Katainen povaa vaikeita aikoja

En voinut olla tänään nauramatta, kuin luin uutisen, jossa Jyrki Katainen povaa vaikeita aikoja Suomelle (ihan kuin se olisi jokin yllätys):

Alkavana vuonna on tehtävä päätöksiä, joilla turvataan hyvinvointivaltion tulevaisuus, pääministeri Jyrki Katainen (kok) sanoo synkeässä uudenvuoden tervehdyksessään. Katainen varoittaa suomalaisia kiihtyvästä velkaantumisesta ja pyytää kansalaisilta vastuunkantoa.

1. Hyvinvointivaltiota ei kohta enää ole, joten sen tulevaisuutta voi olla hyvin vaikea turvata. Kun teollisuus poistuu Suomesta, niin yhteiskuntamme muuttuu palveluyhteiskunnaksi hyvinvointiyhteiskunnasta. Se tarkoittaa automaattisesti, että elintasomme tulee putoamaan. Näin tulee käymään lähes 100%:lla varmuudella, mikäl teollisuus poistuu.
2. Katainen varoittaa velkaantumisesta? Oikeastiko? Mies, joka ottaa velkaa konkurssikypsiä maita varten varoittaa meitä siitä, ettei kannata velkaantua?
3. Vastuunkanto ja vastuu ovat sanoina kärsineet sellaisen inflaation, että heikompia hirvittää. Itse kuulen tämän "vastuunkannon" jo eräänlaisena vitsinä ellei jopa kirosanana.

Valtion velanottoa on Kataisen mukaan vähennettävä, jotta velkojen korot eivät nousisi kestämättömälle tasolle.

Ihanko totta? Älä nyt viitsi. Kuinkahan nopealla aikataululla tätä ollaan tekemässä, kun esimerkiksi Vasemmistoliiton mielestä valtion velkaantumista ei välttämättä tarvitsisi ainakaan vielä pysäyttää? Vai onko tämä nyt sitä kuuluisaa politiikkaa?

Velanoton sijaan talouden kestävyysvaje on pääministerin mielestä paikattava menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla. Verotuksen painopistettä on hänen mukaansa siirrettävä työn verotuksesta kuluttamisen verotukseen.

Ensimmäinen järkevä lause. Menoleikkaukset ovat välttämättömät -se on täysin selvää-, mutta veronkorotuksilla on ikävä jälkimaku sen vuoksi, että työtä tekevät on verotettu jo melkein henkihieveriin. Kulutusverojen nosto on askel kohti tasaveroa, mutta se on samalla melkein ainoa vaihtoehto. Tosin senkin mielekkyyttä voidaan kysellä monellakin tapaa.

– Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan myös kuntatasolla, Katainen puolustaa kuntauudistusta.

Näinhän se on, vaikka keskusta ihan poliittisista syistä väittää jotain ihan muuta.

Tarvitsemme vähemmän puhetta ja enemmän tekoja ja yhteen hiileen puhaltamisen henkeä.

Hah-hah! Joku oli jossain kommentissa kääntänyt tämän lauseen oikeaan muotoon:

Turpa kiinni ja maksa.

Ai niin vielä: lisää hyviä uutisia Suomesta, sillä tämän vuoden lokakuussa tehtiin historiaa! Kauppatase romahti yli 600 miljoonaa euroa pakkaselle ja sehän tarkoittaa pelkästään hyvää meille kaikille ja ei ole mikään ihme, että Jyrkikin on huolissaan!

Hyvää uutta vuotta nyt kuitenkin kaikille!

No, elämä jatkuu

No niin, olen menettänyt toivoni sen suhteen, että Suomen Eduskunta olisi löytänyt jostain järjen äänen. Olen toisin siis kallistumassa siihen, että Suomi osallistuu EVM:ään siten, että menetämme yksimielisyytemme ainakin jollain tasolla. Viralliset lupaukset ovat tietenkin toisenlaisia, mutta uskon, että "perustuslakimieliset" ovat jo ajat sitten menettäneet pelin tämän asian suhteen. Maamme talous onkin kääntymässä yhä enemmän kohti EU:n syvempää mystistä piiriä, eikä sille voi mitään.

Viimeisimmän niitin saattoi asialle laittaa Vasemmistoliitto, jonka äänestäjät varmasti ovat mielissään näistä käänteistä:

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila (vas.) pitää mahdollisena, että EVM-rahojen jakamisesta päätetään määräenemmistöllä.

Vasemmistoliitossa ei suhtauduta tiukan kielteisesti mahdollisuuteen, että pysyvän vakausmekanismin EVM:n päätöksiä tehtäisiin määräenemmistöllä.

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila painottaa kuitenkin, että "budjettivaltaa heikentäviä tai murentavia päätöksiä ei saa syntyä muuta kuin yksimielisyydellä".

Julkisuuteen on tullut tietoa, että EU-huippukokouksen linjaama määräenemmistöpäätöksiin oikeuttava hätätilamenettely koskisi käytännössä vain EVM:n resurssien jakamista. Sen sijaan päätökset EVM:n potin kasvattamisesta tehtäisiin jatkossakin yksimielisesti.

Mielenkiintoista tässä on se, että missä näin on kerrottu? Että jos potti kasvaa, niin se on yksimielinen päätös ja niin edelleen. Mutta joka tapauksessa on mukava nähdä Vasemmistoliiton olevan sitä mieltä, että jos Suomi antaa esimerkiksi 14 miljardin sitoutumuksen, niin sillä ei ole sitten mitään väliä, että sitä käytetään miten käytetään. Meidän rahaammehan se vain on. Mutta ehkä tämä on nyt sitä solidaarisuutta, jota Paavo Arhimäki haukkui, kun Katainen puhui siitä viime eduskuntavaalien tv-väittelyssä.

Vasemmistoliitto tarjoaa myös auttavaa kättä työssäkäyville ja menettää samalla otteensa ainakin hetkellisesti todellisuudesta, mikä on aina mukava nähdä:

Mitä tulee edessä oleviin sopeuttamistoimiin, vasemmistoliitto ei ole sen sijaan välttämättä valmis siihen, että puolet toimista tehdään veronkorotuksin ja puolet menoleikkauksin, kuten hallitusohjelmassa on sovittu.

Uotila sanoi puolueen ryhmäpuheenvuorossa liittyen talousarvion palautekeskusteluun eduskunnassa keskiviikkona, että "sopeuttamistarpeet pitää hoitaa ennen muuta verotuksen, ei uusien leikkausten kautta".

– Halusin viestittää, että meidän tahtomme on kuitenkin se, että veroratkaisuja pitäisi painottaa enemmän, sanoo Uotila.

... Vasemmistoliiton ryhmäpuheessa väläytettiin mahdollisuutta ottaa uudelleen tarkasteluun myös hallitusohjelman tavoite kääntää valtion velkasuhde laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

– Myönnän, että se oli aika rohkea aprikointi, mutta jos koko Euroopan tai maailman talous romahtaa ja tulee pitkä taantuma, niin kyllä meidän pitää silloin peilata vaalikauden tavoitetta suhteessa ympäröivään maailmaan eikä hirttäytyä siihen, katsoo Uotila.

Tästä puheenvuorosta tulee mieleen aika montakin juttua, jotka oikeasti kaipaisivat jotain järkeviä perusteluja:

1. Vasemmistoliitto on siis valmis tekemään toisin, mitä hallitusohjelmassa on sovittu? Tämä on vähintäänkin kummallista, sillä jos vasemmistoliitto on valmis tukemaan Kokoomusta EVM-asiassa, niin miksi ihmeessä he eivät ole muuten valmiit tukemaan Kokoomusta?
2. Vasemmistoliitto on siis korottamaan veroja, eikä ole valmis leikkauksiin. Onkohan kukaan vasemmistoliitossa ymmärtänyt, että suomen työtä tekevä väestö on jo miltei verotettu hengiltä, eikä täältä löydy merkittävää verojen maksukykyä. Toisaalta julkinen sektori on kasvanut jättiläiseksi, josta on pakko joko leikata tai sitten alentaa kattavasti palkkoja. 
3. On mukavaa huomata, että Vasemmistoliitto ei ole huolissaan velkaantumisesta. Velkasuhdetta ei tarvitse kääntää laskuun, koska...? *huoh*. Jos velkasuhde kääntyy nousuun, niin lainan hinta on kovempi ja siitä maksettavat korot ovat joka vuosi suurempia. Siinä on nopeasti oravanpyörä kasassa, mutta Vasemmistoliitossa ei tätä ilmeisesti pelätä.

Mutta mitä muuten Kreikalle kuuluu? Rahaa on tulossa ja rahaa on tullut miljardikaupalla mm. täältä Suomesta, joten voimmeko olettaa, että palopesäke on sammutettu ja palomuurit on saatu rakennettua? Taloussanomat valitettavasti uutisoi jotain ikävää:

Guardian siteeraa uutisessaan kreikkalaista aikakauslehteä Proto Themaa, jonka mukaan 500 000 kreikkalaista on siirtänyt rahojaan ulkomaille.

– Tämä on osa laman kuolemanspiraalia, jonka säästötoimet aloittivat. Ihmiset ymmärtävät tartunnan siirtyneen pankkeihin ja he ovat hyvin peloissaan talletustensa menettämisestä. Keskimäärin 4-5 miljardia euroa pääomaa poistuu pankkijärjestelmästä joka kuukausi, taloustieteen professori Theodore Pelagidis arvioi Piraeuksen yliopistolta.

Mitä luulette: selviääkö Kreikka tästä? ;)

Joka tapauksessa on selvää, ettei järjen äänellä ole mitään virkaa tälläisissä asioissa. Ihmisiä kuitenkin helpottanee se tieto, että elämä jatkuu ainakin jossain muodossa. Kävi miten kävi.

Kertoisiko joku, mitä hallitus oikein touhuaa?

Olen täysin hämmentynyt. Olen seurannut suomalaista poliittista kenttää jo jonkin aikaa, enkä ole kertaakaan ollut yhtä sekaisin kuin nyt. Tiedän kyllä, että euro ja sen tie on ollut varsin sotkuista ja likaista puuhaa, mutta nyt suomalaiset poliitikot ylittävät sen veteen piirretyn viivan ja minä en tiedä enää esimerkiksi sitä, että mitä mieltä Suomen hallitus on tästä euron sotkusta.

Ensiksi teatteri käytiin täällä kotimaassa perustuslakivaliokunnassa, jossa valiokunnan varajäsen Kimmo Sasi sai melkoisella teatterilla vastaäänensä merkittyä pöytäkirjaan. Hän sai sen nimittäin siten, että yksi vakinainen jäsen (kokoomuksen) "ajettiin" pois kokouksesta, jotta Kimmo pääsi ottamaan hänen paikkansa. Paikan, joka ei varsinaisesti tässä tapauksessa Kimmolle kuulunut:

Sasi otti kokouksessa varsinaisen jäsenen Jukka Kopran (kok) paikan. Kopra on ensimmäisen kauden edustaja. Kertomukset siitä, miten Kopra poistui kokouksesta, vaihtelevat sen mukaan, keneltä kysytään. Osa valiokunnan jäsenistä kuvaili Kopran poistuneen huoneesta ovet paukkuen, jotta pitkän linjan poliitikko Sasi sai jäädä kokoukseen.

Jukka Kopra joutui lähtemään kokouksesta, jotta Sasi pääsi jättämään eriävän mielipiteensä. Jukka Kopran mukaan kyse oli "tallimääräyksestä".

Sasi halusi päästä valiokuntaan kertomaan ja kirjauttamaan oman mielipiteensä Euroopan vakausmekanismin määräenemmistösäännöksistä. Sasin kantaa poikkeaa kokoomuksen yleisestä kannasta, myös Kopran kannasta.
lähde 1
lähde 2
lähde 3
lähde 4

Sori vaan Kimmo Sasi, mutta mitä helvettiä? Kansanedustaja, jonka ihmiset ovat valinneet ja jonka puolue on valinnut valiokuntaan joutuu lähtemään ovet paukkuen, koska sinä haluat esittää eriävän mielipiteesi, joka ei ole Kopran kanta tai Kokoomuksen kanta? Oliko tämä sinun sooloiluasi vai onko tässä takana jotain muutakin? Joka tapauksessa Sasin veto on minun mielestäni melko erikoinen ja siten se ei sovi suomalaisen poliitiikan kenttään millään tavalla.

Huippukokous jossain ulkomailla on nyt kuitenkin pidetty ja Jyrki Katainen tuli sieltä takaisin sekavissa tunnelmissa. Ja se minua kiinnostaa, kun vertailee kahden hallituksessa olevan kärkipoliitikon sanomisia.

Katainen:

Katainen sanoi tänään tiedotustilaisuudessa toivovansa, että EVM:ssä pysymiseen löytyisi jokin tapa. Katainen luonnehtii EVM:ää hyvin tärkeäksi euron vakaudelle, ja siksi siinä halutaan olla mukana.

– Tästä ei hallituksessa ole mitään epäselvyyttä, Katainen sanoi.

EU:n huippukokouksessa päätettiin, että EVM:n käytöstä voitaisiin hätätilanteessa päättää määräenemmistöllä, mikä voi olla ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa.
Taloussanomat

Urpilainen:

Joko pysyvä vakausrahasto EVM säilyttää päätöksentekotapansa yksimielisenä tai Suomi lähtee EVM:sta, joka aloittaa toimintansa ensi kesänä. Muita vaihtoehtoja Urpilainen ei näe.

– Me pidämme kiinni tästä yksimielisestä päätöksenteosta, hän sanoi Ylen uutisille.

Nykyisen suunnitelman mukaan pysyvän vakausrahaston päätökset tehtäisiin yksimielisesti. Eilisessä huippukokouksessa ehdotettiin, että kriisitapauksessa päätöksiä voitaisiin tehdä määräenemmistöllä.

Urpilaisen mukaan hallitus on ollut asiassa hyvin yksituumainen ja Suomen kanta on ollut selvä. Myös perustuslakivaliokunta on katsonut, että määräenemmistöpäätökset ovat Suomen perustuslain vastaisia.
Taloussanomat

Minä kysyn, että jos Katainen sanoo, että Suomi haluaa olla kynsin hampain mukana EVM:ssä, niin miksi Urpilainen sanoo, että Suomi joko lähtee EVM:stä tai EVM säilyttää päätöksentekotapansa yksimielisenä.

Me kaikki nyt tiedämme, että EVM ei säilyttänyt päätöksentekotapaansa yksimielisenä.

Joten lähteekö Suomi nyt EVM:stä? Katainen: ei? Urpilainen: kyllä? Kertokaa nyt joku jotain faktaakin vai onko tässä käynnistymässä Kimmo Sasin masinoimana tilanne, jossa eduskunnan yli kävellään vai mitä ihmettä? Kaipaisin tietoa.

Talouselämä muuten kirjoittaa, että huippukokouksen antia ei otettu järin positiivisesti vastaan ulkomailla. Reuters kirjoittaa iloisesti, että:

Kokouksen jälkeen euroalueen tuhoutuminen on vain ajan kysymys

Vaikutusvaltainen Financial Times kertoo taasen, että:

 kokous onnistui jättämään euron kriisin ilman ratkaisua ja sen lisäksi luomaan uuden ongelman eli hajottamaan Euroopan unionin 

Business Insider puolestaa luo positiivista uskoa:

Hei Eurooppa, kivoja silmänkääntötemppuja, sääli ettette korjanneet mitään

Brittilehti Telegraph puolestaan on paljon synkemmillä vesillä:

sopu ei ratkaise mitään, vaan se on "EU:n institutionaalista tuolien siirtelyä pahimillaan, mukana rutka annos myrkkyä"

New York Timesissa kirjoittava Paul Krugman puolestaan vetoaa sarkasmiin, jota meidän päättäjämme eivät varmaan ymmärrä:

kaikki maat voivat hyvinkin saavuttaa suunnitelmien mukaisen kauppataseen ylijäämän, heti kunhan saamme yhteyden siihen juuri löytyneeseen mahdollisesti elämää ylläpitävään planeettaan 600 valovuoden päässä ja alamme viedä tuotteitamme sinne

Edit 10.12.2011:

Ja minä kun luulin eilen sanoneeni ja nähneeni kaiken... Olin väärässä, sillä tänään Kokoomus täydensi suoraan trioon, kun ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb oli vauhdissa telkkarissa. Siinä hän kertoi, että Suomi tuli liittyneeksi Euroopan talousunioniin ja että sijoittavastuut on kirjattu. Pahoin pelkään, että Kataiselle on taas nyökätty tai jotain, koska tämähän alkaa muistuttamaan jo todellista farssia.

Periaatteellisella tasolla Suomi liittyi Euroopan talousunioniin tässä kokouksessa. Asia tulee vielä kansalliseen hyväksyntään, Stubb sanoi.

Stubb sanoi Suomen liittyvän EVM:ään sen ristiriitaisuuksista Suomen perustuslain kanssa huolimatta.

Se on kirjattu sinne selkeästi. Sijoittajavastuu toteutuu [Kansainvälisen valuuttarahaston] IMF:n kautta.

Taloussanomat uutisoi eilen, että IMF:n sääntöihin ei kuulu sijoittajavastuu. Myös Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja Herman Van Rompuy sanoi, että sijoittajavastuun osalta on tehty suuri käännös ja lähestymistavan yksityisen sektorin osallistumisesta olevan ohi.
lähde

Tässä valossa...on pakko kysyä, että mitä helvettiä?

1. Antoiko suuri valiokunta Jyrki Kataiselle luvan, että Suomi liittyy periaatteellisella tasolla Euroopan talousunioniin?
2. Miten Suomi voi liittyä EVM:ään, jos Suomen perustuslaki ei sitä hyväksy? Aikooko Kokoomus kävellä Eduskunnan ja perustuslain yli?
3. Miksi Stubb väittää Suomen liittyvän EVM:ään, vaikka Jutta Urpilainen on sanonut, että Suomi ei liity?
4. Miksi Stubb väittää sijoittajavastuun toteutumisesta, vaikka Timo Soini, IMF:n säännöt ja Herman Van Rompuy ovat väittäneet täysin päinvastaista? 

Onko siellä Suomen hallituksessa nyt kaikki ihan kunnossa? Olen oikeasti vähän huolissani.

Edit 11.12.2011

Tämä show vaan jatkuu ja jatkuu. Nyt sitten hallitus on alkanut jo selvästi rakoilla. Sanokoon Katainen tai Stubb ihan mitä vaan.

Katainen:

Katainen sanoi pääministerin haastattelutunnilla Yle Radio Suomessa, että nyt etsitään ratkaisua, joka on Suomen perustuslain mukainen ja mahdollistaa Suomen osallistumisen kriisirahasto EVM:ään. - Rakentavalla mielellä etsimme sitä ratkaisua, jolla voimme olla mukana EVM:ssä. Jokaisen euromaan pitää olla mukana EVM:ssä. Se on ihan päivänselvä asia. Euron säännöt ovat yhteiset, ja jos niissä säännöissä ei olla mukana niin sitten tietysti tilanne on hyvin toisenlainen, Katainen sanoo. - Me käymme nyt hallituksessa tätä keskustelua ja luonnollisesti perustuslakiasiantuntijoiden kanssa ja perustuslakivaliokunnan kanssa käymme tätä keskustelua läpi.

Valtiovarainministeri Urpilainen on todennut aivan oikein tämänhetkisen tilanteen. Eli meidän täytyy löytää ratkaisu joka on suomalaisten kannalta hyväksyttävissä, joka luonnollisestikin noudattaa meidän perustuslain edellytyksiä, ja toisaalta sitten mahdollistaa Suomen osallistumisen tähän EVM:ään
lähde

Perustuslaki ei salli EVM:ää, joten sinä Jyrki etsit kavereidesi kanssa jotain ihmeen vippaskonstia, jolla Suomi voi osallistua EVM:ään. Oletteko te siellä täysissä sielunvoimissa? Jos lakimme sanoo, että "no can do", niin asian pitäisi olla niin. Ei lakia ole sitä varten tehty, että te kierrätte sitä. Ja sitäpaitsi: kuka sanoo, että jokaisen euromaan pitää olla mukana EVM:ssä? Onko se hakattu jossain kiveen, että näin on asia?

Ja minusta Urpilainen totesi, että joko yksimielisyys tai Suomi on ulkona EVM:stä. Ja sinä, pääministeri Katainen, toteat, että Urpilainen on vain tarkoittanut, että pitää etsiä ratkaisu, joka sivuuttaa perustuslakimme. Ei hän minun mielestäni niin sanonut.

Erkki Tuomiojakin on herännyt lähinnä Stubbin puheita oikomaan:

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoo STT:lle, että Suomen vaatimaan yksimielisyyteen EU:n pysyvässä kriisirahastossa EVM:ssä ei ole olemassa mitään "luovaa juridista" ratkaisua.

Tuomioja sanoo, että Suomi haluaisi olla mukana kriisirahastossa. Hänen mielestään huippukokouksessa sovittu määräenemmistöpäätökset salliva muutos on korjattavissa yksimielisyydeksi.
lähde

Ensimmäinen kappale on kuin suora vastaus Stubbille. Lauseessa on melkoinen vastalause muutenkin Stubbin ja Kataisen puheille, sillä uskoisin, että tämä linja on myös SDP:n linja.

Toinen kappale on taas sitä yhteneväistä hallituksen linjaa. Suomi haluaisi olla kriisirahastossa mukana, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että se on SDP:n mielestä melko vaikeaa.

Joka tapauksessa jään odottamaan lähipäiviä. Näyttäisi siltä, että Suomen hallituksen kaatuminen on tällä hetkellä vain ajan kysymys. Niin kaukana (ja toisaalta lähellä) ovat SDP:n ministereiden ja Kokoomuksen ministereiden puheet toisistaan, että en voisi uskoa heidän istuvan samassa hallituksessa.

Edit 12.12.2011


Olisikohan tämä nyt se viimeinen show-päivä, sillä tänään Eduskunnan suuri valiokunta antoi lempeät pyyhkeet Jyrki Kataiselle siitä, että hän todennäköisesti oli ylittänyt neuvotteluvaltuutensa. Ainakin rivien välistä oli luettavissa, että Kataisen toimintaan ei ollut tyytyväinen ainakaan SDP:n edustaja (vaikka vakuuttikin, että jatkossa homma menee varmasti paljon paremmin) saatika Antti Kaikkonen:

Oppositioedustaja Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Kataisen olisi pitänyt olla suureen valiokuntaan paremmin yhteydessä Brysselin kokouksen ollessa käynnissä. Kaikkonen ei kuitenkaan osannut sanoa ylitettiinkö neuvottelumandaattia. Hänen mielestään koko sopimusta ei olisi pitänyt hyväksyä.
lähde

Hassua kommentissa on sinänsä se, että tv-haastattelussa Kaikkonen vastasi toimittajan kysymykseen "se on hyvä kysymys" ja lähti kävelemään, kun kysymys koski sitä, että ylittikö Katainen valtuutensa. Katainen toi sinänsä myös huumoria mukaan:

Kysymys siitä, voidaanko pysyvää kriisirahastoa käyttää ilman kaikkien osallistujamaiden yksimielisyyttä, hiertää päähallituspuolueiden välejä. Hallitusyhteistyö SDP:n kanssa sujuu kuitenkin Kataisen tulkinnan mukaan "erittäin hyvin, niin kuin aina".
lähde

Pakko sanoa, että naurahdin kun luin tuon pätkän uutisesta. Kaikki toimii erittäin hyvin, niin kuin aina. Hyvä tietää. Vielä eilen Tuomioja oli käsittääkseni eri linjoilla ja oletan, että Urpilainen oli eri linjoilla ainakin vielä eilen.

No mutta, takaisin Eduskunnan puolelle, jossa Soini ryöpytti hallitusta melko värikkäästi ja sai takaisin samalla mitalla. Uutisten mukaan Katainen hermostui Soinille ja ripitti perussuomalaisten "piikki kiinni" teesistä toden teolla. Pääargumenttina oli se, että Perussuomalaiset ilmeisesti hyväksyvät tuen antamisen IMF:n kautta, joten heidän pitäisi muitta mutkitta tukea myös EVM:n ponnisteluja. Tavallaan näen tässä Kataisen kommentissa pointtia, mutta näen silti hieman eri asiana EVM:n ja IMF:n.

Käydäänpä aavistuksen Kataisen puheesta oppositiolle läpi:

–Mitä tulee kysymykseen siitä, voisiko EVM:n kapasiteettia ja sitä kautta Suomellekin suoraan lankeavia kokonaisvastuita kasvattaa määräenemmistöpäätöksillä, on Suomen kanta myös selvä: sellaista emme voi hyväksyä, vakuutti pääministeri.

Mutta juurihan Katainen allekirjoitti sopimuksen, joka käytännössä tekee tämän? Mitä tämä nyt on? Onko Kataisella taas SDP:n linja vai mitä ihmettä. Ja sitä paitsi: miksi Kimmo Sasi sanoi, että hän "on yhä sillä alustavalla kannalla, jota myös perustuslailliset asiantuntijat hänen mukaansa puoltavat: yksinkertainen enemmistö riittäisi", joka tarkoittaa sitä, että perustuslakivaliokunnan lanseeraama 2/3 enemmistö yritetään kuivattaa yksinkertaiseksi enemmistöksi. Mikä on jo sinällään pöyristyttävää. Joka tapauksessa tästä on helppo kysyä, että miksi Katainen väittää toista ja miksi Kimmo Sasi puuhailee päinvastaista? Ja sitä paitsi totesihan Soinikin sen:

- Nyt on alkanut juonittelu, miten se alaviitekin saadaan pois päiväjärjestyksestä. Kokoomus on tässä keulassa ja nyt alkaa hiertäminen. Nyt katsotaan, mitä sosialidemokraatit tekevät, pitävätkö he kiinni tästä yksimielisyysvaatimuksesta vai eivät, Soini sanoi.

Hellyyttävintä tänään oli kuitenkin nähdä vasemmiston reaktiot: live-lähetyksestä näkemäni vasemmistopuolueiden reaktiot olivat varsin defensiivisiä ja jopa vaisuja. Paras terä oli kadonnut jonnekin, vaikkakin kädet nousivat pystyyn, kun Soini piikitteli armottomasti vasemmiston logiikkaa. Päivän huvittavin puheenvuoro osui kuitenkin Kataiselle, joka suurin piirtein kertoi heinäsirkkaparvien tulevan Suomeen, maailman päättyvän, laman tulevan ja työttömyyden lisääntyvän, jos rahan antaminen lopetettaisiin. Siltä pohjalta hän varmaan sanoi tämänkin:

Tämänkaltaisen kriisin hallinta ei ole iltamahupia, Katainen heitti

Valitettavasti lähihistoria (euron) on osoittanut, että kyllä tämä melkoista iltamahupia on ollut.

Urpilainen haluaa nuoret väkisin töihin

Jutta Urpilainen on puhunut blogissaan pitkästä aikaa asiaa, sillä hän haluaa nuorisotyöttömät vaikka väkisin töihin. Kannatan tätä ajatusta varsinkin jos se viedään ajatuksen ja toiminnan tasolla oikeaan suuntaan, eikä työttömyysrahalla työllistetä ketään vakituiseksi töihin. Ajattelin tässä postissani käydä läpi ne "ehdot", joilla minä hyväksyn Urpilaisen ajatukset.

Ennen sitä on silti katsahdettava muualle, sillä kun tästä julkaistiin Taloussanomien nettisivuilla uutinen, pääsi suoranainen helvetti irti. Esimerkiksi jotkut uutisen kommentoijat ilmoittivat vaikka kuolevansa ennemmin kuin menevänsä tuollaisiin hommiin ja tämän lisäksi monet olivat huolissaan lomakorvauksista, eläkkeistä, ammattitaidon puutteesta ynnä muista. Yhtä kaikki: Urpilaisen ajatus torpattiin melkein kauttaaltaan, joka oli minusta lyhytnäköistä ja typerää toimintaa. Totuus kuitenkin on, ettei Suomellakaan ole varaa nuorison työttömyyteen ja vastikkeettoman rahan jakamiseen. Sille on tultava loppu ja eräänlainen pakkotyöllistäminen voisi olla hyvä lääke tähän.

Mutta käydään nyt erinäisiä asioita läpi ja aloitetaan siitä, kun jotkut olivat valmiit ennemmin kuolemaan kuin tekemään tälläisiä töitä. Samaten keskustelussa viitattiin amattitaidon ja motivaation puutteeseen. Mistä siis Urpilainen puhui? Jostain perkeleen vaikeista töistä, joita ei voi tavallinen tallaaja oppia?

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa nuorten työttömien aktivoimista esimerkiksi erilaisissa vanhustenhuollon tukitehtävissä, kuten vanhusten auttamista ulkoilussa ja arjen askareissa.

Ei millään pahalla, mutta mitä vaikeaa on tässä? Kuka tarvitsee ammattitaitoa siitä, että miten vanhuksia ulkoilutetaan? Väitteet ammattitaidon puutteesta ovat tässä tapauksessa typeriä ja todistavat vain, että on olemassa paljon ihmisiä, joita minkäänlainen työnteko ei kiinnosta. Lisäksi täytyy lukea hieman rivien välistä: jos todellakin on niin antisosiaalinen, ettei vanhusten ulkoilutus onnistu, niin kyllä jokaisesta kunnasta löytyy jotain pieniä hommia, joita jokainen kykenee tekemään. Ei tälläisten töiden takia kannata kuolemalla uhkailla.

Lisäksi on tuumattava homman hintaa. Jos yhteiskunta aikoo tosiaan lopettaa vastikkeettoman tuen jakamisen, niin mitä sen saanti sitten edellyttäisi. Lasketaanpas yksinkertaistetun esimerkin kautta:

Jos yhteiskunnan tuki olisi 50 euroa ja vastaavasta työstä saatava palkka olisi 200 euroa/kk, niin silloin työttömän nuoren olisi tehtävä töitä yhden viikon ajan (5 arkipäivää), jotta hän on tienannut neljänneksen oikeasta palkkasummasta. Tähän 50 euroon olisi myös laskettu mukaan työstä saatu eläke, sekä lomarahat, joka todennäköisesti tiputtaisi työajan jonnekin 4,5 arkipäivän (33 tuntia) tienoille. Näin työtön saisi työstään täsmälleen saman palkan kuin palkattukin ja ketään ei periaatteessa huijattaisi mistään. Näin ollen korvausta vastaan tehtäisiin ihan oikeasti töitä, eikä tähän ajatukseen tarvitsisi upottaa yhtään sen enempää veroeuroja, kuin nytkään. Ja jos työ tehtäisiin yksityiselle työnantajalle (ei kunnalle tai valtiolle), niin yksityinen silloin maksaisi tämän 50 euroa tässä tapauksessa.

Tällä tavalla työttömäksi jättäytyneet tai haluamattaan työttömäksi joutuneet saataisiin töihin. Jos työnteko ei kiinnostaisi, niin aina olisi olemassa se mahdollisuus, että silloin työttömyyskorvausta ei maksettaisi. Näkisin, että tällä tyylillä kaikki voittaisivat (yhteiskunta, sekä yksilö), mutta ymmärrän, ettei tämä kaikille laiskaan elämään tottuneille käy. Joka tapauksessa aktivoitumisen aika on nyt, sillä uskon, että lähivuosina mm. työttömyyskorvausta joudutaan joka tapauksessa pudottamaan. Kovat ajat ovat tulossa.

Veronkorotuksia, mutta ei leikkauksia?

Hei vain! En edes jaksa ottaa osaa euron skandaalinkäryiseen tulevaisuuteen, vaan tänään ollaan huolissaan kotimaasta, sillä moni muukin on huolissaan rakkaasta Suomestamme. Hölmölandiassa nimittäin on herätty ongelmaan, joita on tulossa oikein kassikaupalla.

Taloussanomat ja erityisesti Etla nimittäin valistaa meitä valmiiksi ahdistuneita suomalaisia ilouutisella:

Jo nyt valtion talouden tasapainossa on aukko. Etla arvioi tammikuussa, että kokonaisveroastetta pitäisi korottaa heti 2,5 prosenttiyksikköä, jotta valtion talous olisi tasapainossa, eikä velkaa tarvitsisi ottaa lisää.

Ai kun kiva. Jos veroastetta nostetaan 2,5 prosenttiyksikköä, niin Suomen ei tarvitsisi ottaa enää lisää velkaa. Hienoa! Paljonko tarvitsisi veroastetta siis nostaa, jotta joku maksaa ne velat poiskin?

Veronmaksajien keskusliiton arvion mukaan valtion pitäisi kerätä noin 1,7 miljardia euroa enemmän veroja, jos kokonaisveroastetta nostettaisiin yksi prosenttiyksikkö.

Mutta....mutta... Suomihan ottaa velkaa lisää vuonna 2012 6,8 miljardia euroa! 2,5 * 1,7 = 4,25 miljardia. Uskooko Etla, että talouskasvu hoitaa loput miljardit vai eikö teilläkään osaa kukaan laskea?

Veronkorotuspaineita saattaa lieventää julkisen sektorin palkkojen nousun hidastuminen. Nilkuttava talouskasvu hillitsee sekä yksityisen että julkisen sektorin palkkakehitystä.

Mitä helvettiä? Aha. Eikö Etlan mieleen käynyt, että veronkorotusten sijaan meidän pitäisi tehdä rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin? Ylisuuri julkinen sektori syö meiltä oljetkin pesästä. Eikö kenenkään mieleen käynyt Etlassa, että koko suunnitelma verojen nostosta on järjetön ja idioottimainen, joka tulee kasvattamaan lopulta julkisen sektorin taakkaa ja joka kurjistaa koko Suomea monella tasolla?

VM:n mukaan julkiset menot kohoaisivat vuosina 2015–2060 lähes 16 prosenttiyksikköä noin 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vajaa kolmannes tästä johtuisi eläke- ja hoivamenojen kasvusta. Tällöin Suomen julkinen velka olisi yli 280 prosenttia suhteessa bkt:een. Nyt Suomen valtiolla on velkaa noin 83 miljardia euroa eli noin 50 prosenttia suhteessa bkt:een.

Tässähän alkaa jo väkisinkin miettimään, että kannattaisikohan tästä maasta muuttaa jo pois? Jos täällä tosiaan aiotaan verottaa työntekijät hengiltä, niin täällä ei kohta enää kukaan tee töitä.

Tosiasia joka tapauksessa on, että Etla on siinä oikeassa, että olemme kusessa. Veronkorotusten sijaan ainoa mahdollisuus on, että kulutamme sen, mitä tienaamme. Toisin sanoen julkinen sektori ei voi kasvaa holtittomasti. Maamme tarvitsisi seuraavia kenties jotain tämänkaltaisia toimia:

• Julkisen sektorin välitön leikkaus. Tämä säästäisi pitkällä tähtäimellä paljon, järkeistäisi töitä ja lopettaisi käytännössä julkisen sektorin palkkakilpailun.
• Teollisuuden pitäminen Suomessa miltei hinnalla millä hyvänsä. Miksikö? Siksi, että emme voi kaikki palvella toisiamme ja tosiasia on, että palveluyhteiskunta tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan katoamista. Teollisuus on tuonut Suomeen "uutta" rahaa, jolla hyvinvointi on rakennettu. Palvelut eivät sitä tee.
• Verojen korottamispuheiden lopettaminen. Puhdas tosiasia on se, että jossain vaiheessa kamelin selkä katkeaa. Olen myös aiemminkin leikkinyt sillä ajatuksella, että verotuksen koventaminen johtaisi lopulta siihen, että verotuloja saataisiin ennalta vähemmän. Tämä on täysin mahdollista. Ja sitäpaitsi: kuka hölmöläinen kävisi töissä, jos hän saisi verojen jälkeen käteen saman kuin kotona kattoon syljeskelevä? Vastauksen varmaan tiedättekin sanomattakin.
• Sosiaalitukien kriittinen tarkastelu. Sairaat ja vammaiset tottakai hoidettaisiin, mutta tarvitseeko yhteiskunnan "hoivata" niin paljon aikuista ihmistä, joka ei halua mennä töihin. Minusta ei tarvitse. Ajat tulevat olemaan kovat, joten toimenpiteiden pitäisi olla sen mukaisia.
• Ja laitetaan vielä valtion menojen leikkaus. Tyhmät päätökset pitäisi jättää tekemättä. Säästäisimme paljon, jos maamiinapäätöstä ei olisi tehty (kiitos Haloselle) tai vaikkapa auttaisimme pakolaisia 500 miljoonalla ulkomailla sen sijaan, että otamme tupla- tai tripla-rahalla muutaman tuhat tänne palloilemaan.

No, täältä tähän tällä kertaa.

Lähde: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/11/17/suomalainen-varaudu-verojen-ikikorotuksiin/201117031/12

Puhuvat päät taas vauhdissa

On jotenkin hellyyttävää, kun saa nähdä taas näitä puhuvia päitä vauhdissa. Tällä kertaa "hyvin menee"-vakuuttelijoina olivat  Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila ja Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen. Heidän viestinsä oli pelkistelemättä tämä. Uotila:

– Euromääräisesti asuntojen hinnat ovat korkeammalla kuin koskaan ennen, Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila sanoo.

– Niin ovat tulotkin, hän lisää.

Lyhyesti sanottuna tämä on totta. Kyllä. Tämä on totta. Euromääräisesti asuntojen hinnat ovat todellakin korkeammalla kuin koskaan ennen. Juu, totta. Tulotkin ovat varmasti keskimääräisesti korkeammat kuin ennen. Sekin on totta. Mutta kun lähtee katsomaan sitä cappia, joka on muodostunut keskimääräisten tulojen ja asuntojen hintojen välille, niin kuka tahansa kykenee näkemään siinä kuplan. Mikset sinä kykene?

Uotila jaksaa vielä väittää vastaan:

– Suhteessa tuloihin väite asumisen kalleudesta on melkoinen urbaani legenda, Uotila sanoo.

Herra Uotila. Suhteessa tuloihin asuminen Suomessa on ihan... No, perkeleen kallista. Suomen Pankin ennustetoimiston päällikön Anssi Rantalan mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet Suomessa 60% 2000-luvulla. Ovatko suomalaisten keskimääräiset tulot nousseet 60% 2000-luvulla? Eivät ole, joten väitteesi on potaskaa ja sanot vain näin sen takia, että asemasi pankissa käskee sinun sanovan näin. Missä on omatuntosi?

Sitten on vielä tämä tilastokeskuksen Lehtinen, joka ilmeisesti laskee väitteensä tähän graafiin, joka osoittaa, että kuplaa ei ole enää. Luetaanpa vielä, että mitä Lehtinen sanoo:

– Meillä ei ole ollenkaan, eikä ole viime vuosina ollut hintakuplaa. Se on varma, sanoo kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta.

30 vuoden aikana palkat ovat kohonneet selvästi nopeammin kuin kuluttajahinnat. Vuokrat kohoavat kuin juna kuluttajahintaindeksin mukaan. Lehtisen mukaan asuntojen hinnoissa markkinatalous näkyy paljon enemmän kuin vuokrissa.

Meillä ei ole ollenkaan hintakuplaa? Mutta Anssi Rantalan (hassua muuten, että Anssi Rantalan mielestä Suomessa ei ole asuntojen hintakuplaa, vaikka asuntojen hinnat ovat nousseet 2000-luvulla 60%...) mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet 2000-luvulla 60%! Eikö se ole jo hintakupla? Ihmisten reaalitulot (Reaalitulot Ilkka, reaalitulot) ovat nousseet Tilastokeskuksen mukaan ehkäpä noin 20% samaan aikaan kuin asuntojen hinnat ovat nousseet 60%. Ei hintakuplaa? Tilastokeskuksen graafin mukaan asuntojen hinnat nousseet vuosien 2005 ja 2011 aikana karvan alle 30%. Miten niin ei hintakuplaa? Missä pullossa sinä oikein elät? Ja sitä paitsi... Kuka tässä on vuokrista kysynyt yhtään mitään? Nyt puhutaan asuntojen hinnoista.

Ne vakuudet, osa III

Tämä sotku ei näytä ota loppuakseen: keskiviikkona Helsingin Sanomat uutisoi, että korkokulut saattavat jopa kaksinkertaistaa ERVV-takauksen yli 28 miljardiin euroon. Riemunhuudot luultavasti repesivät pitkin Suomea, kun huolestuneet kansalaiset katsovat tätä showta aitiopaikalta. Paras oli kuitenkin edessä tänään, kun pääministeri Katainen kertoi, että asia ei tule uudestaan käsittelyyn siitäkään huolimatta, että monet kansanedustajat eivät ymmärtäneet, että mitä he ovat päättämässä. Perusteluissa oli tuttua huttua:

Eduskunta sai pääministeri Jyrki Kataisen mukaan oikeat tiedot tehdessään päätöksen euroalueen väliaikaisen kriisirahaston takausvastuiden korottamisesta...
Vaikka lain perusteluihin pääsi valmistelussa virhe, hallitus ei aio tuoda uutta esitystä takausvastuista eduskunnalle.
lähde

Mutta eiväthän se saaneet, vai mitä Jyrki?

Jotkut kansanedustajista ovat yllättyneet siitä, että korot voivat enimmillään kaksinkertaistaa takausvastuut.
lähde

Tosin pääministeri Katainen myöntää tämän myös itse, mutta hänen mukaansa sillä ei ilmeisesti ole mitään väliä, että onko vastuut 14 miljardia vai yli 28 miljardia euroa:

– Osa kansanedustajistahan on tehnyt päätöksiä ihan oikeankin tiedon valossa, Katainen sanoi.
lähde

Pääministeri Kataisen mielestä siis riittää, että osa kansanedustajista ymmärsi tehneensä yli 28 miljardin riskin Suomelle ja osa ei ymmärtänyt. Silläkään ei ole mitään väliä, että oman puolueen valiokunnan puheenjohtaja ymmärsi asian väärin:

Hän (Katainen) myönsi pitävänsä huolestuttavana sitä, että monen valiokunnan puheenjohtajakin on käsittänyt takausvastuiden enimmäismäärän väärin. Muun muassa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) myönsi keskiviikkona HS:lle, että oli antanut eduskunnalle väärää tietoa.
lähde

Minä taas kysyn, että kuka sitten oikeasti ymmärsi tämän asian Eduskunnassa oikein? En ole vielä lukenut yhtäkään uutista, jossa olisi mainittu nimeltä joku kansanedustaja, joka sanoisi ymmärtäneensä asian oikein. Eikö tämä nyt oikeasti kannattaisi viedä uudestaan Eduskunnan käsittelyyn vaikka siinä toivossa, että a) kansanedustajat ymmärtäisivät sen, mitä ovat päättämässä ja b) hylkäisivät tämän hulluuden. Näin ei vain taida tapahtua koska:

Kataisen mukaan virhe tapahtui perusteluissa yhden lauseen kohdalla, ”mutta pykälissä asiat ovat oikein”.
lähde

Joo, ja kansanedustajat ymmärsivät (tai ainakin osa ymmärsi... hah), että mitä he ovat päättämässä.

GPS-pohjainen tiemaksu osa II

Voi taivas varjele, mikä sieltä tulee? Kirjoitin syyskuussa GPS-pohjaisista tiemaksuista ja erityisesti siitä, että mitä lysti maksaa esimerkiksi Alankomaissa. Tulin siihen johtopäätökseen, että pelkkä maksu tiekilometreistä maksaisi Alankomaiden mallin mukaan ehkä jopa noin 600 euroa vuodessa ja myöhemmin vielä hieman lisää. Tosin tämä on ihan puhdasta sivistynyttä arvailua.

Joka tapauksessa: tänään liikenneministeriö päätti pudottaa todellisen pommin, joka osoittaa puhtaasti sen, kuinka kaukana liikenneministeriön virkamiehet ja erityisesti liikenneministeri on tavallisesta kansasta. Liikenneministeriö nimittäin kertoi hieman faktoja kuukausimaksuista ja järjestelmän ylläpidollisista maksuista sen jälkeen, kun Turun Sanomat kehtasi väittää, että satelliittivalvontaan liittyvä investointi olisi niinkin halpaa kuin miljardi euroa.

No, mitäs se liikenneministeriö sitten muun muassa tokaisi:

Ministeriö toteaa, että nykytiedon valossa ja nykyisin jo testattuun palvelutarjontaan perustuen valtakunnallisen järjestelmän perustamiskustannukset olisivat valtiolle suuruusluokaltaan muutamia kymmeniä miljoonia, korkeintaan 100 miljoonaa euroa.
Lähde: liikenneministeriön uutinen

OK, OK, hyvä ettei se olekaan 1000 miljoonaa eli miljardia. Turun Sanomat varmasti ihan vain huvikseen kirjoitti miljardista eurosta, niin pitäähän se korjata, kun liikenneministeriö toteaa nykytiedon valossa oikean summan. No, on se niin tai näin, niin tavallisen autoilijan kannalta pelissä on paljon enemmän kuin uskottekaan...

Muiden palveluntarjoajien ja loppukäyttäjien kustannettavaksi tulisi palvelun käyttöön ja liiketoimintamalliin perustuen aluksi 10-20 euroa kuukaudessa ajoneuvoa kohti.
Lähde: liikenneministeriön uutinen

No huh! Eihän... tässä... mitään. 10-20 euroa per ajoneuvo per kuukausi?!?!? Mitä ihmeen sieniä te olette siellä liikenneministeriössä syöneet?!?!? Sehän tekee 120-240 euroa vuodessa pelkästään siitä, että ajoneuvoa seurataan! Eihän tässä ole oikeasti enää mitään järkeä, kun kaikki autoilijat maksavat jo valmiiksi liikkumisestaan veroa (bensan hinnassa oleva vero). Pelkkä 240 euroa siitä, että autoa seurataan + siihen 600 euroa minimissään mukaan tiemaksuja. Tämä on jackpot jollekin ja musta pekka autoilijoille. Järjetöntä. Kertakaikkisen järjetöntä. Olen varma, että tämä syötetään läpi samaan tapaan kuin se tarralappu tuulilasiin 90-luvulla. Sen piti olla vain väliaikaista, mutta toisin kävi. Autoilijoita aiotaan selkeästä pissiä tällä kertaa kaaressa silmään. Onneksi liikenneministeriö jakaa vielä lisätietoa:

Kaikenlaiset huijausyritykset ovat mahdollisia kuten kaikilla muillakin aloilla, ja vastaavasti niiden estäminen kuuluu normaaleihin järjestelmärutiineihin. Ne huomioidaan, niihin varaudutaan ja niitä vastaan luodaan tarvittavat keinot.
Lähde: liikenneministeriön uutinen

Jään odottamaan vastaiskua foliopaloille ja GPS-signaalin häiritsijöille. Ja en ole edes ensimmäinen, joka on ehtinyt tätä ihmetellä. Talouselämän artikkelissa on jo ihmetelty ei niin kauniin sanoin:

”Halpaa” valtiolle, mutta törkeän hintaista autoilijoille...
Joko ministeriön tiedote on aivan päin seiniä kirjoitettu tai sitten loppukin järjen valo on ministeriöstä kaikonnut.

Ja tiedättekö mitä? Olen Talouselämän toimittajan kanssa kyllä täsmälleen samaa mieltä, vaikken sitä autoa enää omistakaan.

Ne vakuudet, osa II: milloin tämä loppuu?

Jos jollakulla oli hauskaa tänään, niin se hauskuus päättyi kuin leikaten. Olli Rehn Iltalehdessä:

Rehn vitsaili, että vakuusneuvotteluja käynyt Regling ansaitsisi vaivoistaan taloustieteen tai rauhantyön Nobel-palkinnon. - Tämä on reilu ja tasapuolinen ratkaisu, ja olen tyytyväinen, että tämä asia on nyt loppuunkäsitelty, Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa.

Minusta koko soppa on taas alussa. Miten ihmeessä suomalaiset poliitikot saivat sorvattua tästä asiasta näin vaikean paketin, joka antaa ehtoja lainanantajalle? Minä olen aina ollut siinä käsityksessä, että ehtoja vaaditaan lainan saajalta, ei antajalta. Tosin tämä ei näytä Jutta Urpilaista haittaavan, sillä valtionvarainministeri tokaisi Iltalehdessä seuraavaa:

- Suomi sai hyvät vakuudet. Näillä vakuuksilla rajataan suomalaisten veronmaksajien riskiä. Se on ollut koko meidän vakuusvaatimuksemme idea

Te saitte vakuudet 20%:lle koko summasta. 20%! Mihin ne loput 80% jäivät? Vai tarkoittaako tämä nyt viimeinkin sitä, ettemme anna Kankkulan kaivoon eli Kreikkaan rahaa, jota varten Suomen täytyy ottaa velkaa? No, Urpilainen vielä jatkaa:

Urpilaisen mukaan mikään muu euromaa ei ole ottamassa vakuusjärjestelmää käyttöön, koska se tulisi kalliiksi muille kuin parhaan luottoluokituksen AAA-maille.

Joka ei ole totta. Vielä samana iltana Iltalehti uutisoi muiden AAA-kerholaisten valtionvarainministerin tokaisuja:

- Se (vakuusratkaisu) on erittäin epämiellyttävä, koska maksat kalliin hinnan jostain, jonka voit saada ehkä vasta noin 15 tai 30 vuoden päästä, Hollannin valtiovarainministeri Jan Kees de Jager arvioi vakuusratkaisua Financieele Dagblad -lehdessä.
...
Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekter pitää Itävallan uutistoimiston APA:n mukaan vakuusratkaisua "erittäin kalliina".

Mutta meillä ei pidetä ratkaisua epämiellyttävänä saatika kalliina? Kansa pitävän (Iltalehden kysely) ratkaisua erittäin kalliina, joten on pakko kysyä, että ovatko päättäjämme nyt aivan tolkuissaan? Toistan vielä: MEILLE asetetaan ehtoja siitä, että ME saamme antaa rahaa Kreikkaan, joka ei rahoja todennäköisesti koskaan maksa takaisin. Eikö tämä touhu voisi jo loppua?

No ei voi, sillä pääministeri Jyrki Katainen filosofoi vakuuksista tähän tapaan:

- Suomi sai mitä halusi, Katainen sanoi politiikan toimittajien lounaalla Helsingissä tiistaina.
...
- Tämä on monimutkainen asia, kaikki eivät sitä välttämättä ymmärrä. Elämässä on paljon monimutkaisia asioita, pääministeri filosofoi.

Suomi sai mitä halusi? Me annamme rahaa ja me joudumme maksamaan ehdoista? Sitäkö me halusimme? Vai onko tämä nyt tosiaan niin monimutkainen asia, ettei nobel-palkitut ihmiset ja yli 90% suomalaisista ymmärrä sitä? Älkää nyt viitsikö.

Minusta aiheesta on syytä valittaa, koska Suomi ottaa tämän vuoksi lisää velkaa, jota lapsemme jonain päivänä maksavat. Me tiedämme, että tämä asia on menossa väärin, kreikkalaiset tietävät, että asia menee väärin ja ostaa samalla tankkeja meidän lainarahallamme. Minä ja hyvin moni muu ihminen näkevät tässä asiassa suuren vääryyden, joka suorastaan huutaa jotakuta rohkeata päättäjää, joka pistäisi stopin tälle järkyttävälle irrationaalisuudelle, joka on tässäkin maassa meneillään. Ja kun vielä ehdot ovat niin järkyttävät, että mediakin alkaa huutamaan kiitos eitä, niin missä on vika, kun päättäjät eivät halua kuunnella?

Nordea Marketsin pääanalyytikko Jan von Gerich näkee Suomen vakuusjärjestelyn Kreikan lainapaketissa monimutkaisena, eikä kovin houkuttelevana kompromissina. Suomi saa vakuudet osalle takauksestaan, mutta joutuu maksamaan siitä.
Lähde

Suomi saamassa naurettavat vakuudet...

Ja vielä erikoisempi ehto on, että Bloombergin mukaan Suomen vakuudet eivät olisi Kreikan velkasaneeraustilanteessa saamisten eturivissä. Toisin sanoen jos Kreikka menisi konkurssiin, muiden velkojien saamiset asettuisivat Suomen vakuuksien edelle - mikä tekee järjestelystä jonkinlaisen 'vakuuden' irvikuvan.

lähde

Mistä Kreikka saa vakuudet? Ottamalla lisää velkaa!
lähde

Ja jos vielä ihmetellään, niin haukotaanpa yhdessä happea kun luetaan "ehtoja", joita lainanantajalle laitetaan ja joihin Urpilainen on tyytyväinen. Ja kun nämä on luettu, niin kaikki järkevät ihmiset voivat mennä sen jälkeen pahalla mielellä nukkumaan.

Vakuudet eivät kuitenkaan tule Suomelle ilmaisiksi, vaan niihin liittyy outoja ehtoja:

1. Suomen on maksettava kerralla koko oma osuutensa pysyvän vakausmekanismin eli EVM:n alkupääomasta, kun vakausmekanismi otetaan käyttöön. Kaikki muut euromaat maksavat osuutensa viidessä erässä. Suomen osuus on 1,44 miljardia euroa.

2. Suomi joutuu myös luopumaan ainakin osasta niistä voitoista, joita se voisi ERVV:n kautta saada. Urpilainen arvioi, että käytännössä emme luovu mistään, koska ERVV:stä ei joka tapauksessa tule juurikaan kertymään voittoa.

3. Kolmas ehto on, että Suomi saa vakuudet itselleen vasta 15-30 vuoden päästä, jos Kreikka ajautuu maksukyvyttömäksi.

4. Neljänneksi vakuudet voi saada korkeintaan 20 prosentille Suomen antamista lainatakauksista. Vakuudet muodostetaan monimutkaisen mallin kautta Kreikan valtion joukkovelkakirjoista, jotka lainataan kreikkalaisille pankeille.

5. Urpilainen selitteli muiden maiden haluttomuutta vakuuksien vaatimiseen sillä, että ne tulisivat liian kalliiksi muille kuin parhaan luottoluokituksen maille. Kuitenkaan muut AAA-luokkaan kuuluvat maat eivät halua vakuuksia.
lähde

Jäljelle jää enää veronmaksajan tuskainen parahdus: "milloin tämä loppuu, kun tässä ei ole enää mitään järkeä?".

Ne vakuudet

Ajattelin tilittää jotain Eduskunnan myönteisestä ERVV-päätöksestä, jossa nostettiin Suomen osuus yli 14 miljardiin euroon. Jos suomalaisia on tosissaan n. 5,3 miljoonaa, niin lisää ilmaista rahaa annettiin ulkomaille käyttöön solidaarisesti (tämä on muuten Kataisen termi ykkösen vaaliväittelystä ennen vaaleja) n. 2600 euroa per naama. Se lämmittää totta kai mieltä kerran jos toisenkin.

Lienee turhaa sanoa, että päätös oli kaikessa järjettömyydessään valtava virhe.

Mutta entä ne vakuudet, joita Urpilainen lupaili kansalle? Näyttää siltä, että ne taidettiin nyt tuota... Niin... Ne taidettiin unohtaa, mutta eihän siitä kannata ainakaan Iltalehdessä, Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä tai Ilta-sanomissa sanoa. Kas kun sehän saattaisi jurppia jo tavallista kadun tallaajaakin.

Vakuuksia ei siis ole tarjolla. Piste. En nyt jaksa lakitekstiä käydä läpi, mutta annetaan suora linkki pariinkin paikkaan, jossa asiaa käsitellään:

"Aukko paperissa" ja "Aukko paperissa" toisessa paikassa Jos linkkien tekstejä ei jaksa lukea, niin voisin liittää tänne muutaman mielenkiintoisen kommentin:

18. päivä elokuuta tänä vuonna meille suuren valiokunnan jäsenille jaettiin luonnos siitä, minkälainen tulisi olemaan tämä laki, mitä nyt tässä käsitellään. Tämän luonnoksen sivulla 5 sanotaan näin - sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan uudeksi alakohdaksi d. Sen mukaan ERVV ja tuensaaja voivat tarvittaessa perustaa vakuus- ja muun järjestelyn, jolla jäsenvaltioille niiden ERVV:lle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa. Tämä oli juuri se, mikä siellä 21.7. päätettiin. Tämä oli juuri se, minkä hallitus kertoi kerran, että lakiin tullaan kirjoittamaan.

Nyt kun minä luen tätä lakia (uutta luonnosta, josta äänestetään 28.9.2011), tätä asianomaista kohtaa, minä näytän teille, tässä on se alakohta d, mutta siinä on tuommoinen aukko tässä paperissa. Siitä on ilmeisesti jollain tavalla jäänyt nyt tämä kohta pois.

Jos tämä on totta (puheet olivat muuten Mauri Pekkarisen suusta), niin olen ymmälläni. Miksi isot mediat eivät kiinnostu asiasta? Tänään on sen sijaan kirjoitettu mm. potkuista, BB:stä, Tapparasta ja varmasti tisseistäkin jossain kohtaa. Mutta siitä, että tuleeko niitä paljon puhuttuja vakuuksia, ei ole kirjoitettu rivin riviä. Vai onko?

Ja laitetaanpa vielä linkkiä peliin siitä, että ketkä menivät sitten miljardeja jakamaan ulkomaille: Äänetystulos ja äänet

En oikeasti tiedä, että mitä tässä pitäisi sanoa. Edellinen postini kuvasi tosin kansanedustajien yksinkertaisuutta jo ihan tarpeeksi, joten ehkä on parempi, etten sano yhtään mitään. Ehkä tämä maa ansaitsee valitsemansa päättäjät ja sillä hyvä. Lapset saattavat tosin sitten joskus kiittää meitä hyvästä duunista, mutta se on sitten sen ajan murhe.

Kansanedustajien perustietämys on ala-arvoista

Olen shokissa: katsoin nimittäin YLE:n A-studion 12.9.2011 (http://areena.yle.fi/video/1315853588739) esitetyn jakson, missä tehtiin kansanedustajille pistokoe. Tämän pistokokeen tulokset olivat kertakaikkiaan shokeeraavat ja kertovat vain sen, kuinka kansanedustajilla ei ole käsitystäkään niistä olennaisista luvuista, jotka ovat selviö jo Pertti Perusjätkälle. A-studio kysyi seuraavia madonlukuja:

1. Budjetin loppusumma? (oikea vastaus 52,2 miljardia euroa)
2. Valtionvelka? (88 miljardia euroa)
3. Uutta velkaa vuonna 2012? (6,8 miljardia euroa)
4. Paljonko Suomi maksaa korkoja velastaan (2,36 miljardia euroa)

Nämä tiedot kävivät ilmi 22.8.2011 julkaistusta valtiovarainministeriön budjettiesityksestä. Mennään nyt asiaan ja "katsotaan", mitä edustajamme sanoivat (toimittajan kommentit kursivoitu)...

Reijo Tossavainen (ps):.
-No sen tietää sitten kun se vasta tulee esiin tuolta.
-Mutta nythän se budjettiesitys on jo olemassa..
-No... En minä lähe tälläseen leikkiin mukaan. 

Sinuhe Wallinheimo (kok):.
-Paljonko on ensi vuoden budjettiesityksen loppusumma?
-Vähän liian vähän.
-Vähän liian vähän?
-Siellä pitäisi olla enemmän leikkauksia, mutta lähetään nyt tällä 2,5 miljardilla liikkeelle.
-Paljonko se summa on?
-Kaippa se toimittaja sen tietää? Eikö näitä kysymyksiä sen takia tehdä?
-No pitääkö kansanedustajan tietää nämä?
-Tietenkin kansanedustajan pitää tietää nämä luvut.

 Reijo Hongisto (ps):

-Mikä on tuota ens vuoden budjettiesityksen loppusumma?
-Ei mitään käsitystä. 

 Jaana Pelkonen (kok):
-Mikä on ens vuoden budjettiesityksen loppusumma?
-Se on 52 piste jotakin miljardia. 

 Jani Toivola (Vihr):
-Me ollaan itseasiassa sovittu, että meiltä tietyt ihmiset vastaa näihin asioihin, että on varmaan aika selvää, että tää ei oo mun vahvuusaluetta.
...
-Tuleeko kansanedustajan tietää nämä budjetin perusluvut?
-No tottakai täytyy pyrkii niihin mahdollisimman paljon perehtymään. Niin paljon kuin ikinä pystyy, mutta tietysti mulla on selvää, että mun taustassa mikään ei puhu talousasioista. 

 Anna Kontula (Vas):
-En, en mä tiedä sitä.
-No... Onko nää...
-En mä oo ees nähny edes koko budjettiesitystä tässä vaiheessa.
...
(täytyykö kansanedustajan hallita nämä luvut)
-Mun mielestäni ei pidä.
-Miten perustelet...
-Sää näytät vähän järkyttyneeltä.
-Miten perustelet tämän äänestäjillesi?
-Sen takia, että mun mielestä oleellista on hallita se, mihin suuntaan asioita pitää kehittää. 

 Kimmo Kivelä (ps):
-Kuinkahan paljon Suomi ottaa ensi vuonna lisää velkaa?
-En muista sitä. Olen luvuissa huono. Olen nähnyt sen, mutta nyt en muista. 

 Mikko Savola (kesk):
-Ens vuonna Suomen valtio ottaa velkaa... neljä miljardia. Se saatto mennä vähän pieleen. 

 Tytti Tuppurainen (SDP):

-Se on 6,8 miljardia. Valitettavasti.
...
(täytyykö kansanedustajan hallita nämä luvut)
-Kyllä ne täytyy hallita, tämän tason luvut täytyy hallita. 

 Kauko Tuupainen (ps):
-Kuinka paljon Suomen valtion velka on kokonaisuudessaan ensi vuoden lopussa?
-Noin 88 miljardia euroa. 

 Hanna Tainio (SDP):
-Kuinka paljon valtio joutuu maksamaan korkoa tuosta velasta ensi vuonna?
-En pysty sanomaan.
-Suuruusluokka?
-Se on...joitakin satoja miljoonia, mutta en uskalla sanoa. 

Eila Tiainen (vas):
-Voi jumalauta. Enhän mä... Siis. Nyt kuule. Siis. En ole niin hyvin ehtinyt perehtyyn tähän asiaan. 

Ihan oikeasti. Oikeasti. Mitä ihmettä? Eikö nämä yksinkertaiset luvut kuulu kansanedustajan työhön, vai missä on se ongelma? Omat rahat eivät ole pelissä, niin luvut eivät ole niin tärkeitä vai mikä tässä nyt oikein on?

GPS-pohjainen tiemaksu

Luulin jo vuonna 2009, kun edellinen hallitus toi liikenneministeri Vehviläisen suulla esiin ajatuksen GPS-seurannasta (lähde), että tästä ajatuksesta päästiin. Silloin ajatuksesta vielä luovuttiin, koska koko projekti sain koko kansan vihat niskaansa ja sitä siirrettiin seuraavan hallituksen, eli tässä tapauksessa ministeri Kyllösen, harteille. Vihreät (joiden esitykseltä koko homma haiskahtaa vahvasti) ovat ainakin esityksestä erittäin innoissaan (lähde):

...Vihreiden puoluejohtaja Ville Niinistö oli perjantaina iloinen liikennepolitiikan muutoksista. Niinistön mukaan vihreät saavuttivat hallitusneuvotteluissa kaikissa liikennepolitiikan tavoitteissaan "edistystä"...Vihreät lukevat voitokseen sen, että valtio saattaa ryhtyä valvomaan autoilijoita satelliittien avulla. Hallitusohjelmassa luvataan selvittää satelliittipaikannukseen perustuvia tienkäyttömaksuja. Viime vaalikaudella autoilijoiden satelliittivalvonta sai jokseenkin täystyrmäyksen. Satelliittivalvonta on teknisesti varsin helppo toteuttaa. Kun valvontalaitekannasta tulee vääjämättä suuri, kustannuksetkin pysyvät kohtuullisina.

Sanomattakin on selvää, että Vihreät ovat jälleen kerran tekemässä Suomelle varsinaista karhunpalvelusta, joka maksatetaan tällä kertaa autoilevilla ihmisillä, jotka monesti asuvat varsin kaukana työpaikaltaan ja muista palveluista. Se on samalla myös eriarvoistamista, sillä järjestelmä tulee rankaisemaan niitä, jotka eivät satu asumaan toimivan joukkoliikenteen varrella (eli käytännössä rankaisee niitä, jotka eivät asu kehä 3:n sisällä tai Tampereella). Olisi oikeasti mukava tietää se vihreä logiikka, joka polkee tätä täysin järjetöntä asiaa eteenpäin. Onko se tekemisen puute virkamiehillä vai onko kyseessä jälleen maailmanparannus-kikka, joka ei paranna maailmaa oikeasti mihinkään suuntaan? Lisäksi olisi mukava tietää se yritys, joka on ilmeisesti agressiivisesti lobannut GPS-paikantimiaan autoon kuin autoon täällä Suomessa. Ne nimittäin eivät varmasti tule olemaan mitään halpoja vekottimia. Joka tapauksessa GPS-paikannus tulee maksamaan melkoiset määrät "asiakkaille" eli autoilijoille.

Alankomaissa tavallisen perheauton kilometrihinnaksi tulisi aluksi 3 senttiä, joka nousisi vuoteen 2018 mennessä yli kaksinkertaiseksi 6,7 senttiin. Maksu on suhteutettu auton kokoon ja päästöihin.

Jos Suomeen kaavaillaan samaa systeemiä, niin tehdäänpä pieni laskutoimitus: autoilija ajaa vuodessa keskimäärin 20 000 km, jolloin ajelun hinnaksi tulisi ensimmäisessä vaiheessa 600 euroa. Jos hinnat nousisivat samaan tapaan kuin Alankomaissa, niin hinnaksi tulisi samassa tapauksessa 1340 euroa. Tähän vielä päälle kalliit bensat (joista muuten maksetaan jo veroa), verot, vakuutusmaksut, katsastus ja korjauskustannukset, niin auton pitäminen alkaa Suomessa olemaan jo vaurauden merkki.

On pureuduttava siis syihin, miksi GPS-paikannusta ei saa ottaa käyttöön:

 1) GPS-paikannusmaksu rankaisee köyhää kaikista eniten (Ruuhkamaksu rankaisee köyhää)

Köyhä kansanosa yrittää vielä edelleen kitkuttaa täällä Suomessa töitä tehden ja joka päivä taistellen. Lapsi viedään autolla tarhaan ja sitten autolla ajetaan työpaikalle mahdollisesti 20-30 kilometrin päähän. Jos tähän lyödään päälle sitten yli 1000 euron "ajelumaksu" kaiken huviksi, voidaan perustellusti kysyä, että kenellä muka Suomessa on varaa ajaa autoa? Puhumattakaan takseista, rekka-autoista ynnä muista? Eikö tälläinen maksu vaikuttaisi kuljetushintoihin?

2) Vaarantaako satelliittivalvonta yksityisyyden? (Lehdet: Ruuhkamaksujen satelliittivalvonta vaarantaa yksityisyyden)

Reijo Aarnio katsoo, että viranomaisella ei ole oikeutta tietää auton liikkeitä. Hänen mielestään maksujen keräystapa loukkaa yksityisyyden suojaa ja liikkumisvapautta... Tietosuojavaltuutetun mukaan maksujen perimiseen on lukuisia muitakin keinoja, jotka eivät loukkaa kansalaisten perusoikeuksia... Samalla Aarnio perää selvitystä ja keskustelua siitä, onko viranomaisella oikeusvaltiossa lupa seurata lähes reaaliaikaisesti, missä ihmiset liikkuvat... Nykyisin esimerkiksi matkapuhelinoperaattorit tietävät varsin tarkasti puhelinta kantavan ihmisten sijainnin. Lain mukaan viranomaiset pääsevät tietoon kuitenkin käsiksi vain tutkiessaan määrättyjä kovia rikoksia.

Eikö tässä ole jo melkoinen ristiriita? Jos laki sanoo, että satelliittiseuranta ei ole sopivaa, niin aletaanko lakia sen vuoksi muuttamaan? Olemmeko niin lakia rikkova yhteiskunta, että meitä täytyy seurata herkeämättä? En jaksa uskoa sitä, että satelliittiseuranta ei riko mitään Suomen lakia. Ja jos (ja kun?) se rikkoo, niin satelliittivalvonta voidaan unohtaa samantein.

3) Kannattaako satelliittivalvonta?


Kysyn, että paljonko itse valvonta maksaisi? Ei kai se sentään ilmaista ole? Veikkaan, että kun kysymyksessä on liiketaloudelliset elementit, niin tätä järjestelmää ylläpitävä yritys käärii sivusta sievoisen potin. Toisekseen on muistettava, että AKE:n tietojärjestelmäuudistus on mennyt täysin käteen, joten on perusteltua kysyä, että miten muka tässä voitaisiin onnistua paremmin?

4) Miten edes sateelliittipaikannusta valvottaisiin, koska GPS-signaalia on helppo estää menemästä yhtään mihinkään?

Jos käyttömaksuja ryhdyttäisiin perimään, autoilijat saisivat käyttöönsä todennäköisesti autokohtaisen gps-laitteen. Tämän paikantimen avulla ajoneuvon sijaintia voitaisiin valvoa. lähde

Miksi kaikki unohtavat sen, että GPS-signaalia on helppo häiritä ja asialla voi olla vakavia seurauksia? Esimerkiksi eräässä rannetietokoneessa (sykemittari, miten vain...) GPS-signaalia pystyi häiritsemään pelkästään sillä, että pisti käden sopivaan paikkaan GPS-mittarin eteen. Sama efekti syntynee tehokkaampana foliopaperin palalla tai sitten Kiinasta tilatulla GPS-häiritsijällä. Ennen kuin kukaan ehtii sanomaan, ettei se mitään haittaa, niin otetaanpa uutisväläys maailmalta:

Netissä myytävät muutaman kymmenen euron hintaiset häirintälaitteet saattavat kuitenkin rampauttaa pahoin järjestelmän toimintaa...

Yhdysvalloissa San Diegon lennonjohtotornissa huomattiin tammikuussa vuonna 2007, että lähestyviä lentoja tarkkaileva järjestelmä oli mennyt epäkuntoon. Myös lääkäreiden yhteinen hälytysjärjestelmä lakkasi toimimasta. Kaupungin satamassa laivojen ohjausjärjestelmä kaatui. Kännykät eivät saaneet signaalia eikä pankkiautomaateista saanut rahaa. Ongelma kesti kaksi tuntia. GPS-järjestelmän häiriöihin ei tarvita kuitenkaan laivaston erikoisharjoitusten kaltaisia laitteita. Monet ovat yhä enemmän huolissaan autoilijoiden käyttämistä muovisista GPS-häirintälaitteista, joita voi ostaa halvalla netistä. Tuotteita hankitaan, vaikka niiden käyttö on monin paikoin kiellettyä.

Kyseisiä laitteita käyttävät esimerkiksi jotkut rekkakuskit, jotka eivät halua työnantajansa seuraavan liikkeitään. Kiinassa valmistettavien yksinkertaisten häirintälaitteiden lisääntynyt käyttö on New Scientist –sivuston mukaan aiheuttanut ongelmia monien kaupunkien lentokentillä ja matkapuhelinverkoissa. - Ongelma on siinä, että GPS-signaali on hyvin heikko. Se on kuin auton lamppu 20 000 kilometrin päässä, toteaa Britannian navigaatioinstituutin entinen johtaja David Last. Signaalia ei voida vahvistaa, koska satelliiteissa on rajallisesti virtaa käytössä. Viime vuonna Newarkin Liberty International -lentokentällä tapahtui hälyttävä tapaus.

Lentokentälle oli asennettu GPS-pohjainen laskeutumisjärjestelmä. Järjestelmä kuitenkin sammui itsekseen muutaman kerran päivässä. Syylliseksi paljastui vasta useiden kuukausien jälkeen lähistöllä liikkunut rekkakuski, joka oli käyttänyt häirintälaitetta välttyäkseen moottoritien tiemaksun maksamiselta. Rekka oli rampauttanut lentokentän aina ohi ajaessaan.

Kuvittele, että edes joka tuhannes ihminen käyttäisi autossaan GPS-häirintälaitetta ja kuvittele sen jälkeen vaikka Helsinki-Vantaan lentokenttä. Ja jos mainittu foliopala kykenisi estämään GPS-signaalin, niin millä viranomainen pystyisi muka todistamaan sen, että "asiakas" on estänyt GPS-signaalia? Niin, ei mitenkään.

5) Meitä verotaan jo auton käyttämisestä


Tuliko kenellekään mieleen sitä, että meitä todellisuudessa verotetaan jo auton käyttämisestä. Nyt suunnitteilla oleva maksu siis tuplaisi käyttömaksun, sillä maksamme jo nyt bensan hinnassa rutkasti veroa. Logiikkakin on selvä: mitä enemmän käytät autoa -> sitä enemmän joudut ostamaan bensaa -> sitä enemmän maksat veroa. Nyt suunnitteilla oleva GPS-paikannus tuplaisi menot samantein. Onko Suomessa ikinä mitään verotettu kahdesti aiemmin?

Kuvittelisin, että jokainen näistä viidestä kohdasta on omiaan hylkäämään ajatuksen siitä, että satelliittivalvonta tulisi ajankohtaiseksi Suomessa. Toisaalta kun koko asian takana on Suomea ajattelemattomasti tuhoava Vihreät, niin villeimmissä painajaisissa asia saattaisi mennäkin näin. Toivotaan kuitenkin, että tällä kertaa järki voittaa ja elämä jatkuu.

Jos jotakuta lohduttaa, niin Suomen virkamiehet eivät ole asian kanssa yksin liikkellä, sillä ainakin Hollannissa on yhtä tyhmiä virkamiehiä päättävässä asemassa: Alankomaiden hallitus esitää GPS-valvontaa jokaiseen autoon (vuosi 2009).

Ai niin, ennen kuin joku ajattelee, että ajattelen omaa etuani, niin sanottakoon, etten omista enää autoa.

Kataisen hallituksen hallitusohjelma: ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikka sekä EU-asiat

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on nyt pysynyt pystyssä jonkin aikaa kulkien "kriisistä" toiseen. Kun viimeksi kirjoitin hallituksen talouspolitiikasta, niin siinä välissä hallitus on ollut eripurainen vakuuksista (Kreikka-asia), vanhuuslaista, sekä budjetista yleisesti, joka on aiheuttanut mm. Vihreissä melkoista hampaiden kiristelyä. Katsotaanpas, että mitä ulko-, turvallisuus ja puolustuspoliittiikka sekä EU-asiat lupaavat normaalille suomalaiselle.

Käyn jälleen kerran valikoidusti hallitusohjelmaa läpi. Koko hallitusohjelma löytyy osoitteesta: http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp.

Suomi tekee yhteistyötä Naton kanssa.

Mitä tämä tarkoittaa? Kuinka syvälle yhteistyötä aiotaan viedä? Pahat kielet ovat sanoneet, että armeijaa ajetaan tahallaan alas, jotta Suomi joutuu turvautumaan Naton syliin? Voisiko asia olla näin vai onko kyse salaliittoteoreetikoiden uudesta väitteestä? Vai onko väitteestä perää, kun puolustusministeri Wallin niin kerran sanoo Helsingin Sanomissa: lähde. Joka tapauksessa näyttää siltä, että Nato-jäsenyyttä erityisesti vastustavat vasemmalla olevat puolueet ovat jäämässä junasta pois.

Hallitus tukee EU:n kehittämistä nykyisten perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen. Suomi korostaa kaikkien jäsenvaltioiden yhtäläisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, institutionaalista tasapainoa
sekä komission itsenäistä asemaa. Yhteisöllisyyteen perustuva toimintatapa on paras tapa taata unionin vakaa ja tasapuolinen toiminta sekä demokratian toteutuminen.

Suomi korostaa jäsenvaltioiden velvollisuuksia siten, että se on aikeissa (mikäli vakuudet tulevat) antaa Kreikalle jälleen miljardeja euroja kankkulan kaivoon. Lisäksi hallitus sanoo toimivansa perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen. Sanoo näin, vaikka rikkoo jo nyt Maastrichtin sopimusta räikeästi tukemalla muita EU-maita.

Hallitus suhtautuu vakavasti kansalaisten Euroopan unionin toiminnasta esittämään kritiikkiin ja pitää
kansalaisyhteiskunnan laaja-alaista osallistumista Eurooppa-asioiden käsittelyyn sekä niistä tiedottamista tärkeänä.

Heh, puoluerajoihin katsomatta suurin osa kansasta haluaa, että asiat hoidetaan kotimaassa kuntoon ja Kreikkaan ei anneta rahaa. Mitä tekee hallitus? Suunnittelee epätoivoisesta rahan antamista Kreikkaan, vaikka ensimmäinen vakuussopu (joka oli muuten farssi, koska kysymys ei ollut koko takuista) hylättiin muiden jäsenmaiden toimesta. Eikö hallituksen pitäisi suhtautua oikeasti vakavasti tähän kritiikkiin ja lopettaa tuen antamisen suunnitelmat? Monet talousviisaat ovat sitä mieltä, mutta hallituksemme ei ole. Ketä hallitus edes tässä kuuntelee?

Hallitus toimii eurooppalaisen talouden vakauttamiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi, tuottavuuden ja
muiden talouskasvun edellytysten sekä työllisyyden parantamiseksi ja tulevien taloudellisten kriisien ennaltaehkäisemiseksi.

Ahaa. No tämä varmastikin sitten selittää sen, että miksi rahapaketteja suunnitellaan Kreikkaan lähetettäväksi. Mielenkiintoista, että kaksi allekkaista kappaletta tavallaan nollaavat toisensa. Vielä kerran kysyn, että ketkä ovat esimerkiksi Jutta Urpilaisen asiantuntijat tässä suuren luokan virheessä, jota yritetään tehdä?

Suomen tiukentunut linja euromaiden talouskriisien hoitamiseen ja rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen muutokseen on määritetty hallituksen esittämässä ja eduskunnan hyväksymässä päätöksessä (liite 3). Ennen yksittäisen päätöksen tekoa hallitus arvioi, ovatko Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) tai mahdollisesti perustettavan Euroopan vakausmekanismin (EVM) puitteissa tehtävät päätökset Suomen ja vaikeuksiin joutuneen maan kansalaisten kannalta perusteltuja ja onko odotettavissa, että kyseiselle maalle suunniteltu sopeutusohjelma auttaa sitä selviytymään ahdingosta. Sen mukaisesti Suomi hyväksyy Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen edellyttäen, että Suomen ehdot toteutuvat.

Minä kysyn Kreikka-paketista jälleen kerran:

• Onko päätökset Kreikka-paketissa vaikeuksiin joutuneen maan (Kreikka) kansalaisten kannalta perusteluja?
• Onko odotettavissa, että kyseiselle maalle suunniteltu sopeutusohjelma auttaa?
• Ovatko ne Suomen ehdot toteutumassa?

Väittäisin, että jokaiseen kysymykseen vastaus on ei, joten noudattaakohan hallitus omaa ohjelmaansa? Aika näyttää.

Suomi osallistuu yhtenäisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseen, jotta kansalaisten oikeudet toteutuisivat täysimääräisesti ja vaivattomasti heidän liikkuessaan ja työskennelles-
sään toisissa jäsenmaissa. Schengen-sopimuksen merkitys vapaan liikkuvuuden takaajana on tärkeää
turvata.

Saanko olla eri mieltä? Schengen-sopimus on taannut vapaan liikkumisen esimerkiksi minulle, kun kävin keväällä Roomassa, mutten olisi pistänyt pahakseni, jos olisin joutunut seisoskelemaan passintarkastus-jonossa. Itse asiassa koko Schengen on ajanut esimerkiksi Suomen sellaiseen tilaan, että ulkomaalaiset rosvot käyvät täällä kesällä ryöväämässä kaiken, minkä irti saavat kuparikatoista lähtien, joten olisiko aika pistää koko Schengen alas? Esimerkiksi Ranska vain sanoi hyvinkin yksipuolisesti, että Italiasta Ranskaan ei pääse enää suoraan. Miksei Suomi voi sanoa samoin? Vai haluammeko ensi kesänäkin lukea uutisia esimerkiksi romaneista?

Hallitus laatii strategian, jonka tavoitteena on tiivistää Suomen sekä Yhdysvaltain ja Kanadan kahdenvälisiä suhteita ja etsiä keinoja EU:n transatlanttisten poliittisten ja taloudellisten suhtei-
den kehittämiseen.

Tämä on oikeasti hyvin mielenkiintoista, koska ulkoministerinä toimii Erkki Tuomioja, joka ei taida saada kutsua Washingtoniin. Muutenkin Tuomioja ajoi alas Suomen ja Yhdysvaltain suhteet viime ulkoministerikaudellaan ja nyt ei ole luvassa mitään muuta kuin samaa heinää. Näin ainakin pelkään. Voi olla, että Suomen ja Yhdysvaltain kahdenväliset suhteet jäävät heikonlaisiksi.

Suomi tukee EU:n kauppapoliittisia tavoitteita ja vaikuttaa erityisesti turvatakseen tasavertaiset toimin-
taedellytykset ja avoimet markkinat vihreälle teknologialle, tuotteille ja osaamiselle sekä digitaalisen talouden kehittymiselle.

Mukavaa. Tämänkö takia Suomi samalla kiusaa kansalaisiaan nostamalla sähkön ja bensan veroja ja laskuttamalla kaikkia siitä, että he joutuvat asumaan jossain? Digitaalinen talous? Mitä se on enää, kun kaikki valmistetaan kuitenkin Intiassa tai Kiinassa? Tarvitsemme Suomeen teollisuutta, jotta voimme pitää täällä hyvinvointiyhteiskunnan.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdol-
lisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta.

Mutta Suomi valmistelee armeijan määrätietoista rapauttamista puolustusmäärärahoja supistamalla? Eikö tässä ole jo melkoinen ristiriita?

Puolustusvoimauudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Uudistuksen lähtökohtana ovat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Puolustusvoimien säästöohjelman toteuttaminen edellyttää sopeutustoimien aloittamista välittömästi vaalikauden alussa.

No näinhän tässä on näyttänyt käyvän. Armeijalta supistetaan rahaa, erittäin halvat maamiinat hävitetään ja tilalle ostetaan järjetön järjestelmä. Haloo?!

Tehokas ja toimiva ulkoasiainhallinto on Suomelle tärkeä väline. Suomen ulkomaanedustustot muodostavat globaalisti kattavan toimipisteverkon, jonka toimintaedellytykset hallitus haluaa turvata.

Miksi? Suomi on EU:n jäsen, joten miksi Suomi ei voi kehittää edustojaan niin, että jokapuolella olisi EU:n edustustoja. Lähetystöjen ylläpitäminen on sitä paitsi kallista puuhaa. Eikö niitä voisi karsia tai tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa varsinkin kun olemme EU:ssa?

Ylipäätään Kataisen hallituksen hallitusohjelma on tältä alueelta hyvin ympäripyöreää. Sitä lukiessa tulee mieleen ajatus konsultista, joka piirtelee fläppi-taululle hienoja pallukoita ja nuolia, jotka oudosti yhtyvät milloin missäkin kohtaa. Kaikki on konsultin mielestä todella hienoa, mahtavaa ja halpaakin ja samaa voi jollain tasolla sanoa hallitusohjelman tästä osiosta.

Kataisen hallituksen hallitusohjelma: talous

Kataisen hallituksen hallitusohjelma on välistä käsittämätöntä luettavaa ja ongelmien poissulkemista. Minusta tuntuu siltä kuin hallitusohjelma sulkisi ongelmilta silmänsä ja toivoisi, että tulevaisuudessa asiat olisivat jotenkin paremmin, vaikkeivat ne varmasti ole, kun niiltä suljetaan silmät ja toivotaan järisyttävän suuren talouskasvun varaan, jollaista Suomi ei ole vielä historiansa aikana nähnyt. Aloitetaan suoraan hallitusohjelmassa (http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp) olevista asioista kommentoimalla niitä kohta kohdalta.

Valtion menoja ja tuloja sopeutetaan nettomää-
räisesti yhteensä 2,5 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä vuositasolla.

Jos jossain täytyy päätä heilutella, niin tässä. Ennen vaaleja Suomen valtionvarainministeriö kertoi, että vaje on jossain 8 ja 10 miljardin euron välillä. Tästä puolueet olivat vaaliväittelyssä harvinaisen paljon eri mieltä ja tästä kaaoksesta ei voinut järkeä syntyäkään. Eikä syntynyt, sillä 2,5 miljardin euron "sopeutukset" eivät toimi, kun otamme vuodessa 10 miljardia velkaa (lähde). Tyhmempikin tajuaa tämän, että jos verottaa ja säästää neljänneksen siitä uudesta velasta, mitä pitää ottaa, niin se ei riitä. Sellaista talouskasvua ei olekaan, joka kuroisi 7,5 miljardia tuosta vain kiinni. Naurettavaa tässä on se, että edes valtionvarainministeriö ei usko tähän 2,5 miljardin ihmeeseen, vaan väittää ihan jotain muuta (lähde). On hassua, kuinka kukaan politiikko ei tunnu ottavan sitä vastuuta, mitä televisiossakin sanotaan lähestulkoon viikosta toiseen. Minä voisin kysyä, että kuka ottaa vastuun siitä, kun velan korkomenot kasvavat vuosi vuodelta lähes sietämättömiksi?

Hallitus toimii niin, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy.

Jos joku haluaa etsiä hallitusohjelmasta suurta "salaliittoa", niin tässä se on. Tämä lause on vasemmistopuoluiden salainen sopimus, joka ei tasaa tuloeroja, vaan itse asiassa kasvattaa niitä. Muistattehan? Vasemmalla olevat puolueet totesivat, että he eivät kannata arvonlisäveron nostoa, koska se sattuu eniten pienituloisiin. No hyvät naiset ja herrat, työn verotus on Suomessa ainoa vero, joka on oikeasti progressiivinen ja joka oikeasti tasaa tuloeroja, joista vasemmalla olevat puolueet olivat huolissaan. Ja kun siihen ei kosketa, niin tuloerot tulevat 100%:lla varmuudella kasvamaan.

Kansalaisten ostovoiman myönteisestä kehityksestä huolehditaan sekä veroratkaisujen että perusturvan parannusten avulla.

Miten? Inflaatio jyllää tälläkin hetkellä kovempana kuin palkankorotukset ja hallitus kaavailee lisää maksuja ja veroja. Miten muka ostovoima turvataan, jos asumisesta ja liikkumisesta joutuu maksamaan koko ajan enemmän ja enemmän? Ei mitenkään, koska kaikkien täytyy asua jossain.

Hallituksen vero- ja menolinjaus kannustaa työntekoon ja lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Miten muka? Jos omalla autolla töihin meneminen maksaa kohta taas enemmän, niin miten se kannustaa työn tekoon, kun kotona makaamalla saattaa saada käteen saman summan kuin kotona makaamalla? Nykyään ihmisillä ei ole työn tekoon enää moraalia, vaan se nähdään välttämättömänä pahana. Ja jos siitä maksetaan yhtä paljon kuin kotona istumisesta, niin perus-Pertti makaa mieluummin kotona. Ihmiset ovat vain sellaisia.

Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.

Ainoa tapa, millä työttömyysprosentti putoaa on se, että suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Muuten hommassa ei ole mitään mieltä, sillä nuoria eivät kiinnosta pienipalkkaiset työt, kun saman summan saa kotona makaamalla.

Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden laskemiseksi 5 %:n tasolle käynnistetään hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti uskottavia ja vaikuttavia toimia, joihin kuuluu mm.
- työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta
- ...
- opintojen tiivistäminen

Matti Vanhanen sai ajatuksen hiihtolenkillä työurien pidentämisestä ja tämä ajatus torpattiin joka taholta. Toisin sanoen työuria ei voida pidentää lopusta, koska työntekijät eivät sitä halua ja päättäjistä ei löydy niin rohkeaa ihmistä, joka pontevasti sitä vaatisi. Työurien pidentäminen alusta taas ei kuulosta kovinkaan realistiselta, sillä miehillä armeija vie väkisin yhden vuoden ja muutenkin nuoret "hakevat itseään" pitempään. Tiedän tapauksia, jotka eivät vielä 30-vuotiainakaan tiedä, että mikä heistä pitäisi "isona" tulla. Tälläiset tapaukset ovat yleistymään päin, jotka roikkuvat eri opinahjoissa ja yrittävät päättää, että mitä he haluaisivat isona tehdä. Karua, mutta totta. Opintojakaan ei voida tiivistää, koska eläminen maksaa koko ajan enemmän ja jotta opiskelija voisi maksaa vuokransa ja ruokansa, on hänen todennäköisesti tehtävä työtä sen eteen. Joten se siitä tiivistämisestä sitten.

Verotuksella vahvistetaan talouskasvua ja työllisyyttä, parannetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä ohjataan tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Tuloeroja kavennetaan muun muassa pääomaveroa ja suurten perintöjen verotusta nostamalla sekä pienituloisten verotusta keventämällä.

... Hah-hah-haa! Verotuksella ei kyetä parantamaan työllisyyttä. Piste. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ei parane sillä, että köyhä maksaa bensastaan ja asuntonsa sähköstä saman saakelin korkean hinnan kuin rikaskin. Rikkaalla tähän on varaa, mutta köyhällä ei. Kun tuotanto ja kulutusta ohjataan ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan, niin se ei tarkoita sitä, että rikkaat maksavat, vaan se tarkoittaa sitä, että kaikki maksavat. Siitä on oikeudenmukaisuus melko kaukana, kun Pertti miettii, että millä hän maksaa bensansa, jotta pääsisi töihin. Tuloeroja ei kavenneta kuin nimeksi kateusveroilla, kuten perintöveroilla, joista tulevat tulot tulevat lähivuosina nousemaan hurjasti.

Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain vaalikauden aikana. Vähennyskelpoisia ovat vaalikauden jälkeen 75 % asuntolainan koroista alijäämähyvitystä tehtäessä. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä
lasketaan 2000 euroon, korvattava prosenttiosuus on jatkossa 45 %

Jotain hyvääkin, sillä asuntolainojen korkovähennysoikeus on suhteellisen epäoikeudenmukaista. Ikävä juttu asuntolainojen kanssa taisteleville ihmisille, mutta näen sen silti suhteellisen oikeudenmukaisena toimena. Kotitalousvähennyksen laskeminen taasen tarkoittaa sitä, että harmaa talous tulee jälleen kerran lisääntymään tällä alueella.

Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yritykseen jätettävän pääoman verotusta laskemalla yhteisöverokantaa 1 prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Hallitus seuraa yhteisöverotason kehittymistä kilpailijamaissamme ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi

No jotain hyvää tästäkin. Tosin tälläkin hetkellä yrityksiä verotetaan vain voitosta, joten pienten yrityksien osalta tuo lasku on täysin yhdentekevä ja mitätön. Isommilla ja keskisuurille yrityksille veron lasku on varmasti tervetullut uutinen, mutten usko, että tällä toimella syntyy uusia työpaikkoja Suomeen. Kiinaan ehkä, muttei Suomeen.

Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.

Pidän tätä ristiriitaisena uudistuksena. Toisaalta on hyvä, että verotamme luontoa kuluttavaa kuluttamista, mutta samalla edistämme yhteiskunnan eriarvoistumista. Kun hyödyke nostaa hintaa, niin se tarkoittaa sitä, että yhä harvemmalla on varaa kuluttaa tätä hyödykettä.

Energiaverouudistuksen vaikutuksia seurataan arvioimalla uudistuksen vaikutukset verokertymään, ympäristön kuormitukseen, kotitalouksien ostovoimaan ja tulonjakoon sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Turpeen verotason maltillista nostoa jatketaan hallituskaudella. Ns. windfall-vero toteutetaan kyseisille energiasektoreille esimerkiksi kiinteistön arvoon perustuvana verona.

Windfall kuulostaa hienolta verolta, mutta käsittääkseni siihenkin liittyy ongelmia. Ei siitä sen enempää, koska en ole juurikaan tutustunut kyseiseen veroon. Turpeen polton verotason nosto on taas puhdasta typeryyttä, sillä se on puun ohella ainut energiavaramme. Toisaalta luonnonsuojelijat ovat tyytyväisiä, mutta asiaa pitäisi tarkastella enemmän yhteiskunnan näkökulmasta humaanisti.

Liikenteen polttonesteiden verotasoa nostetaan kahdessa vaiheessa yhteensä 10 %:lla painottaen hiilidioksidikomponenttia. Ympäristö- ja energiaverojen inflaatiokorotusten tarpeellisuutta arvioidaan vaalikauden puolivälissä.

Tämä on puhdasta hulluutta. Suomi on maa, jossa on pitkät etäisyydet ja jossa joukkoliikenne toimii ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Muualla oman auton käyttö on miltei välttämättömyys, josta ei voi tinkiä. Senpä takia polttonesteiden verotason nosto on puhdasta typeryyttä. Ymmärrän kyllä, että se on varma tulonlähde, mutta silti ei kansaa saisi näin rajusti rankaista. Varsinkin kuljetusyrittäjät joutuvat erittäin koville, eikä tavallinen jannukaan säästy kirosanoilta. Korotus on kaikessa kauheudessaan katastrofaalinen. Ja kun asiaan aiotaan vielä laittaa inflaatiokorotukset, niin ei hyvää päivää: voin vain kuvitella, kuinka kansa pitää tästä asiasta.

Jäteveron osalta seurataan jätejakeiden hyötykäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien kehitystä ja jakeiden verokohtelua muutetaan tarvittaessa. Arvioidaan, onko tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön oma, matalampi verotaso sekajätteen massapoltolle. Jäteveron tasoa nostetaan maltillisesti.

Jätevero nousussa. On mukavaa nähdä se, kuinka pienituloisille jaetaan rahaa oikealta ja vasemmalta otetaan sitten vähän enemmän pois. Joku kutsuu tätä varmasti politiikaksi, mutta minä kutsuisin tätä linssiin viilaamiseksi.

Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään mahdollisuuksien mukaan matkustajatuonti ja laittomien markkinoiden kehitys huomioiden. Tupakan verotuksessa siirrytään kohti yksikköpainotteista verotusta terveydellisten ja fiskaalisten verotavoitteiden saavuttamiseksi.

Makeisten ja jäätelön valmisteveron pohjaa laajennetaan ja veron tasoa nostetaan. Makeisten ja jäätelön valmisteveron korvaaminen sokeriverolla selvitetään siten, että vero voisi astua voimaan vuoden 2013 alusta.

Hyväksyn tämän koko sydämestäni. Haittaverot ovat tässä tapauksessa poikaa, sillä kukaan ei tarvitse elääkseen karkkeja, tupakkaa tai alkoholia. Sitä saakin verottaa.

Toimintaohjelman avulla tavoitellaan varovaisen arvion mukaan 300–400 milj. euron vuosittaisia verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä sekä takaisinsaatuja rikoshyötyjä.

Miten tämä aiotaan tehdä, kun poliisilaitokset taistelevat jo nyt määrärahojensa kanssa. Tämä tarvitsisi lisää taloustutkijoita, mutta näyttää siltä, ettei sellaisia taida olla tulossa. Ja jos heitä ei ole tulossa, niin miten muka harmaata taloutta saadaan kuriin? Ihmettelenpä vain.

Kaiken kaikkiaan pääministeri Kataisen hallitusohjelman talous-osio on poliittista pyörittelyä, jossa otetaan rahaa pois toisaalta ja annetaan sama raha takaisin toisaalla. Talousohjelma ei yritä tasata tuloeroja, vaan ne tulevat progressiivisten verojen kehityksen puutteessa nousemaan tällä vaalikaudella. Pienituloisille lisämenoja tulee muun muassa polttoaineveroista, sekä muista pakollisista veroista, sekä veroluonteisista maksuista. Kun menoleikkauksetkaan eivät ole riittävät, tulee Suomen valtion velka nousemaan lähivuosina jäätävän isoksi ja sitä myöten velan korot kestämättömiksi. Karuja leikkauksia on vielä tulossa ellei tällä vaalikaudella, niin sitten ainakin seuraavalla.

Farssista syntyi hallitus, joka ei kykene yksimielisiin päätöksiin

No niin. Siinähän sitten kävikin niin, että takinkäännön maailmanmestaruuskisat lopulta käynnistettiin ja Suomi sai hallituksen, joka tässä laajuudessa ei tule ikinä kykenemään yksimielisiin päätöksiin.

Totuus hallitusneuvotteluista on se, että kyseessä oli poliittinen farssi, joka lähti liikkeelle vaalituloksesta, kansan muutoksen halusta, sekä Perussuomalaisten vaalivoitosta, joka oli todellinen jytky, kuten Timo Soini asian kiteytti. Lopulta jytky kiteytti monta pientä ja isoa puoluetta yhteen synnyttäen jo valmiiksi eripuraisen hallituksen, joka itse asiassa joutui ottamaan hallitusneuvotteluissa kaksi kierrosta, ennenkuin mielipiteet hitsautuivat yhteen. Karua kuitenkin on, etteivät ne ole vieläkään yhteisiä.

Puhutaan kuitenkin vielä muutama lause itse hallitusneuvotteluista, sillä neuvottelut olivat täydellinen poliittinen farssi.

1. Katainen yrittää muodostaa hallituksen Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten kesken. Tämä kuitenkin epäonnistuu, sillä Perussuomalaiset eivät halua tukea nykyistä EU-linjaa.
2. Katainen kertoo, että hän yrittää muodostaa hallituksen Kokoomuksen, SDP:n, KD:n, RKP:n ja Vihreiden kanssa. Tämä kuitenkin hylätään nopeasti, sillä SDP haluaa aatetoverinsa Vasemmistoliitosta mukaan.
3. Katainen yrittää muodostaa hallituksen Kokoomuksen, SDP:n, KD:n, RKP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa. Neuvottelut kestävät päiväkausia, mutta ne ovat vaikeuksissa muun muassa talouspolitiikan takia. Lopulta puolueet ovat niin erimielisiä, että Katainen potkaisee SDP:n ja Vasemmistoliiton ulos neuvotteluista. Sitä ennen pari Vasemmistoliiton neuvottelijaa on lähtenyt vapaaehtoisesti neuvotteluista.
4. Julkisuudessa vilisee vaihtoehtoja, joista suosituimpia ovat mm. Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten hallitus, joka ei tietenkään toteudu PS:n EU-vastaisuuden takia.
5. Katainen ilmoittaa, että "sixpack" kokoontuu jälleen. Tällä kertaa neuvottelu kestää muutaman päivän ja farssin lopputulos on valmis.

Palaan itse hallitusohjelmaan toisessa blogikirjoituksessani, jonka kirjoitan joskus myöhemmin. Nyt on aika tarkastella hallitusta ja sen toimintaedellytyksiä.

Pääministeri: Jyrki Katainen

Halusi väkisin pääministeriksi ja pääsi. Joutui luopumaan monista Kokoomuksen tavoitteista ja joutui tyytymään vain 2,5 miljardin euron säästöihin ja veronkorotuksiin. Lisäksi muita tavoitteita lytättiin lähinnä vasemmalta, jonka tukea hän tarvitsi kipeästi. Voisin kuvitella, että hän tanssii pienellä langalla omien ja vasemmalla olevien välissä. Asema on joka tapauksessa vaikea.

Valtionvarainministeri: Jutta Urpilainen

Teki erittäin rohkean päätöksen ryhtyessään valtionvarainministeriksi. Tämä on tärkeä pesti, mutta samalla tässä muhii äärimmäinen epäonnistuminen. Näinä tuulisina tukien ja lisätukien aikana tarvitsisimme kokeneemman ministerin, mutta sellaista ei jostain syystä hankittu. Erkki Liikanen tai Erkki Tuomioja olisi ollut paljon parempi valinta tähän vaativaan virkaan. Asiaa on käsitelty myös Havaitsijan blogissa.

Ulkoasiainministeri: Erkki Tuomioja

Ehkä pahin mahdollinen valinta. Miehen maine kotimaassa ei ole mairitteleva, ja ulkomailla se on vieläkin huonompi. USA:n suhteet Tuomiojan kaudella olivat viileät, eikä mies onnistunut EU:n ulkoministerinä. Kaiken tämän lisäksi Ranskan silloinen presidentti nolasi Tuomiojan julkisesti nimittämällä tätä "pyöreäksi nollaksi" (lähde 1 & lähde 2 & lähde 3). Siksi onkin perusteltua kysyä, että miksi mies valittiin uudestaan ulkoministeriksi, vaikka hän olisi ollut huomattavasti pätevämpi esimerkiksi valtionvarainministeriksi?

Ulkomaankauppa- ja Eurooppa-ministeri: Alexander Stubb

Stubb on ehkäpä paras mies Eurooppa-ministerin pestiin.

Oikeusministeri: Anna-Maja Henriksson

Väritön ja suhteellisen hajuton valinta oikeusministeriksi. Herätti tosin ihmetystä vuonna 2009 sanomalla, että Ahvenanmaa voi irrottautua Suomesta, mikäli Ruotsin kielen asemaa heikennetään. (lähde 1 & lähde 2)

Sisäasiainministeri: Päivi Räsänen

Kristillisdemokraattien ainoa ministeri sai arvokkaan sisäministerin salkun. Puolue lähti mukaan sillä ehdolla, että hallitus ei aja sukupuolineutraalia avioliittolakia läpi tällä vaalikaudella. Asetelma meni kuitenkin päälaelleen, kun hallitustoverit ilmoittivat vievänsä asiaa eteenpäin Eduskunnassa joka tapauksessa. Asiassa on ainakin ulkopuolisin silmin katseltuna mukana lievää huijaamisen makua.

Puolustusministeri: Stefan Wallin

RKP on ennenkin saanut puolustusministerin salkkuja. Uskoisin, että suhteellisen väritön ja hajuton Wallin sopii tähän tehtävään hyvin.

Kunta- ja hallintoministeri: Henna Virkkunen

Tärkeä pesti, sillä kuntaliitokset ovat edelleenkin tapetilla. Ne olisi myös tärkeä saada toteutetuksi, vaikka vastustusta löytyy kuntien ja etenkin Keskustan piiristä.

Opetusministeri: Jukka Gustafsson

Pitkän linjan kokenut poliitikko saa ensimmäisen kerran maistaa ministerin pestiä. Tähän asti ollut varsin väritön ja hajuton, mutta nyt kenties toiset tuulet puhaltavat.

Kulttuuri- ja urheiluministeri: Paavo Arhinmäki

Pelasi oman pelinsä taitavasti, sillä luopui haastavasta Liikenneministerin pestistä ja perusteli omaa osuuttaan Kulttuuri- ja urheiluministerinä. Tämä oli fiksu veto, sillä Liikenneministerin pesti tulee olemaan tällä hallituskaudella valtavan vaikea varojen puutteen vuoksi. Isompia ongelmia Arhinmäellä on sen sijaan puolueen sisällä, sillä Vasemmistoliitto on harvinaislaatuisen epäsopuinen siitä, että pitäisikö heidän olla hallituksessa vai ei. Kiistat ovat näkyneet jo Eduskunnassa asti, eikä hallitustaipaleesta tule helppo. (lähde)

Maa- ja metsätalousministeri: Jari Koskinen

-

Liikenneministeri: Merja Kyllönen

Yksi mahdottomista tehtävistä tällä hallituskaudella, sillä yhtälön muuttujina ovat koko ajan aleneva rahoitus ja yhä pahemmin rapistuvat Suomen tiet. Infraa pitäisi pystyä korjaamaan, mutta kun valtio alentaa jatkuvasti rahoja, on tämä käytännössä mahdotonta.

Asunto- ja viestintäministeri: Krista Kiuru

Nopeasti nouseva poliitikko SDP:n riveistä. Tosin kokemusta asunto- ja viestintäasioista ei ole, joten maallikko voisi ainakin suhteellisen helposti kuvitella, että paikka ei tule olemaan helppo. Varsinkin kun Suomen asuntoasioihin olisi viimeinkin saatava jokin tolkku, sillä markkinat ovat jo ajat sitten kuumentuneet ja väestö kasaantuu yhä enemmän pääkaupunkiseudulle.

Kehitysyhteistyöministeri: Heidi Hautala

Vihreät kaivoivat EU-parlamentista esiin Heidi Hautalan, joka on varmasti täysin omalla alueellaan kehitysyhteistyöministerinä.

Elinkeinoministeri: Jyri Häkämies

Pitkän linjan kokenut poliitikko istuu nyt jo kolmatta kertaa ministerin pallille. Aiheuttanut muutaman kohun, mutta muuten ollut mielestäni kohtuullisen hyvin poissa keltaisen lehdistön otsikoista.

Työministeri: Lauri Ihalainen

Kirvesmies ja entinen SAK:n puheenjohtaja sai vaikean pestin, jossa miehen pitäisi saada suomalaiset työllistymään. Tosin suurten ikäluokkien eläköityminen saattaa parantaa työllisyyslukuja huomattavasti, mutta joka tapauksessa pesti tulee olemaan vaikea.

Sosiaali- ja terveysministeri: Paula Risikko

Terveystieteiden tohtori on varmasti oikeassa paikassa sosiaali- ja terveysministerinä. Oletettavasti yksi pätevimpiä valintoja ministeriksi.

Peruspalveluministeri: Maria Guzenina-Richardson

Ensimmäinen suomalainen MusicTV-kanavan juontajana. Toiminut myös toimittajana eri radioissa ja ollut mukana politiikassa kauan. Innostusta Guzenina-Richardsonilla varmasti löytyy tähän pestiin, mutta löytyykö kykyä? Aika näyttää.

Ympäristöministeri: Ville Niinistö

Vihreiden itseoikeutettu paikka ympäristöministerinä päätyi puolueen puheenjohtajalle Ville Niinistölle.

Tälläinen on siis hallitus, joka on jo heti alkuun osoittanut olevansa poikkeuksellisen erimielinen erilaisista asioista, kuten sukupuolineutraalista avioliittolaista. Kun Vasemmistoliitto näyttää miltei jakautuvan kahtia hallituksessa olosta, niin tästä seuraavasta neljästä vuodesta voidaan odottaa ihan mitä vaan. Varsinkin kun pääministeri Katainen puhuu jo vaikeista ajoista edessäpäin viitaten varmastikin Kreikan valtavaan kriisiin, josta on varoiteltu jo pitkään.