lauantai 9. lokakuuta 2010

Korot nousevat, oletko valmis?

Yksi 1990-luvun laman tunnusmerkeistä oli korko, joka liiteli tuolloin korkealla ja joka nimenomaan ajoi monia yrittäjiä ja ennen kaikkea asuntovelallisia taloudellisen kurjimuksen partaalle. Nyt sama saattaa olla tulossa, vaikka esimerkiksi Taloussanomien lukijakunnassa uskalletaan asiaa epäillä. Tosiasiat ovat kuitenkin selvät: nykyinen korkotaso on ollut jo vuosia liian alhaalla, joka on mahdollistanut asuntojen hintojen järjettömän nousun. Tämä on johtanut ylisuuriin lainoihin, jotka tulevat koron noustessa ylivoimaisiksi niitä ottaneille asuntovelallisille. Tämän hetken tilanne muistuttaa niin paljon 1990-luvun lamaa, että on pakko ottaa ihan pakonomainen muistutus kaikille niille, jotka eivät 1990-luvun lamaa eläneet.

Kun korkotaso oli matala ja lainansaanti helpompaa, kysyntä aiheutti asuntolainamäärän nopean kasvun, joka puolestaan kanavoitui hintojen rajuna nousuna. (Vuonna 1985-1989)
Olemme juuri päässeet vuonna 2010 tämän vaiheen yli. Korkotaso on edelleen tietenkin erittäin matala, mutta euribor on ollut viime aikona jyrkässä nousussa. Euribor onkin noussut vuoden alusta jo 20%.

Lama iski pahiten omistusasuntojen ylivelkaantuneisiin kotitalouksiin. Kun laina oli otettu korkean hinnan aikana, korkeiden korkojen ja tulojen supistumisen myötä monet kotitaloudet eivät kyenneet hoitamaan velkojaan. Asuntojen hintojen laskiessa myös vakuusarvot laskivat, jopa alle velan arvon. Monet kotitaloudet olivat pakotettuja myymään asuntonsa alle aikoinaan maksamansa hinnan, ja myös alle velan määrän. (Vuonna 1990-1994)
Ja tässä luultavasti saatamme olla jo vuoden päästä. Kun kotitalouksien tulot laskevat suhteessa kaikkiin menoihin (ruoka, asuminen, verot, maksut yms), iskee ongelma ylivelkaisiin kaikkein pahiten. Viime laman aikaan kotitaloudet joutuivat myymään asuntonsa alle velan hinnan ja kun inflaatio ei ollut silloin niin rajua, jäivät velat maksamatta. Tämä syöksi monia velallisia suuriin ongelmiin, ja minusta tälläinen tilanne on nähtävissä nykyisilläkin asuntomarkkinoilla. Asuntojen hinnat kun ovat niin kovat, että ne saadakseen täytyy ihmisen ottaa valtava velka. Ja vielä isommaksi velka käy, kun korot nousevat ja inflaatio jyllää vain 0-2%:n kohdalla. Mitään inflaatiopiikkiä kun on turha odottaa eurolandiassa.

Summa summarum: nykyisestä koron noususta kannattaa ja milteipä pitää olla huolissaan, sillä Suomi on täynnä ihmisiä, jotka eivät osaa laskea. Tätä olettamusta tukevat tiedot hurjista pikavippimääristä, sekä alati nousevat lukemat maksuhäiriöistä ympäri Suomea. Korkojen noustessa asuntojen hinnoilla ei voi olla kuin yksi suunta ja se on alaspäin. Uskokaa tai älkää, mutta asuntojen hinnat eivät pysy samana tai nouse, kun velan korko nousee. Tämä on puhdas tosiasia.

Jotain täytyy sanoa puolustukseksikin: pankit eivät tietääkseni nykyään lähde heti ottamaan taloa maksuvaikeuksien alettua, vaan lainaa voi "lyhentää" maksamalla pelkät korot. Tämä toimenpide ei tietenkään lyhennä lainaa, mutta saattaa pullauttaa velallisen pahimmasta aukosta ulos.

Lähteitä:
Linkki: TS: Velkaloukku napsahti jo kiinni
Asuntomarkkinoiden romahdus Suomessa 1990
Näin meillä: matalat korot, kalliit kämpät

2 kommenttia:

  1. Mitä ihmettä ? Kohta väität että kiinteistövälittäjät eivät yritä pitää hintatasoa yllä eivätkä ole täysin rehellisiä.

    VastaaPoista
  2. Jäi vähän auki, että mihin kohtaan väitteeni on epätosi?

    Mitä tulee kiinteistövälittäjiin, niin minusta on selvää, että kiinteistövälittäjät ovat nostaneet asuntojen hintoja jo sen vuoksi, että palkkiot ovat usein prosenttipohjaisia.

    (Modasin edellistä kommenttia, joten poistin tuon vanhan pois.)

    VastaaPoista

Puppulausegeneraattori vastaa maskikohuun

 Antti Vesala teki Uuden Suomen puheenvuoroon postauksen , jossa hän litteroi Krista Kiurun vastaukset niin sanottuun maski-kohuun. Luettuan...