Onko kaikki reilua tavallisen kansalaisen näkökulmasta katseltuna?

Viime aikaisten uutisten valossa minun on pakko kysyä teiltä kaikilta, te rakkaat 2-5 lukijaa, että onko tämä elämä enää reilua tavallisen kansalaisen näkökulmasta tarkasteltuna? Siis jos ajatellaan ihan puhtaita taloudellisia seikkoja.

Puhutaan vaikka tavallisen kansalaisen poljennasta lainsäädännön ja kunnan tasolla ja ihmetellään, että mihin tavallisen työssäkäyvän (saatika työttömän) rahat oikein riittävät, kun ne eivät näemmä tunnu riittävän enää mihinkään.

Ensiksi, tämä ajokorttiuudistus. Kenen etu (jos ei autokouluja lasketa) oikein on se, että lainsäädännöllisesti nostetaan ajotuntien minimituntiaikaa ja sitä kautta ajokortin hintaa jopa 400 euroa? Muutenkin kun koko ajokortti maksaa Suomessa (Tampereella) n. 1500 euroa hintahaitarin molemmin puolin (voit tarkistaa sen osoitteesta www.autokouluhinnat.fi), niin onko se enää reilua, että tuohon 1500 euroon isketään sellainen 400 euron korotus? Minusta siinä ei ole järjen hiventä, koska se on vain käytännössä rahastusta ja köyhän kansalaisen kiusaamista.

Miksi näin sitten tehdään?

”Tammikuun 19. päivänä voimaan astuva asia ei ole vain Suomen juttu, vaan se johtuu EU-direktiivistä. Koko Euroopan laajuisesti tulee muutoksia”, Suomen Autokoululiiton SAKL:n puheenjohtaja Jarmo Jokilampi kertoo.

Voimme siis kiittää tästäkin hinnan noususta reippaasti EU:ta. Reilua. No voimme varmaan olettaa, että tämän jälkeen ajokortti maksaa saman verran jokaisessa EU-maassa. Se tuskin on näin, mutta heitänpä tähän hyvin epävirallisen nettiarvion, että mitä ajokortti maksaa muutamassa tutussa maassa:

• Ruotsi: 6000 kruunua = 700e 
• Yhdysvallat: 60$?
• Tanska: 700e 
• Viro: 500-600e

Tietenkin täytyy muistaa, että nettifoorumeilta kerättyjä rahasummia voidaan pitää hyvinkin epäluotettavina lähteinä, mutta luulisinpa, että nuo ovat kuitenkin ainakin sinnepäin oikein. Joka tapauksessa on selvää, että ajokortti ei ole Suomessa mikään halpa, eikä näemmä koskaan tule olemaankaan. Ajokortti on siitä epämukava juttu, että monelle se on varsin tarpeellinen muovinpala, jolla tekee elämänsä aikana varsin paljon. Viranomaisia se ei täällä kiinnosta muuten kuin rahastusmielessä näemmä. Ja kaikki tämä EU-lainsäädännön varjolla vielä.

Mutta toinen syy, miksi innostuin tällä kertaa kirjoittamaan on Tampereen kaupunki, sillä oikeasti aloin katketakseni nauramaan, kun luin Moron uutisen, jossa kerrottiin, että Tampereen kaupunki vaatii, että dementikoille pitää ostaa parkkipaikkoja 300 000 eurolla. No, ei siinä mitään, mutta kun ne parkkipaikat ovat vain paperilla. Siis ne eivät ole isosta hinnastaan huolimatta oikeita parkkipaikkoja. 

Huumoripätkiä uutisesta:

Silti kaupunki pakottaa Koskikotikeskuksen hankkimaan asukkailleen 13 parkkiruutua ydinkeskustasta. Muun muassa P-Hämpistä ostettavien parkkipaikkojen yhteishinta kohoaa satoihin tuhansiin euroihin.

Ahtaalle tontille suunniteltu uudisrakennus vaati kaavamuutoksen. Kaavoittaja asetti muutoksen ehdoksi, että keskukselle hankitaan 13 parkkiruutua.

Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen kertoo, että yksi autopaikka P-Hämpissä maksaa 37 500 euroa. Tähän hintaan ei kuitenkaan sisälly pysäköintioikeutta, vaan kyseessä on ”rakennusluvan edellyttämä velvoitepaikka”.

Sillä saa rakennusluvan, mutta ei mitään pysäköintipalveluita. Käytännössä parkkiruutu on siis olemassa vain paperilla.

Projektiarkkitehti Elina Karppinen Tampereen kaupungilta perustelee päätöstä sillä, että asemaakaavaa ei voi sitoa yhteen tiettyyn toimijaan.

– Kaavojen tulee olla yleispäteviä ja samassa linjassa keskenään. Kaava jää voimaan, vaikka nykyinen toimija lähtisi kiinteistöstä.

Kaavoittaja voi joustaa autopaikkanormeista tapauskohtaisesti.

Olen oikeasti pöyristynyt. Onko tämä ainoa maa maailmassa, jossa toimitaan näin? Myydään parkkiruutuja, joita ei ole olemassa ja ne on pakko ostaa, jotta saa rakentaa? Minä kysyn ihan näin maalaisjärjellä, että onko tässä mitään järkeä, kun puhutaan kuitenkin Koskikotikeskuksesta, jossa asuu hyvin vanhoja ja jossain tapauksissa myös kehitysvammaisia ihmisiä? Mihin he muka tarvitsevat pysäköintiruutuja, joita ei ole edes olemassa. Hitto, vaikka minä omistaisin auton, niin en tarvitsisi pysäköintiruutua, jota ei ole olemassa! Onhan tämä nyt käsittämätöntä senkin vuoksi, että kaavoittaja (eli Tampereen kaupunki) voi joustaa autopaikkanormeista tapauskohtaisesti. Tässäkin tapauksessa niistä on joustettu, mutta eikö nyt Tampereen kaupungin työntekijöillä oikeasti leikkaa, että tässä tapauksessa voitaisiin joustaa vielä enemmän. Eihän tässä ole mitään järkeä!

Ja Tampereen kaupungin uskomattomat tarinat jatkuvat. Talouselämä uutisoi, että Tampereen keskustan kerrostaloasujille saattaa tulla kuumat paikat, sillä vuokratonttien hinta saattaa nousta sopimuksen uusimisen yhteydessä hulppeat 760%! Lienee miltei turhaa sanoa, että nauroin tässäkin jo ääneen. Ei tälläisille uutisille voi enää kuin nauraa. Ja mikä parasta: parhaat naurut tarjoilee kaupungin apulaistonttipäällikkö (kaikenlaisia virkoja sitä on kanssa olemassa...) Aila Taura:

"Maanvuokrahan on korkoa tontin pääoma-arvosta. Korko on neljä prosenttia. Vaikka vuokrataso olisi indeksiin sidottukin, se indeksin nousu ei ole seurannut maanhinnan nousua. Me noudatamme jatkosopimuksissa samoja periaatteita kuin uusien tonttien vuokraamisessakin. Maanvuokran perusteena on kohtuullinen käypä hinta"

Kohtuullinen hinta? Kohtuullinen hinta? En tiedä, että mitä Aila Taura tienaa, mutta jos hänen mielestään 760% korotus on kohtuullista ja hinta sen jälkeen kohtuullinen, niin hän taitaa tienata paljon enemmän kuin keskiverto "työn orja". Lasketaanpa huvikseen, että mitä tälläinen hinnannousu tarkoittaa niille paroille, jotka sattuvat asumaan talossa, joka on vuokratontilla ja vuokrasopimus on uusittavana:

Ennen:

10 000 (tontin vuokra vuodessa) / 30 (lasketaan, että asuntoja on 30 ja kaikki maksavat saman verran, vaikkei luultavasti näin olekaan, vaan maksut menevät neliöiden mukaisesti) / 12 (kuukaudet) = 27,78e/kk per osakas.

Nyt lasketaan korotuksella:

86 000 / 30 / 12 = 238,89e/kk

Korotus on kenelle tahansa melkoinen jos ajatellaan, että yhtiövastikkeeseen kuuluu muutakin kuin pelkät tontin vuokramenot. Kuinka moni omistusasuja on muka valmis maksamaan lainaa ja jotain 500e/kk vastiketta? Veikkaan, ettei kukaan, koska siinä vaiheessa on melkein sama asua vuokralla kuin maksaa lainaa ja vuokraa.

Tämä on hieno asia Tampereen kaupungille, sillä harva taloyhtiö kaappaa taloansa kainaloonsa ja marssii pois vuokratontilta. Huono asia tämä on taloyhtiöille ja erityisesti niiden asukkaille, sillä heidän kohtalokseen käyvät seuraavat asiat:

1. Vastike nousee satoja euroa kuukaudessa, joka syö pois kaiken sen hyödyn, mitä omistusasuminen tuo tullessaan kun lainat on maksettu.
2. Mahdollisilla vuokralaisilla vuokrat nousevat pari sataa euroa parin vuoden haarukassa.
3. Asuntojen (jotka ovat taloyhtiöissä, jotka sijaitsevat vuokratonteilla) hinnat tulevat laskemaan rajusti, sillä kukaan ei ole niin tyhmä, että maksaa "täyttä" hintaa siitä hyvästä, että pääsee maksamaan lähes normaalin vuokran suuruista yhtiövastiketta ja lainan lyhennystä. Lisäksi yhtiöiden mahdolliset rahoitusvastikkeet laskevat asunnon arvoa huomattavasti.

Käytännössä siis Tampereen kaupunki yhdellä ilmoituksella alensi muutamien taloyhtiöiden reaalihintaa melkoisesti. Ymmärrän kyllä, että tonttien hinnat/vuokrat ovat käsi kädessä esim. omakotitalojen tonttien kanssa, mutta näin roima korotus on minusta joka tapauksessa lähes moraalitonta ja terveen järjen vastaista. Asukkaille se on suoranainen pyllistyksen irvistys. 

Presidentin ele ja ihmisten rahankäyttö

Presidentti Sauli Niinistö teki hienon eleen, kun hän haluaa pudottaa palkkiotaan kymmenillä tuhansilla euroilla. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä ele on kansantaloudellisessa mittakaavassa todellakin vain ele, eikä mitään muuta. Saman eleen ovat aiemmin tehneet ministerit ja nyt odotellaan, että josko kansanedustajat laskevat palkkojaan (jota en muuten jaksa uskoa ennen kuin näen).

Joka tapauksessa tämä Niinistön ele on aiheuttanut jonkinverran keskustelua mediassa siitä, että pitäisikö tavallisten ihmisten pudottaa palkkojaan. Populisti-lehti Ilta-Sanomat teki asiasta oikein hienon videon, missä haastattelija käy kyselemässä helsinkiläisiltä, että pudottaisivatko he palkkojaan. Osa vastauksista yllätti ja osa ei.

Videolla on muun muassa pari naista, jotka ovat hoitovapaalla ja sitä kautta on helppo ymmärtää, ettei heillä ole mistä leikata. Sen sijaan videolta pistää esiin myös joidenkin kansalaisten keskuudessa oleva herraviha ja kateus, joka on perua suurin piirtein 100 vuotta sitten tapahtuneista asioista. Monet ovat nimittäin sitä mieltä, että kun asumme yhteiskunnassa, jossa kenellä tahansa on mahdollisuus kouluttautua, niin paremmin koulutetuilla ei ole oikeutta saada korkeampaa palkkaa. Se tekee heistä herroja. Samalla toivotaan, että herroilta voisi ottaa enemmänkin pois. Minä vain kysyn, että keitä he ovat? Onko herroja ja paljon palkkaa nauttivia Suomessa niin paljon, että he yksinään pelastavat uppoavan Suomen? Tuskinpa.

Muutenkin video ällistyttää sinällään. Noin 4000 euroa kuukaudessa (ilmeisesti brutto kuitenkin) tienaava kertoo, ettei hänellä ole varaa laskea palkkaansa. Toinen jamppa toteaa, että jos hän saisi 3000 euroa kuukaudessa, niin hän voisi palkkaansa laskea 100 euroa ja kolmas jamppa sanoo (ehkä tosin leikillään, pirustako sen tietää), että jos joku toinen leikkaa palkkaansa, niin hänelle voi antaa senkin osuuden. Joka tapauksessa videolta on nähtävissä, kuinka ahneus ja todellinen taitamattomuus rahan kanssa vievät meitä perikatoon.

Toisaalta onhan tämä ollut näkyvissä muun muassa vaaleissa. Kaikkien mielestä asiat menevät hyvin niin kauan kuin ongelmat eivät näy omassa lompakossa asti. He eivät todellakaan tuijota omaa pesäänsä pidemmälle asioita, vaan todennäköisesti reagoivat vasta sitten, kun näkymätön käsi käy rosvoamassa osan heidän rahoista suoraan lompakosta.

Muutenkin koko rahankäyttö on täysin järjettömällä pohjalla. Suurin osa ilmoittaa, ettei heillä ole varaa leikata palkkojaan, koska kaikki rahat menevät jo muutenkin. Pienituloisen kohdalta tämän vielä ymmärrän, mutta jos ajatellaan esimerkiksi kaveria, joka sanoi, että voisi 3000 euron palkastaan (jos sellaista saisi) antaa satasen tai 4000 euroa tienaavaa kaveria. He voisivat helposti rajoittaa menojaan, sillä varmasti jokainen on kuullut sen vanhan sananparren, että "eivät ne suuret tulot, vaan ne pienet menot".

Ensinnäkin koska he asuvat kaupunkialueella, niin he voisivat luopua autoistaan (mikäli heillä sellaiset on). Tämä toisi säästöjä vuoden aikana tuhansia euroja. He voisivat myös rajoittaa matkustamista ja asua halvemmalla jossain laitakaupungilla. Tämä voi kuulostaa epämukavalta, mutta niin muutkin tekevät jos rahan kanssa on tiukkaa. Itsekin luovuin autostani ja hupsis: kuntoni kasvaa kävellessä ja pyöräillessä ja rahaa jää jopa hieman säästöön. Kun ruokailutkin sujuvat itsevalmistettujen ruokien parissa, niin säästän siinäkin pitkän pennin.

Nykyaikainen kulutusyhteiskunta ei todellakaan näytä kynsiään tässä palkka-asiassa. Toisaalta kannattaa muistaa, ettei nykyaikainen kulutusyhteiskunta voi muutenkaan kestää. Loputtomalle kasvulle kun ei ole mitään edellytyksiä olemassakaan, joten ainoa vaihtoehto on pitemmällä kaavalla kulutuksen pienentäminen.

Mutta mitä muuten tapahtuisi jos palkka-ale syntyisi kautta linjan? Koetan listata tähän asioita, jotka voisivat tapahtua:

• Julkisen talouden menot kutistuisivat. Tämä saattaisi lyödä puhtia siihen, ettei Suomen valtion tarvitsisi ottaa niin paljoa velkaa selvitäkseen menoistaan.
• Eläkkeitä olisi pienennettävä samassa suhteessa.
• Pitkällä tähtäimellä ainakin kotimaisten tuotteiden hinnat laskisivat, koska kaupaksi on saatava kuitenkin jotain ja alempien palkkakustannusten takia tämä on mahdollista. Hintojen olisi myös laskettava siitä syystä, että harvemmalla olisi varaa maksaa "täysihintaista" tuotetta. Samoin kävisi todennäköisesti myös asuntojen hinnoille, sillä alentuneilla tuloilla ei kalliita asuntoja ostella.
• Verotulot kutistuisivat. Tottakai, kun palkat laskisivat, laskisivat myös verotulot. Tämä saattaisi estää velanoton kutistumisen sinällään.
• Alentuneet palkat aiheuttaisivat myös todennäköisesti 90-luvun laman kaltaisia henkilökohtaisia konkursseja, sillä monet tavallisista ihmisistä eivät osaa laskea edes kymmeneen. Liian suuret menot liian suurine asuntolainoineen potkisivat tosissaan ihmisiä päähän.
• Palkkojen alennus olisi periaatteessa ja miksei myös käytännössä vanha kunnon devalvaatio. Nyt kun devalvaatiota ei voida tehdä euron vuoksi, niin palkkojen alennus olisi käytännössä sitä. Tosin silloin kaikki ei tapahtuisi yhdessä yössä vaan paljon pidemmällä syklillä. Kun rahan arvo ei näytä muutenkaan laskevan (koska inflaatio ei ole vieläkään mitenkään hirvittävän korkeissa lukemissa), niin rahan arvon tiputtaminen siten, että sitä saadaan vähemmän voisi olla yksi keino "devalvointiin".