Hyviä uutisia Suomesta

Suomesta kuuluu taas keskellä "nousua" hyviä uutisia. Aion koota niitä tähän postaukseen sitä mukaa, kun niitä uutisista spottaan.

21.10.2010

Nokia vähentää 1800 työntekijää, joista 850 Suomesta

Nokia tehostaa toimintojaan ja leikkaa henkilöstöä reippaasti. Suomessa lähtöpassit saa 850 työntekijää. Leikkaukset ovat uuden toimitusjohtajan Stephen Elopin hyväksymiä.

Tämäkään kehitys ei ole yllättävää, enkä pitäisi minään valtavana yllätyksenä sitä, että Nokia muuttaa pääkonttorinsa pois Suomesta esimerkiksi viiden vuoden sisällä. Joka puolelta potkuja saanut Symbian heivataan pellolle, joka tarkoittaa monen kohtuullisen hyväpalkkaisen ihmisen irtisanomista. Ensinnäkin näen itse, että tämä on väärää politiikkaa Nokialta, mutta näen sen vaarallisena myös yhteiskunnan kannalta, sillä mitä vähemmän keskiluokkaa yhteiskunnassa on, sitä vähemmän yhteiskunta saa verotuloja. Tämä tarkoittaa automaattisesti hyvinvointiyhteiskunnan kurjistumista. Puhumattakaan siitä, että Nokian softa-kehitys on työllistänyt useita alihankkijoita mm. täällä Suomessa. Joten niiden potku-uutisia odotellessa. Onneksi Suomessa menee hyvin.

Eniro irtisanoi 155 työntekijää

Eniro Finlandin yt-neuvottelut alkoivat muutama viikko sitten, kun varmistui, että yhtiö lopettaa puhelinluettelojen julkaisemisen. Yt-neuvottelut päättyivät eilen. Ne koskivat 165:tä ihmistä.

Tämä on väistämätöntä kehitystä: ihmiset eivät ole enää aikoihin tarvinneet puhelinluetteloita yhtään mihinkään. Kehitys on tietenkin tässä suhteessa valitettavaa, mutta totuutta on katsottava silmiin kun maailma on siirtymässä digiaikaan.

18.10.2010

Wärtsilältä uudet jättipotkut

Wärtsilän mukaan Suomen osuudeksi väenvähennyksissä tulee noin 130 työpaikkaa. Muut vähennykset jakautuvat 30 maan kesken.

Hyvät uutiset vain jatkuvat! Nousukauden huumaa selvästikin.

15.10.2010

Lemminkäinen vähentää

Yhtiö arvioi tämän vuoden tuloksensa ennen veroja olevan positiivinen, mutta jäävän viimevuotista pienemmäksi.

Toisin sanoen yhtiö takoo vielä tänä vuonna voittoa, mutta huonompia aikoja on näkyvissä. Jos rakennusalalla toimiva yhtiö uskoo näin tässä asuntojen hintojen ihmelandiassa, niin pitäisiköhän tässä jo jopa huolestua?

14.10.2010

YLE: konkurssiaalto koettelee ravintola-alaa

Konkurssien määrä on yleisesti kääntynyt Suomessa taantuman jälkeen laskuun. Hotelli- ja ravintola-ala on poikkeus. Tammi–heinäkuussa alan yrityksiä kaatui konkurssiin Tilastokeskuksen mukaan 122.

Asiantuntijat pelkäävät, että pahin on vasta edessä.

Onko tämä jotain uutta? Kuten uutisessakin mainitaan, niin ravintoloissa käyvä ihmisjoukko on pienenemässä ja nuorilla ei ole enää joko aikaa tai ylipäätään varaa ryypätä Gin Toniccia yli viiden euron hintaan per laaki. On täysin selvää, että kaljaan nojaava ravintola-ala tulee ainakin tässä mittakaavassa kuolemaan Suomessa.

Pöyryltä tulosvaroitus ja YT-neuvottelut
ja
SAK:n ammattiliiton puheenjohtaja kertoo tulosvaroituksen olevan vakava signaali Suomen tilasta

Pöyryn mukaan tulosvaroituksen taustalla ovat viivästymät saatujen tilausten aloituksessa sekä lopullisissa investointipäätöksissä. Myös kapasiteetin käyttöasteet markkinoilla ovat pysyneet alhaisina. Lisäksi yhtiöllä on rakenteellista ylikapasiteettia Suomessa ... Useat Pöyryn teollisuusasiakkaista ovat sulkeneet kapasiteettiaan Suomessa ja ovat siirtämässä toimintojaan kehittyville markkinoille. Investointiaktiviteetti erityisesti teollisuus- ja kuntasektoreilla on laskenut. Tämä edellyttää rakenteellisia muutoksia erityisesti Suomessa.

Pöyryn ilmoittamat perustelut ovat erittäin huolestuttavia. Ne ovat vakava signaali koko Suomen teollisuuden heikentyvästä tilasta, TEAMin puheenjohtaja Timo Vallittu sanoo liiton tiedotteessa ... Nyt on kyse siitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. On mahdollista, että syntyy itseään voimistava kierre alaspäin, Vallittu toteaa ... Jos teollisuus häviää viime vuosien tahdissa, niin seuraukset ovat vakavat koko yhteiskunnalle, Vallittu sanoo.

Toisin sanoen: yhteiskunnan siirtyminen palvelemaan toisiaan ei sittenkään toimi. Tämä ei luonnollisesti ole yllätys kenellekään, sillä tuottavan työn siirtyminen muualle tarkoittaa meidän yhteiskuntamme kurjistumista. Tämä on päivänselvä asia, että tämä trendi tulee valitettavasti jatkumaan ja jopa kiihtymään keskellä talouskasvua, jossa tavallinen kansa kurjistuu koko ajan enemmän.

Korot nousevat, oletko valmis?

Yksi 1990-luvun laman tunnusmerkeistä oli korko, joka liiteli tuolloin korkealla ja joka nimenomaan ajoi monia yrittäjiä ja ennen kaikkea asuntovelallisia taloudellisen kurjimuksen partaalle. Nyt sama saattaa olla tulossa, vaikka esimerkiksi Taloussanomien lukijakunnassa uskalletaan asiaa epäillä. Tosiasiat ovat kuitenkin selvät: nykyinen korkotaso on ollut jo vuosia liian alhaalla, joka on mahdollistanut asuntojen hintojen järjettömän nousun. Tämä on johtanut ylisuuriin lainoihin, jotka tulevat koron noustessa ylivoimaisiksi niitä ottaneille asuntovelallisille. Tämän hetken tilanne muistuttaa niin paljon 1990-luvun lamaa, että on pakko ottaa ihan pakonomainen muistutus kaikille niille, jotka eivät 1990-luvun lamaa eläneet.

Kun korkotaso oli matala ja lainansaanti helpompaa, kysyntä aiheutti asuntolainamäärän nopean kasvun, joka puolestaan kanavoitui hintojen rajuna nousuna. (Vuonna 1985-1989)

Olemme juuri päässeet vuonna 2010 tämän vaiheen yli. Korkotaso on edelleen tietenkin erittäin matala, mutta euribor on ollut viime aikona jyrkässä nousussa. Euribor onkin noussut vuoden alusta jo 20%.

Lama iski pahiten omistusasuntojen ylivelkaantuneisiin kotitalouksiin. Kun laina oli otettu korkean hinnan aikana, korkeiden korkojen ja tulojen supistumisen myötä monet kotitaloudet eivät kyenneet hoitamaan velkojaan. Asuntojen hintojen laskiessa myös vakuusarvot laskivat, jopa alle velan arvon. Monet kotitaloudet olivat pakotettuja myymään asuntonsa alle aikoinaan maksamansa hinnan, ja myös alle velan määrän. (Vuonna 1990-1994)

Ja tässä luultavasti saatamme olla jo vuoden päästä. Kun kotitalouksien tulot laskevat suhteessa kaikkiin menoihin (ruoka, asuminen, verot, maksut yms), iskee ongelma ylivelkaisiin kaikkein pahiten. Viime laman aikaan kotitaloudet joutuivat myymään asuntonsa alle velan hinnan ja kun inflaatio ei ollut silloin niin rajua, jäivät velat maksamatta. Tämä syöksi monia velallisia suuriin ongelmiin, ja minusta tälläinen tilanne on nähtävissä nykyisilläkin asuntomarkkinoilla. Asuntojen hinnat kun ovat niin kovat, että ne saadakseen täytyy ihmisen ottaa valtava velka. Ja vielä isommaksi velka käy, kun korot nousevat ja inflaatio jyllää vain 0-2%:n kohdalla. Mitään inflaatiopiikkiä kun on turha odottaa eurolandiassa.

Summa summarum: nykyisestä koron noususta kannattaa ja milteipä pitää olla huolissaan, sillä Suomi on täynnä ihmisiä, jotka eivät osaa laskea. Tätä olettamusta tukevat tiedot hurjista pikavippimääristä, sekä alati nousevat lukemat maksuhäiriöistä ympäri Suomea. Korkojen noustessa asuntojen hinnoilla ei voi olla kuin yksi suunta ja se on alaspäin. Uskokaa tai älkää, mutta asuntojen hinnat eivät pysy samana tai nouse, kun velan korko nousee. Tämä on puhdas tosiasia.

Jotain täytyy sanoa puolustukseksikin: pankit eivät tietääkseni nykyään lähde heti ottamaan taloa maksuvaikeuksien alettua, vaan lainaa voi "lyhentää" maksamalla pelkät korot. Tämä toimenpide ei tietenkään lyhennä lainaa, mutta saattaa pullauttaa velallisen pahimmasta aukosta ulos.

Lähteitä:
Linkki: TS: Velkaloukku napsahti jo kiinni
Asuntomarkkinoiden romahdus Suomessa 1990
Näin meillä: matalat korot, kalliit kämpät