Ne vakuudet

Ajattelin tilittää jotain Eduskunnan myönteisestä ERVV-päätöksestä, jossa nostettiin Suomen osuus yli 14 miljardiin euroon. Jos suomalaisia on tosissaan n. 5,3 miljoonaa, niin lisää ilmaista rahaa annettiin ulkomaille käyttöön solidaarisesti (tämä on muuten Kataisen termi ykkösen vaaliväittelystä ennen vaaleja) n. 2600 euroa per naama. Se lämmittää totta kai mieltä kerran jos toisenkin.

Lienee turhaa sanoa, että päätös oli kaikessa järjettömyydessään valtava virhe.

Mutta entä ne vakuudet, joita Urpilainen lupaili kansalle? Näyttää siltä, että ne taidettiin nyt tuota... Niin... Ne taidettiin unohtaa, mutta eihän siitä kannata ainakaan Iltalehdessä, Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä tai Ilta-sanomissa sanoa. Kas kun sehän saattaisi jurppia jo tavallista kadun tallaajaakin.

Vakuuksia ei siis ole tarjolla. Piste. En nyt jaksa lakitekstiä käydä läpi, mutta annetaan suora linkki pariinkin paikkaan, jossa asiaa käsitellään:

"Aukko paperissa" ja "Aukko paperissa" toisessa paikassa Jos linkkien tekstejä ei jaksa lukea, niin voisin liittää tänne muutaman mielenkiintoisen kommentin:

18. päivä elokuuta tänä vuonna meille suuren valiokunnan jäsenille jaettiin luonnos siitä, minkälainen tulisi olemaan tämä laki, mitä nyt tässä käsitellään. Tämän luonnoksen sivulla 5 sanotaan näin - sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan uudeksi alakohdaksi d. Sen mukaan ERVV ja tuensaaja voivat tarvittaessa perustaa vakuus- ja muun järjestelyn, jolla jäsenvaltioille niiden ERVV:lle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa. Tämä oli juuri se, mikä siellä 21.7. päätettiin. Tämä oli juuri se, minkä hallitus kertoi kerran, että lakiin tullaan kirjoittamaan.

Nyt kun minä luen tätä lakia (uutta luonnosta, josta äänestetään 28.9.2011), tätä asianomaista kohtaa, minä näytän teille, tässä on se alakohta d, mutta siinä on tuommoinen aukko tässä paperissa. Siitä on ilmeisesti jollain tavalla jäänyt nyt tämä kohta pois.

Jos tämä on totta (puheet olivat muuten Mauri Pekkarisen suusta), niin olen ymmälläni. Miksi isot mediat eivät kiinnostu asiasta? Tänään on sen sijaan kirjoitettu mm. potkuista, BB:stä, Tapparasta ja varmasti tisseistäkin jossain kohtaa. Mutta siitä, että tuleeko niitä paljon puhuttuja vakuuksia, ei ole kirjoitettu rivin riviä. Vai onko?

Ja laitetaanpa vielä linkkiä peliin siitä, että ketkä menivät sitten miljardeja jakamaan ulkomaille: Äänetystulos ja äänet

En oikeasti tiedä, että mitä tässä pitäisi sanoa. Edellinen postini kuvasi tosin kansanedustajien yksinkertaisuutta jo ihan tarpeeksi, joten ehkä on parempi, etten sano yhtään mitään. Ehkä tämä maa ansaitsee valitsemansa päättäjät ja sillä hyvä. Lapset saattavat tosin sitten joskus kiittää meitä hyvästä duunista, mutta se on sitten sen ajan murhe.

Kansanedustajien perustietämys on ala-arvoista

Olen shokissa: katsoin nimittäin YLE:n A-studion 12.9.2011 (http://areena.yle.fi/video/1315853588739) esitetyn jakson, missä tehtiin kansanedustajille pistokoe. Tämän pistokokeen tulokset olivat kertakaikkiaan shokeeraavat ja kertovat vain sen, kuinka kansanedustajilla ei ole käsitystäkään niistä olennaisista luvuista, jotka ovat selviö jo Pertti Perusjätkälle. A-studio kysyi seuraavia madonlukuja:

1. Budjetin loppusumma? (oikea vastaus 52,2 miljardia euroa)
2. Valtionvelka? (88 miljardia euroa)
3. Uutta velkaa vuonna 2012? (6,8 miljardia euroa)
4. Paljonko Suomi maksaa korkoja velastaan (2,36 miljardia euroa)

Nämä tiedot kävivät ilmi 22.8.2011 julkaistusta valtiovarainministeriön budjettiesityksestä. Mennään nyt asiaan ja "katsotaan", mitä edustajamme sanoivat (toimittajan kommentit kursivoitu)...

Reijo Tossavainen (ps):.
-No sen tietää sitten kun se vasta tulee esiin tuolta.
-Mutta nythän se budjettiesitys on jo olemassa..
-No... En minä lähe tälläseen leikkiin mukaan. 

Sinuhe Wallinheimo (kok):.
-Paljonko on ensi vuoden budjettiesityksen loppusumma?
-Vähän liian vähän.
-Vähän liian vähän?
-Siellä pitäisi olla enemmän leikkauksia, mutta lähetään nyt tällä 2,5 miljardilla liikkeelle.
-Paljonko se summa on?
-Kaippa se toimittaja sen tietää? Eikö näitä kysymyksiä sen takia tehdä?
-No pitääkö kansanedustajan tietää nämä?
-Tietenkin kansanedustajan pitää tietää nämä luvut.

 Reijo Hongisto (ps):

-Mikä on tuota ens vuoden budjettiesityksen loppusumma?
-Ei mitään käsitystä. 

 Jaana Pelkonen (kok):
-Mikä on ens vuoden budjettiesityksen loppusumma?
-Se on 52 piste jotakin miljardia. 

 Jani Toivola (Vihr):
-Me ollaan itseasiassa sovittu, että meiltä tietyt ihmiset vastaa näihin asioihin, että on varmaan aika selvää, että tää ei oo mun vahvuusaluetta.
...
-Tuleeko kansanedustajan tietää nämä budjetin perusluvut?
-No tottakai täytyy pyrkii niihin mahdollisimman paljon perehtymään. Niin paljon kuin ikinä pystyy, mutta tietysti mulla on selvää, että mun taustassa mikään ei puhu talousasioista. 

 Anna Kontula (Vas):
-En, en mä tiedä sitä.
-No... Onko nää...
-En mä oo ees nähny edes koko budjettiesitystä tässä vaiheessa.
...
(täytyykö kansanedustajan hallita nämä luvut)
-Mun mielestäni ei pidä.
-Miten perustelet...
-Sää näytät vähän järkyttyneeltä.
-Miten perustelet tämän äänestäjillesi?
-Sen takia, että mun mielestä oleellista on hallita se, mihin suuntaan asioita pitää kehittää. 

 Kimmo Kivelä (ps):
-Kuinkahan paljon Suomi ottaa ensi vuonna lisää velkaa?
-En muista sitä. Olen luvuissa huono. Olen nähnyt sen, mutta nyt en muista. 

 Mikko Savola (kesk):
-Ens vuonna Suomen valtio ottaa velkaa... neljä miljardia. Se saatto mennä vähän pieleen. 

 Tytti Tuppurainen (SDP):

-Se on 6,8 miljardia. Valitettavasti.
...
(täytyykö kansanedustajan hallita nämä luvut)
-Kyllä ne täytyy hallita, tämän tason luvut täytyy hallita. 

 Kauko Tuupainen (ps):
-Kuinka paljon Suomen valtion velka on kokonaisuudessaan ensi vuoden lopussa?
-Noin 88 miljardia euroa. 

 Hanna Tainio (SDP):
-Kuinka paljon valtio joutuu maksamaan korkoa tuosta velasta ensi vuonna?
-En pysty sanomaan.
-Suuruusluokka?
-Se on...joitakin satoja miljoonia, mutta en uskalla sanoa. 

Eila Tiainen (vas):
-Voi jumalauta. Enhän mä... Siis. Nyt kuule. Siis. En ole niin hyvin ehtinyt perehtyyn tähän asiaan. 

Ihan oikeasti. Oikeasti. Mitä ihmettä? Eikö nämä yksinkertaiset luvut kuulu kansanedustajan työhön, vai missä on se ongelma? Omat rahat eivät ole pelissä, niin luvut eivät ole niin tärkeitä vai mikä tässä nyt oikein on?

GPS-pohjainen tiemaksu

Luulin jo vuonna 2009, kun edellinen hallitus toi liikenneministeri Vehviläisen suulla esiin ajatuksen GPS-seurannasta (lähde), että tästä ajatuksesta päästiin. Silloin ajatuksesta vielä luovuttiin, koska koko projekti sain koko kansan vihat niskaansa ja sitä siirrettiin seuraavan hallituksen, eli tässä tapauksessa ministeri Kyllösen, harteille. Vihreät (joiden esitykseltä koko homma haiskahtaa vahvasti) ovat ainakin esityksestä erittäin innoissaan (lähde):

...Vihreiden puoluejohtaja Ville Niinistö oli perjantaina iloinen liikennepolitiikan muutoksista. Niinistön mukaan vihreät saavuttivat hallitusneuvotteluissa kaikissa liikennepolitiikan tavoitteissaan "edistystä"...Vihreät lukevat voitokseen sen, että valtio saattaa ryhtyä valvomaan autoilijoita satelliittien avulla. Hallitusohjelmassa luvataan selvittää satelliittipaikannukseen perustuvia tienkäyttömaksuja. Viime vaalikaudella autoilijoiden satelliittivalvonta sai jokseenkin täystyrmäyksen. Satelliittivalvonta on teknisesti varsin helppo toteuttaa. Kun valvontalaitekannasta tulee vääjämättä suuri, kustannuksetkin pysyvät kohtuullisina.

Sanomattakin on selvää, että Vihreät ovat jälleen kerran tekemässä Suomelle varsinaista karhunpalvelusta, joka maksatetaan tällä kertaa autoilevilla ihmisillä, jotka monesti asuvat varsin kaukana työpaikaltaan ja muista palveluista. Se on samalla myös eriarvoistamista, sillä järjestelmä tulee rankaisemaan niitä, jotka eivät satu asumaan toimivan joukkoliikenteen varrella (eli käytännössä rankaisee niitä, jotka eivät asu kehä 3:n sisällä tai Tampereella). Olisi oikeasti mukava tietää se vihreä logiikka, joka polkee tätä täysin järjetöntä asiaa eteenpäin. Onko se tekemisen puute virkamiehillä vai onko kyseessä jälleen maailmanparannus-kikka, joka ei paranna maailmaa oikeasti mihinkään suuntaan? Lisäksi olisi mukava tietää se yritys, joka on ilmeisesti agressiivisesti lobannut GPS-paikantimiaan autoon kuin autoon täällä Suomessa. Ne nimittäin eivät varmasti tule olemaan mitään halpoja vekottimia. Joka tapauksessa GPS-paikannus tulee maksamaan melkoiset määrät "asiakkaille" eli autoilijoille.

Alankomaissa tavallisen perheauton kilometrihinnaksi tulisi aluksi 3 senttiä, joka nousisi vuoteen 2018 mennessä yli kaksinkertaiseksi 6,7 senttiin. Maksu on suhteutettu auton kokoon ja päästöihin.

Jos Suomeen kaavaillaan samaa systeemiä, niin tehdäänpä pieni laskutoimitus: autoilija ajaa vuodessa keskimäärin 20 000 km, jolloin ajelun hinnaksi tulisi ensimmäisessä vaiheessa 600 euroa. Jos hinnat nousisivat samaan tapaan kuin Alankomaissa, niin hinnaksi tulisi samassa tapauksessa 1340 euroa. Tähän vielä päälle kalliit bensat (joista muuten maksetaan jo veroa), verot, vakuutusmaksut, katsastus ja korjauskustannukset, niin auton pitäminen alkaa Suomessa olemaan jo vaurauden merkki.

On pureuduttava siis syihin, miksi GPS-paikannusta ei saa ottaa käyttöön:

 1) GPS-paikannusmaksu rankaisee köyhää kaikista eniten (Ruuhkamaksu rankaisee köyhää)

Köyhä kansanosa yrittää vielä edelleen kitkuttaa täällä Suomessa töitä tehden ja joka päivä taistellen. Lapsi viedään autolla tarhaan ja sitten autolla ajetaan työpaikalle mahdollisesti 20-30 kilometrin päähän. Jos tähän lyödään päälle sitten yli 1000 euron "ajelumaksu" kaiken huviksi, voidaan perustellusti kysyä, että kenellä muka Suomessa on varaa ajaa autoa? Puhumattakaan takseista, rekka-autoista ynnä muista? Eikö tälläinen maksu vaikuttaisi kuljetushintoihin?

2) Vaarantaako satelliittivalvonta yksityisyyden? (Lehdet: Ruuhkamaksujen satelliittivalvonta vaarantaa yksityisyyden)

Reijo Aarnio katsoo, että viranomaisella ei ole oikeutta tietää auton liikkeitä. Hänen mielestään maksujen keräystapa loukkaa yksityisyyden suojaa ja liikkumisvapautta... Tietosuojavaltuutetun mukaan maksujen perimiseen on lukuisia muitakin keinoja, jotka eivät loukkaa kansalaisten perusoikeuksia... Samalla Aarnio perää selvitystä ja keskustelua siitä, onko viranomaisella oikeusvaltiossa lupa seurata lähes reaaliaikaisesti, missä ihmiset liikkuvat... Nykyisin esimerkiksi matkapuhelinoperaattorit tietävät varsin tarkasti puhelinta kantavan ihmisten sijainnin. Lain mukaan viranomaiset pääsevät tietoon kuitenkin käsiksi vain tutkiessaan määrättyjä kovia rikoksia.

Eikö tässä ole jo melkoinen ristiriita? Jos laki sanoo, että satelliittiseuranta ei ole sopivaa, niin aletaanko lakia sen vuoksi muuttamaan? Olemmeko niin lakia rikkova yhteiskunta, että meitä täytyy seurata herkeämättä? En jaksa uskoa sitä, että satelliittiseuranta ei riko mitään Suomen lakia. Ja jos (ja kun?) se rikkoo, niin satelliittivalvonta voidaan unohtaa samantein.

3) Kannattaako satelliittivalvonta?


Kysyn, että paljonko itse valvonta maksaisi? Ei kai se sentään ilmaista ole? Veikkaan, että kun kysymyksessä on liiketaloudelliset elementit, niin tätä järjestelmää ylläpitävä yritys käärii sivusta sievoisen potin. Toisekseen on muistettava, että AKE:n tietojärjestelmäuudistus on mennyt täysin käteen, joten on perusteltua kysyä, että miten muka tässä voitaisiin onnistua paremmin?

4) Miten edes sateelliittipaikannusta valvottaisiin, koska GPS-signaalia on helppo estää menemästä yhtään mihinkään?

Jos käyttömaksuja ryhdyttäisiin perimään, autoilijat saisivat käyttöönsä todennäköisesti autokohtaisen gps-laitteen. Tämän paikantimen avulla ajoneuvon sijaintia voitaisiin valvoa. lähde

Miksi kaikki unohtavat sen, että GPS-signaalia on helppo häiritä ja asialla voi olla vakavia seurauksia? Esimerkiksi eräässä rannetietokoneessa (sykemittari, miten vain...) GPS-signaalia pystyi häiritsemään pelkästään sillä, että pisti käden sopivaan paikkaan GPS-mittarin eteen. Sama efekti syntynee tehokkaampana foliopaperin palalla tai sitten Kiinasta tilatulla GPS-häiritsijällä. Ennen kuin kukaan ehtii sanomaan, ettei se mitään haittaa, niin otetaanpa uutisväläys maailmalta:

Netissä myytävät muutaman kymmenen euron hintaiset häirintälaitteet saattavat kuitenkin rampauttaa pahoin järjestelmän toimintaa...

Yhdysvalloissa San Diegon lennonjohtotornissa huomattiin tammikuussa vuonna 2007, että lähestyviä lentoja tarkkaileva järjestelmä oli mennyt epäkuntoon. Myös lääkäreiden yhteinen hälytysjärjestelmä lakkasi toimimasta. Kaupungin satamassa laivojen ohjausjärjestelmä kaatui. Kännykät eivät saaneet signaalia eikä pankkiautomaateista saanut rahaa. Ongelma kesti kaksi tuntia. GPS-järjestelmän häiriöihin ei tarvita kuitenkaan laivaston erikoisharjoitusten kaltaisia laitteita. Monet ovat yhä enemmän huolissaan autoilijoiden käyttämistä muovisista GPS-häirintälaitteista, joita voi ostaa halvalla netistä. Tuotteita hankitaan, vaikka niiden käyttö on monin paikoin kiellettyä.

Kyseisiä laitteita käyttävät esimerkiksi jotkut rekkakuskit, jotka eivät halua työnantajansa seuraavan liikkeitään. Kiinassa valmistettavien yksinkertaisten häirintälaitteiden lisääntynyt käyttö on New Scientist –sivuston mukaan aiheuttanut ongelmia monien kaupunkien lentokentillä ja matkapuhelinverkoissa. - Ongelma on siinä, että GPS-signaali on hyvin heikko. Se on kuin auton lamppu 20 000 kilometrin päässä, toteaa Britannian navigaatioinstituutin entinen johtaja David Last. Signaalia ei voida vahvistaa, koska satelliiteissa on rajallisesti virtaa käytössä. Viime vuonna Newarkin Liberty International -lentokentällä tapahtui hälyttävä tapaus.

Lentokentälle oli asennettu GPS-pohjainen laskeutumisjärjestelmä. Järjestelmä kuitenkin sammui itsekseen muutaman kerran päivässä. Syylliseksi paljastui vasta useiden kuukausien jälkeen lähistöllä liikkunut rekkakuski, joka oli käyttänyt häirintälaitetta välttyäkseen moottoritien tiemaksun maksamiselta. Rekka oli rampauttanut lentokentän aina ohi ajaessaan.

Kuvittele, että edes joka tuhannes ihminen käyttäisi autossaan GPS-häirintälaitetta ja kuvittele sen jälkeen vaikka Helsinki-Vantaan lentokenttä. Ja jos mainittu foliopala kykenisi estämään GPS-signaalin, niin millä viranomainen pystyisi muka todistamaan sen, että "asiakas" on estänyt GPS-signaalia? Niin, ei mitenkään.

5) Meitä verotaan jo auton käyttämisestä


Tuliko kenellekään mieleen sitä, että meitä todellisuudessa verotetaan jo auton käyttämisestä. Nyt suunnitteilla oleva maksu siis tuplaisi käyttömaksun, sillä maksamme jo nyt bensan hinnassa rutkasti veroa. Logiikkakin on selvä: mitä enemmän käytät autoa -> sitä enemmän joudut ostamaan bensaa -> sitä enemmän maksat veroa. Nyt suunnitteilla oleva GPS-paikannus tuplaisi menot samantein. Onko Suomessa ikinä mitään verotettu kahdesti aiemmin?

Kuvittelisin, että jokainen näistä viidestä kohdasta on omiaan hylkäämään ajatuksen siitä, että satelliittivalvonta tulisi ajankohtaiseksi Suomessa. Toisaalta kun koko asian takana on Suomea ajattelemattomasti tuhoava Vihreät, niin villeimmissä painajaisissa asia saattaisi mennäkin näin. Toivotaan kuitenkin, että tällä kertaa järki voittaa ja elämä jatkuu.

Jos jotakuta lohduttaa, niin Suomen virkamiehet eivät ole asian kanssa yksin liikkellä, sillä ainakin Hollannissa on yhtä tyhmiä virkamiehiä päättävässä asemassa: Alankomaiden hallitus esitää GPS-valvontaa jokaiseen autoon (vuosi 2009).

Ai niin, ennen kuin joku ajattelee, että ajattelen omaa etuani, niin sanottakoon, etten omista enää autoa.

Kataisen hallituksen hallitusohjelma: ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikka sekä EU-asiat

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on nyt pysynyt pystyssä jonkin aikaa kulkien "kriisistä" toiseen. Kun viimeksi kirjoitin hallituksen talouspolitiikasta, niin siinä välissä hallitus on ollut eripurainen vakuuksista (Kreikka-asia), vanhuuslaista, sekä budjetista yleisesti, joka on aiheuttanut mm. Vihreissä melkoista hampaiden kiristelyä. Katsotaanpas, että mitä ulko-, turvallisuus ja puolustuspoliittiikka sekä EU-asiat lupaavat normaalille suomalaiselle.

Käyn jälleen kerran valikoidusti hallitusohjelmaa läpi. Koko hallitusohjelma löytyy osoitteesta: http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp.

Suomi tekee yhteistyötä Naton kanssa.

Mitä tämä tarkoittaa? Kuinka syvälle yhteistyötä aiotaan viedä? Pahat kielet ovat sanoneet, että armeijaa ajetaan tahallaan alas, jotta Suomi joutuu turvautumaan Naton syliin? Voisiko asia olla näin vai onko kyse salaliittoteoreetikoiden uudesta väitteestä? Vai onko väitteestä perää, kun puolustusministeri Wallin niin kerran sanoo Helsingin Sanomissa: lähde. Joka tapauksessa näyttää siltä, että Nato-jäsenyyttä erityisesti vastustavat vasemmalla olevat puolueet ovat jäämässä junasta pois.

Hallitus tukee EU:n kehittämistä nykyisten perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen. Suomi korostaa kaikkien jäsenvaltioiden yhtäläisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, institutionaalista tasapainoa
sekä komission itsenäistä asemaa. Yhteisöllisyyteen perustuva toimintatapa on paras tapa taata unionin vakaa ja tasapuolinen toiminta sekä demokratian toteutuminen.

Suomi korostaa jäsenvaltioiden velvollisuuksia siten, että se on aikeissa (mikäli vakuudet tulevat) antaa Kreikalle jälleen miljardeja euroja kankkulan kaivoon. Lisäksi hallitus sanoo toimivansa perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen. Sanoo näin, vaikka rikkoo jo nyt Maastrichtin sopimusta räikeästi tukemalla muita EU-maita.

Hallitus suhtautuu vakavasti kansalaisten Euroopan unionin toiminnasta esittämään kritiikkiin ja pitää
kansalaisyhteiskunnan laaja-alaista osallistumista Eurooppa-asioiden käsittelyyn sekä niistä tiedottamista tärkeänä.

Heh, puoluerajoihin katsomatta suurin osa kansasta haluaa, että asiat hoidetaan kotimaassa kuntoon ja Kreikkaan ei anneta rahaa. Mitä tekee hallitus? Suunnittelee epätoivoisesta rahan antamista Kreikkaan, vaikka ensimmäinen vakuussopu (joka oli muuten farssi, koska kysymys ei ollut koko takuista) hylättiin muiden jäsenmaiden toimesta. Eikö hallituksen pitäisi suhtautua oikeasti vakavasti tähän kritiikkiin ja lopettaa tuen antamisen suunnitelmat? Monet talousviisaat ovat sitä mieltä, mutta hallituksemme ei ole. Ketä hallitus edes tässä kuuntelee?

Hallitus toimii eurooppalaisen talouden vakauttamiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi, tuottavuuden ja
muiden talouskasvun edellytysten sekä työllisyyden parantamiseksi ja tulevien taloudellisten kriisien ennaltaehkäisemiseksi.

Ahaa. No tämä varmastikin sitten selittää sen, että miksi rahapaketteja suunnitellaan Kreikkaan lähetettäväksi. Mielenkiintoista, että kaksi allekkaista kappaletta tavallaan nollaavat toisensa. Vielä kerran kysyn, että ketkä ovat esimerkiksi Jutta Urpilaisen asiantuntijat tässä suuren luokan virheessä, jota yritetään tehdä?

Suomen tiukentunut linja euromaiden talouskriisien hoitamiseen ja rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen muutokseen on määritetty hallituksen esittämässä ja eduskunnan hyväksymässä päätöksessä (liite 3). Ennen yksittäisen päätöksen tekoa hallitus arvioi, ovatko Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) tai mahdollisesti perustettavan Euroopan vakausmekanismin (EVM) puitteissa tehtävät päätökset Suomen ja vaikeuksiin joutuneen maan kansalaisten kannalta perusteltuja ja onko odotettavissa, että kyseiselle maalle suunniteltu sopeutusohjelma auttaa sitä selviytymään ahdingosta. Sen mukaisesti Suomi hyväksyy Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen edellyttäen, että Suomen ehdot toteutuvat.

Minä kysyn Kreikka-paketista jälleen kerran:

• Onko päätökset Kreikka-paketissa vaikeuksiin joutuneen maan (Kreikka) kansalaisten kannalta perusteluja?
• Onko odotettavissa, että kyseiselle maalle suunniteltu sopeutusohjelma auttaa?
• Ovatko ne Suomen ehdot toteutumassa?

Väittäisin, että jokaiseen kysymykseen vastaus on ei, joten noudattaakohan hallitus omaa ohjelmaansa? Aika näyttää.

Suomi osallistuu yhtenäisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseen, jotta kansalaisten oikeudet toteutuisivat täysimääräisesti ja vaivattomasti heidän liikkuessaan ja työskennelles-
sään toisissa jäsenmaissa. Schengen-sopimuksen merkitys vapaan liikkuvuuden takaajana on tärkeää
turvata.

Saanko olla eri mieltä? Schengen-sopimus on taannut vapaan liikkumisen esimerkiksi minulle, kun kävin keväällä Roomassa, mutten olisi pistänyt pahakseni, jos olisin joutunut seisoskelemaan passintarkastus-jonossa. Itse asiassa koko Schengen on ajanut esimerkiksi Suomen sellaiseen tilaan, että ulkomaalaiset rosvot käyvät täällä kesällä ryöväämässä kaiken, minkä irti saavat kuparikatoista lähtien, joten olisiko aika pistää koko Schengen alas? Esimerkiksi Ranska vain sanoi hyvinkin yksipuolisesti, että Italiasta Ranskaan ei pääse enää suoraan. Miksei Suomi voi sanoa samoin? Vai haluammeko ensi kesänäkin lukea uutisia esimerkiksi romaneista?

Hallitus laatii strategian, jonka tavoitteena on tiivistää Suomen sekä Yhdysvaltain ja Kanadan kahdenvälisiä suhteita ja etsiä keinoja EU:n transatlanttisten poliittisten ja taloudellisten suhtei-
den kehittämiseen.

Tämä on oikeasti hyvin mielenkiintoista, koska ulkoministerinä toimii Erkki Tuomioja, joka ei taida saada kutsua Washingtoniin. Muutenkin Tuomioja ajoi alas Suomen ja Yhdysvaltain suhteet viime ulkoministerikaudellaan ja nyt ei ole luvassa mitään muuta kuin samaa heinää. Näin ainakin pelkään. Voi olla, että Suomen ja Yhdysvaltain kahdenväliset suhteet jäävät heikonlaisiksi.

Suomi tukee EU:n kauppapoliittisia tavoitteita ja vaikuttaa erityisesti turvatakseen tasavertaiset toimin-
taedellytykset ja avoimet markkinat vihreälle teknologialle, tuotteille ja osaamiselle sekä digitaalisen talouden kehittymiselle.

Mukavaa. Tämänkö takia Suomi samalla kiusaa kansalaisiaan nostamalla sähkön ja bensan veroja ja laskuttamalla kaikkia siitä, että he joutuvat asumaan jossain? Digitaalinen talous? Mitä se on enää, kun kaikki valmistetaan kuitenkin Intiassa tai Kiinassa? Tarvitsemme Suomeen teollisuutta, jotta voimme pitää täällä hyvinvointiyhteiskunnan.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdol-
lisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta.

Mutta Suomi valmistelee armeijan määrätietoista rapauttamista puolustusmäärärahoja supistamalla? Eikö tässä ole jo melkoinen ristiriita?

Puolustusvoimauudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Uudistuksen lähtökohtana ovat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Puolustusvoimien säästöohjelman toteuttaminen edellyttää sopeutustoimien aloittamista välittömästi vaalikauden alussa.

No näinhän tässä on näyttänyt käyvän. Armeijalta supistetaan rahaa, erittäin halvat maamiinat hävitetään ja tilalle ostetaan järjetön järjestelmä. Haloo?!

Tehokas ja toimiva ulkoasiainhallinto on Suomelle tärkeä väline. Suomen ulkomaanedustustot muodostavat globaalisti kattavan toimipisteverkon, jonka toimintaedellytykset hallitus haluaa turvata.

Miksi? Suomi on EU:n jäsen, joten miksi Suomi ei voi kehittää edustojaan niin, että jokapuolella olisi EU:n edustustoja. Lähetystöjen ylläpitäminen on sitä paitsi kallista puuhaa. Eikö niitä voisi karsia tai tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa varsinkin kun olemme EU:ssa?

Ylipäätään Kataisen hallituksen hallitusohjelma on tältä alueelta hyvin ympäripyöreää. Sitä lukiessa tulee mieleen ajatus konsultista, joka piirtelee fläppi-taululle hienoja pallukoita ja nuolia, jotka oudosti yhtyvät milloin missäkin kohtaa. Kaikki on konsultin mielestä todella hienoa, mahtavaa ja halpaakin ja samaa voi jollain tasolla sanoa hallitusohjelman tästä osiosta.