No, joka tapauksessa en voinut olla palaamatta tähän rikkidirektiiviin, kun luin Tekniikka & Talouden netti-jutun, Rikkidirektiivistä outo pattitilanne: Suomen vienti-, elintarvike- ja polttoainekuljetukset meritse vaarassa, joka yksinkertaisuudessaan kertoo, että rikkidirektiivi on huonosti laadittu ja että se on tuonut monia ongelmia. Otetaanpa tähän herkulliset palat tuosta artikkelista:
Rikkidirektiivin vaikutukset Suomen merenkululle ja ulkomaankaupalle saavat yhä vakavampia piirteitä. Myös Huoltovarmuuskeskus pelkää direktiivin vaikutuksia Suomen elintarvike- ja polttoainekuljetuksille...Hehe, Huoltovarmuuskeskus pelkää direktiivin vaikutuksia ja niin pelkään minäkin. Todetaan myös, että savukaasujen puhdistuslaitteet maksavat 2-3 miljoonaa euroa... Josta päästään siihen hauskimpaan paikkaan, sillä useat laivayhtiöt ovat palauttaneet tuet vapaaehtoisesti takaisin? Miksi? Siksi, koska rikkipesurit maksavat enemmän kuin koko laiva.
Savukaasujen puhdistuslaitteet maksavat varustamoille edullisimmillaan noin 2–3 miljoonaa euroa, mihin ne eivät ole valmiita ilman reiluja tukitoimia. Pesurien avulla alukset kuitenkin pysyisivät käyttämään vuoden 2015 jälkeenkin raskasta polttoöljyä Itämeren alueella. Jos rikkipesureihin ei investoida, nousevat alusten polttoainekustannukset jopa 50 prosentilla siirryttäessä puhtaampaan meridieseliin. Näin ollen rikkipesuri-investointien takaisinmaksuaika saattaisi jäädä 1,5 – 2 vuoteen. Tämä ei kuitenkaan sovi liikenne- ja viestintäministeriön tulkintoihin, joissa tällainen tuki katsotaan EU:n sääntöjen vastaista, koska ne maksavat itsensä takaisin nopeasti ja antavat näin kilpailuedun verrattuna niihin maihin, joissa ei kyseistä tukea ole...
Tässä vaiheessa saa nauraa.
Nimittäin Kauppalehden melko tuore uutinen kuvaa tilanteen varsin hyvin: Varustamot hylkäävät rikkipesurit. Samat rikkipesurit, joista Satu Hassin mukaan "teollisuuslobbarit puhuvat – tapansa mukaan – kustannushaarukan ylärajasta. Kalleimmaksi päästöjen puhdistaminen tulee siirtymällä kalliimpaan polttoaineeseen. Vähintään puolta halvemmalla pääsee, kun jatkaa bunkkeriöljyn käyttöä, mutta pesee rikin pois savukaasuista". Totuus on nyt Satu toinen. Luetaanpa:
Varustamot ovat heittämässä yli laidan savukaasujen puhdistuslaitteet, joihin piti tulla jopa 30 miljoonan euron valtion tuki...Hieman nettiä selaamalla lukijalle tulee selväksi, että rikkipesurit eivät välttämättä edes toimi. Näinollen varustamot eivät halua ottaa taloudellista riskiä epävarmasti toimivan tekniikan parissa, vaan siirtyvät toisiin polttoaineisiin. Esimerkiksi Viking Grace kruisailee nesteytetyllä maakaasulla. Ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin nesteytetty maakaasu ja kevyt öljy ovat aikoinaan laskettu kalliimmiksi kuin rikkipesurit. Toisaalla Wärtsilän johtohenkilö ihmettelee, että miksi rikkipesureiden hankinnoissa on viivästelty. Syykin on varsin selvä, kun koko pesurit maksavat enemmän kuin laiva, niin on aika selvää, ettei sellaista hankintaa tehdä. Haloo!
Laivojen rikkiputsarit saavat varustamoilta hyytävää kyytiä...
Varustamot laskevat, että investoinnit polttoainejärjestelmään onnistuvat paljon pienemmin kuluin ja riskein kuin investoinnit putsareihin.
"Tuki pilkkoontui liian pieneksi laivaa kohden. Yhden jopa viiden miljoonan euron putsarin hinta voi olla suurempi kuin vanhan laivan myyntihinta. Muutaman kymppitonnin tuki ei riitä laivaa kohden", Widen sanoo.
Talouden konkreettisuus ja järki joutuivat jälleen kerran nokikkain vihreiden poliittisen linjan kanssa ja ne hävisivät. Nyt itketään, vatvotaan ja jotkut nauravat. Minä kysyn, että milloin näihin Vihreiden ja muiden ympäristömieleisten ihmisten toimiin saadaan mukaan järki? Sellainen järki, ettei vahingoitettaisi lisää suunnattomien taloudellisten ongelmien kanssa rimpuilevaa Suomea. Paljon tätäkin asiaa tärkeämpää olisi saada Kiinan taivaat puhtaaksi: tämä suomalaisen kyykyttäminen kun alkaa saada jo oikeasti koomisia piirteitä.
