevät Parviaisella pahasti sekaisin. Tästä dokumentista käy ilmi mm. seuraavaa:

• Vuonna 2010 valtion menot tieliikenteessä olivat 959,8 miljoonaa euroa. 
• Vuonna 2010 valtion tulot tieliikenteestä olivat 6 299,1 miljoonaa euroa. 

Eivät kata edes valtion menoja? Olen oikeasti hämmästynyt siitä, että kun maailmaa katselee vihreiden lasien läpi, niin kuinka tälläisetkin luvut ilmeisesti muuttuvat aivan erilaisiksi. Olen melkein pöyristynyt.

Porrastaisimme autoilun verotusta nykyistä reilummin. Maksut voivat olla korkeampia siellä, missä autoilun haitat ovat suurimpia ja todellisia vaihtoehtoja omalle autolle on tarjolla. Vastaavasti autoilua on rokotettava vähemmän siellä, missä oman auton käyttö arjessa on usein välttämätöntä ja ruuhkia ei esiinny.

... Jaaha, hyvää yötä vihreät.

---

Jatkoa 14.03.2012: Koska Olli-Poika Parviainen itse vastasi kirjoitukseeni, niin koen velvollisuudekseni vastata hänen viestiinsä. Aloitetaan:

Kyselit Tampereen ratikan hyötysuhteesta. Laskelmat pohjautuvat asiantuntijoiden laatimaan Tampereen kaupungin raitiotieselvitykseen, jonka voi lukea osoitteessa: tampere.fi/liikennejakadut/projektit/kaupunkiraitiotie.html

Tämän paikan olen itsekin löytänyt tekstin kirjoittamisen jälkeen ja siellä on toden totta mielenkiintoista luettavaa.

Tiedoista käy ilmi, miksi ratikka on pitkällä tähtäimellä perusteltu investointi. On selvää, että Tampereen väkiluku tulee nousemaan.

Se tulee nousemaan, mutta se nousee lähinnä siellä, missä on tilaa rakentaa. Kun katselee ratikan linjavaihtoehtoja (sivu 16), niin voidaan todeta, että Tampere on erittäin rakennettu aina Pispalasta Hakametsään. Ainoat kasvualueet ovat linjan lähellä lienevät Hervannassa ja ehkä Messukylässä. On kuitenkin selvää, että Tampere kasvaa lähivuosina länteen ja itään, sekä Pirkkalaan päin. Nämä ihmiset ovat ratikasta joka tapauksessa unohdettu täysin. Ymmärrän toki sen, että ratikkalinjoja ei voida vetää joka paikkaan, mutta miksi investoida hieman alle 200 miljoonaa liikennevälineeseen, jota arviolta karvan alle puolet eivät tule käyttämään?

Jos lisääntyneeseen joukkoliikennepalvelujen kysyntään vastataan pelkästään bussiliikennettä kehittämällä, niin joukkoliikenteen vuosittaiset liikennöintikustannukset nousevat. Ratikalla vuosittaiset liikennöintikustannukset laskisivat. Bussiliikennevaihtoehto on mukana vertailuissa.

Viittaat ilmeisesti lukuun 7.3, joka alkaa sivulla 31. Vahinko vain, että bussivaihtoehtoa ei olla edes laskettu, vaan sen hyötykustannussuhteeksi on annettu luku "negatiivinen". Mitä ihmettä se tarkoittaa tälläisessä? Onko tarkoitus vain todistaa, että marginaalisella 22 miljoonan euron investoinnilla hyöty on negatiivinen. Ja muutenkin koko kappale 7.3 on uskomatonta tuubaa siinä mielessä, että hyötynä on laskettu melkoisen mielenkiintoisia asioita:

Kaupunkiraitiotievaihtoehtojen hyötykustannussuhde on noin 1,1-1,4. Hyötykustannussuhteen ollessa yli yhden hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava eli hyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Kaupunkiraitiotievaihtoehtojen investointikustannukset ovat 176 – 184 miljoonaa euroa ja hyödyt ovat noin 180-240 miljoonaa euroa. Kaupunkiraitiotievaihtoehdoista ve 1 ja ve 4 ovat hyötykustannussuhteeltaan ja nettohyödyiltään parhaimpia. Suurin osa rahamääräisinä arvioiduista hyödyistä kertyy matkustajien aikasäästöistä (nykyisten matkustajien matka-aikojen vähenemä, uusien matkustajien hyöty sekä muista liikennemuodoista joukkoliikenteeseen siirtyvien hyödyt yhteensä 50 - 60 % nettohyödyistä) ja liikennöintikustannusten (bussi- ja raitiotieliikenteen ajokilometrit, ajotunnit ja ajopäivät yhteensä noin 30 - 40 % hyödyistä)) vähenemästä. Loput noin 10 - 15 % hyödyistä kertyy muista eristä. Lähde

Suurin osa arvioiduista hyödyistä kertyy matkustajien ajansäästöstä? Oikeastiko? Taloudellisesta näkökulmasta (kaupungin talouden) tarkasteltuna tuo toteamus on mielipuolinen. Koko selvitys on muutenkin susi, sillä en kyennyt löytämään mistään sitä, että paljonko ratikka tuo voittoa kaupungille vuosittain. Löysin vain kustannusarvion, että kulut ovat 0,6 - 0,7 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tähän ei varmastikaan ole laskettu mukaan palkkoja ynnä muita vastaavia kuluja.

Minä kysynkin, että kuinka pian ratikka maksaa itsensä oikeasti (taloudellisesti) takaisin? Jos Olli-Poika Parviaisella on tähän vastaus, niin se olisi todella mielenkiintoinen kuultavaksi, mutta epäilen, ettei sitä koskaan tule, sillä voi olla, että ratikkaa ei ole koskaan tarkoitettu sellaiseksi, että se maksaisi järkevässä ajassa itsensä takaisin. Ja muutenkin veikkaisin, ettei kaupungilla ole varaa tappiolliseen hankkeeseen. Vai onko?

Kaupunkiratikka päihittää bussivaihtoehdon myös luotettavuudessa. Lisäksi on hyvin todennäköistä, että raakaöljy tulee kallistumaan, ja sitä myötä bussien käyttökustannus nousemaan uusien tekniikoiden käyttöönotosta huolimatta. Ratikasta koituu myös paljon sellaista hyötyä, joka jää rahallisten laskelmien ulkopuolelle: ratikka lisää keskustan viihtyisyyttä ja mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen. Puhumattakaan käyttömukavuudesta. Ratikka ja bussiliikenteen kehittäminen eivät ole kuitenkaan vastakkaisia tavoitteita, mielestäni molempia tarvitaan.

Luotettavuudesta saamme kuvan vasta, kun näemme, etteivät ratikat hyydy Pendolinojen tapaan lumeen ja jäähän. Öljy tulee varmasti kallistumaan, mutta busseja on koko ajan lisääntyvässä määrin maakaasupohjaisina. Ratikka todella lisää keskustan viihtyisyyttä, mutta todellisuus on, että ratikka ei silti ole kaikkien "lelu". Ratikka myös todennäköisesti mahdollistaa ainakin osittain kaupunkirakenteen tiivistämisen. Ja bussi ja ratikka eivät sulje toisiaan pois, sillä jos ratikka tänne rakennetaan, niin se tarvitsee tuekseen bussiliikennettä. Tämä todetaan jo raportissakin.

Autoliikenteen kustannuksista liikkuu erilaisia lukuja. Käytin omien lukujeni pohjalla AKE:ta, Liikennehallinnon virastouudistuksen selvitystä, Wikipediaa ja valtion talousarviota. Tosin tiedot olivat parin vuoden takaisia mutta muutokset tuskin ovat olennaisia. Linkistäsi näkyivät puuttuvan mm. työmatkavähennykset, tieliikenneonnettomuuksista valtiolle koituvat menot, päästöoikeudet ja kuntien tieinfrakustannukset (joita toki katetaan myös kunnallisveron kautta). Lisäksi on vielä kilometrikorvausten käyttö harmaan palkan maksuun, pienhiukkasten aiheuttamat välilliset terveysongelmat ja muita vaikeammin mitattavia asioita. Eli asiaa voi katsoa monien lasien läpi. Täyttä objektiivisuutta ei edustanut mielestäni myöskään käyttämäsi lähde.

Mukavaa, että tämäkin otettiin mukaan vielä.

Luvut olivat siis:

• tulot: 6 299,1 miljoonaa
• menot: 958,8 miljoonaa
• erotus: 5340,3 miljoonaa  

Katsotaanpa, saammeko kurottua erotuksen kiinni.

Työmatkavähennykset: vuonna 2008 työmatkavähennykset ylittivät VTV:n mukaan kaikki ilmastomenot. Kun ilmastomenot olivat noin 550 miljoonaa euroa, niin voimme hyvillä mielin sanoa, että työmatkavähennykset ovat n. 650 miljoonaa euroa. Lähde.
 
Tieliikenneonnettomuuksista valtiolle koituvat menot: sovitaan tähän vaikka 200 miljoonaa, vaikka menee varmasti yläkanttiin.
 
Päästöoikeudet ja liikenne (autoilu) eivät kuulu yhteen. Katso esim. http://www.micropolis.fi/files/skypro/seminaari_esitykset/ojala_energia_asiat_eun_ilmasto-_ja_energiapaketissa.pdf . Joten tästä emme voi laittaa rahaa pankkiin.
 
Kuntien tieinfrakustannukset: miten nämä valtiolle kuuluvat? Mutta ollaan hövelillä päällä ja laitetaan tähän ihan tolkuton 300 miljoonan euron potti. Nyt kun lasketaan:
 
5340,3 - 650 - 200 - 300 = 4190,3 miljoonaa euroa kaipaa vielä omistajaa.

Joka tapauksessa kehottaisin sinua Olli-Poika tarkastelemaan asiaa oikeasti objektiivisesti. Minusta ja varmastikin aika monesta muusta on päivänselvää, että autoilun tulot kattavat kevyesti valtion menot tässä asiassa.
 
Kiitoksia joka tapauksessa vastauksesta. On mukavaa huomata, että edes joku lukee näitä tarinoita.