perjantai 25. huhtikuuta 2014

Ketkä pääsevät läpi eurovaaleista 2014?

Suomen europarlamenttivaalit 2014 on tulossa kovaa vauhtia ja ehdolla on oikeastikin ihan mielenkiintoisia nimiä. Minun taitaa ollakin aika listata ne ehdokkaat, jotka tulevat pääsemään vaaleista läpi. Läpi pääseviä ehdokkaita tulee olemaan 13, joten kovin pienestä joukosta kuitenkin puhutaan.

Ehdokaslistaani miettiessä otin huomioon mm. äänestysprosentin, joka oli mm. vaaleissa vuonna 2009 vain 38,6%. Tämä tarkoittaa sitä, että eurovaalit tuskin tulevat kiinnostamaan muita kuin koulutettuja ihmisiä ja varsinkin Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, SDP ja ehkä myös Vihreät tulevat kärsimään pienestä äänestysprosentista, koska perinteisesti Kokoomuksen ja muiden oikeammalla olevien puolueiden kannattajat viitsivät uurnille mennä. Ennustankin prosenttien puolesta voittoa Kokoomukselle, jossain määrin Keskustalle, sekä hyvällä tuurilla Perussuomalaisille. Vasemmiston kannatusprosentit ovat joka tapauksessa olleet laskussa jo pitkään, olipa vaaleissa kyse mistä vain.

Sen pidemmittä puheitta, tässä on listani:

Valitaan

  • Jussi Halla-Aho (Perussuomalaiset)
    • "Yhden asian mieheksi" nimetty kansanedustaja tulee todennäköisesti valituksi. Mies joka tapauksessa nauttii suosiota sen verran kansan keskuudessa, että olisi vaikea kuvitella, että miestä ei valittaisi.
  • Sampo Terho (Perussuomalaiset)
    • Europarlamentaarikko on ollut Suomessa varsin näkymätön, mutta uskon miehen silti pääsevän läpi, sillä miehestä ei ole tiedotusvälineissä näkynyt mitään pahaakaan sanottavaa.
  • Oras Tynkkynen (Vihreät)
    • Kun puolueen kannattajat ovat keskimäärin suhteellisen nuorta väkeä, niin jotenkin jaksan uskoa Oras Tynkkyseen. Voin olla tässä kyllä todella väärässäkin.
  • Anneli Jäätteenmäki (Keskusta)
    • Jaksan uskoa entisen pääministerin vetovoimaan. Hän on ollut ennenkin asialinjalla ja uskoisin, että Jäätteenmäelle löytyy tarvittava kannatus kansan syvistä riveistä.
  • Hannu Takkula (Keskusta)
    • Pohjoisessa älyttömän määrän ääniä kerännyt ehdokas, joka on melko todennäköisesti menossa läpi nytkin.
  • Eija-Riitta Korhola (Kokoomus)
    • Melkoisen suurella todennäköisyydellä läpimenevä euroedustaja. 
  • Alexander Stubb (Kokoomus)
    • Ministeri, joka tulee menemään läpi.
  • Liisa Jaakonsaari (Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue)
    • Melko todennäköinen läpimenijä.

Varmalla listalla on siis kahdeksan (8) nimeä, joten viisi (5) nimeä löytyy vielä "kiikun kaakun"-listalta. Jos on pakko arvata, niin nämä viisi ovat:
  • Päivi Räsänen
  • Heidi Hautala
  • Anne-Mari Virolainen
  • Mikael Jungner
  • Paavo Väyrynen

Kiikun kaakun

  • Sari Essayah (Suomen Kristillisdemokraatit)
    • Europarlamentaarikko on tehnyt suhteellisen hyvää työtä pysytellen pois valoista. Hänet saatetaan valita, mikäli hän kerää enemmän ääniä kuin Päivi Räsänen. Jos ei, niin Päivi Räsänen saattaa olla valittuna.
  • Päivi Räsänen (Suomen Kristillisdemokraatit)
    • Sisäministeri, joka on yksi monista ministereistä, jotka ovat lähteneet eurovaalikilpaan. Ehdolla lähinnä pakkoraosta, koska Kristillisdemokraateilta puuttuvat todelliset tähdet ehdokkaista ja jokainen ääni tarpeen. Kisaa koviten mahdollisesta paikasta kenties Sari Essayahin kanssa.
  • Heidi Hautala (Vihreät)
    • Hautalan nimi saattaa kantaa Brysseliin saakka, sillä Vihreillä on oikeasti hyvä mahdollisuus saada kaksi edustajaa läpi. Toisaalta jos äänestäjät eivät löydä äänestyspaikalle, niin tämä jää pelkäksi haaveeksi.
  • Paavo Väyrynen (Keskusta)
    • Keskustalta valitaan aivan varmasti ainakin kaksi edustajaa Brysseliin, mutta mahdollisuus on myös kolmanteen paikkaan, joka on mahdollisesti Väyrysen käsissä.
  • Henna Virkkunen (Kokoomus)
    • Ministeri, joka on kiikun kaakun menossa läpi. Väittäisin, että Kokoomus tulee saamaan kolme edustajaa läpi, mutta Virkkunen käy tästä kisaa ehkä eniten Petri Sarvamaan ja Anne-Mari Virolaisen kanssa.
  • Petri Sarvamaa (Kokoomus)
    • Menee ehkä läpi, jos voittaa äänissä Henna Virkkusen ja Anne-Mari Virolaisen.
  • Anne-Mari Virolainen (Kokoomus)
    • Menee ehkä läpi, jos voittaa äänissä Henna Virkkusen ja Petri Sarvamaan.
  • Mikael Jungner (Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue)
    • Kisaa SDP:n mahdollisesta toisesta paikasta Miapetra Kumpula-Natrin kanssa.
  • Miapetra Kumpula-Natri (Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue)
    • Kisaa Jungnerin kanssa SDP:n toisesta mahdollisesta paikasta.

Mielenkiintoisia nimiä, jotka eivät tule valituksi

  • Pirkko Ruohonen-Lerner (Perussuomalaiset)
  • Juho Eerola (Perussuomalaiset)
  • Toimi Kankaanniemi (Perussuomalaiset)
  • Li Andersson (Vasemmistoliitto)
    • En usko Anderssonin lentoon näissä vaaleissa, sillä hänen lentonsa ei riittänyt edes Eduskuntaan saakka.  
  • Merja Kyllönen (Vasemmistoliitto)
    • Ex-ministeri, joka oli puolueensa eduskuntavaalien ääniharava. En oikeasti millään jaksa uskoa, että liikenneministeri-kauden jälkeen ihmiset häntä vielä äänestäisivät. Olisi melko hullua kuvitella näin. Aika tosin näyttää, mutta jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, niin ei missään nimessä tule valituksi.
  • Annika Lapintie (Vasemmistoliitto)
  • Jussi Saramo (Vasemmistoliitto)
  • Anni Sinnenmäki (Vihreät)
  • Tarja Cronberg (Vihreät)
  • Outi Alanko-Kahiluoto (Vihreät)
  • Jyrki J.J. Kasvi (Vihreät)
  • Jörn Donner (Suomen ruotsalainen kansanpuolue)
  • Anssi Kaikkonen (Keskusta)
  • Olli Rehn (Keskusta)
    • Jotenkin on vaikeaa kuvitella, että Rehn saisi kotimaasta tarvitsemaansa kannatusta.
  • Sirpa Pietikäinen (Kokoomus)
  • Mitro Repo (Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue)
  • Johannes Koskinen (Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue)
  • Kimmo Kiljunen (Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue)

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Mikä on todellista vastuunkantoa?

Minulla oli tänään uutisellisesti mielenkiintoinen päivä, sillä tänään aloitin pyöräilyn tältä vuodelta olin yllätyksellisesti kohtuullisen hyvässä hapessa. Tämän lisäksi Lukko vei playoff-pelin nimiinsä filmauksen ansiosta ja niin: Jyrki Katainen kertoi, että hän ei aio asettua ehdolle, että Eurooppa kiinnostaa ja silleen, että pääministeri vaihtuu kesällä. Ai jahas, tämäkö on nyt sitä kuuluisaa vastuunkantoa?

Uutisia selaamalla yksi kommentti oli minusta yli muiden: "hallituksen konkurssijulistus", jonka esitti junasta noussut Timo Soini. Sitä tämä todellakin on, sillä hallituksen joukkopako (Eurooppaan) alkaa muistuttamaan sitä, kuinka rotat poistuvat uppoavasta laivasta. Tästä mielikuvasta on vaikea päästä tässä taloudellisessa tilanteessa eroon ja on todettava, että Kataisen ilmoitus tulee siinä mielessä outoon paikkaan, sillä juuri kun itsekin luulin, että hallituksella menee paremmin (SOTE-ratkaisu opposition kanssa, vasemmistoliiton lähtö hallituksesta) asiat menevätkin väistämättä siihen arvoitukselliseen suuntaan, jonka lopputulosta on hyvin vaikea ennustaa. Tosiasia kuitenkin näyttää olevan se, että meillä on tällä hetkellä muodostumassa väkisinkin Suomeen poliittinen tyhjiö, jossa kyvykkäät ja kykynsä näyttäneet poliitikot loistavat poissaolollaan. Miksi? Siksi, että he pakenevat Eurooppaan luultavasti ymmärtäen Suomen äärimmäisen vaikean tilanteen.

Ilmoitus on pikaisen keskustelupalstojen selailun jälkeen aiheuttanut "positiivisia" pöhinöitä tyyliin "viimeinkin lähtee" ja ironisia tokauksia, jossa muistutetaan valtion velan kasvusta ja EU-tuista Kataisen VM- ja PM-kaudella.

Nyt kun Katainen ilmoitti omasta "erostaan", niin voidaan samaan hengenvetoon todeta, että Jutta Urpilainenkin "eroaa" jos häviää Antti Rinteelle vaalit. Tämän lisäksi eurovaaleihin on jo ehtinyt ilmoittautua kuntaministeri Henna Virkkunen, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, sekä ex-ministeri Merja Kyllönen. Tämän lisäksi eu-vaaleissa nähdään mm. Heidi Hautala, Liisa Jaakonsaari, Annika Lapintie ja moni muu poliittikkojen dinosaurus, joka yrittää päästä vielä nokkimaan viimeiset muruset tilipussiin ennen eläköitymistä.

Mutta se poliittinen tyhjiö? Mitä meille Suomeen jää?

Kokoomuksen johtoon ei liene kovinkaan kelvollista tallaajaa olevan ehdolla. Virkkunen on liian kokematon ja näkymätön pääministeriksi, eikä hänen karismansa kestäne mahdollisia ongelmia. Jan Vapaavuorella on puolestaan menneisyydessään ongelmia poliisin kanssa, eikä häntä siksi voine pitää potentiaalisena pääministeriehdokkaana. Jonkin verran julkisuudessa nähty Sampsa Kataja puolestaan munasi mahdollisuutensa mielestäni siinä, että kehtasi toikkaroida humalassa Eduskunnassa. Alexander Stubb taas ei sovi pääministeriksi siksi, että hän selvästi haikailee takaisin Eurooppaan ja se hänelle suotakoon. Mustaksi hevoseksi saattaa nousta Petteri Orpo, joka toimii eduskuntaryhmänsä puheenjohtajana. Orpon karisma voisi pestiin riittää, mutta taidot ja kokemus eivät puolestaan välttämättä riitä.

SDP puolestaan on ihan sekaisin. Jos ay-jyrä Antti Rinne valitaan uudeksi puheenjohtajaksi, ottaa SDP todennäköisesti askeleita takaisin vasemmalle, joka on virhe keskiluokkaisen äänestäjän silmissä. Rinteen ajatukset näyttävät tällä hetkellä median mukaan olevan aivan liikaa vasemmalla nostaakseen puolueen kannatuksen uuteen nousuun. Kun muita haastajia ei ole ja Erkki Tuomiojakin alkaa olemaan vanha, niin SDP:llä on oikeasti johtajuudessa ongelmia.

Keskusta puolestaan on nykyään täysin Juha Sipilän varassa. Siinä missä Sipilä joutuu sairaslomalle, niin Keskustan kannatus lähtee välittömään laskuun. Pahinta on, että kun Keskustan puhuja-dynamot alkavat eläköitymään, ei jäljelle jää muita näkyviä poliitikkoja kuin Anssi Kaikkonen, joka näyttää pärjäävän paremmin tv:n viihdeohjelmissa kuin Eduskunnassa. Keskusta onkin tällä hetkellä vahvasti profiloitunut suhteellisen pragmaattiseen Sipilään.

Perussuomalaiset ovat puolestaan aivan liian sekaisin pystyäkseen esiintymään hallituspuolueena. Soinin kirja teki huomattavaa hallaa puolueelle paljastaessan, ettei hänen lähimmät luottomiehensä olekaan kovin kyvykkäitä. On se sitten totta tai ei, niin se aiheutti monen silmissä hallaa puolueelle. Tämän lisäksi on todettava, ettei Soinin takana seiso kovinkaan kyvykkäitä ihmisiä, vaan monet ovat jopa Soinin mielestä yhden asian miehiä. Puolue näyttääkin seisovan omalla tavallaan savijaloille, jota Soinin kädet kannattelevat.

Vihreät ovat puolestaan olleet jo pitkään yhden asian puolue, jossa tavoitteena on kurjistaa suomalaisten oloja. Sydäntä lähellä olevat luonnonmukaiset asiat eivät ole yhteydessä taloudellisen ajattelun kanssa ja se vaikeuttaa asioita huomattavasti. Vihreiden kyvykkäin mies on eittämättä Osmo Soininvaara, mutta sen jälkeen "käppi" muihin on merkittävä.

Vasemmistoliitto puolestaan on täynnä taivaanrantaa vasemmalla maalaavia ihmisiä, joista moni ei välttämättä osaa edes budjetin loppusummaa. On tärkeää ilmeisesti ajatella suuria linjoja, mutta samalla unohtaen monet niistäkin. Paavo Arhinmäki on silti karismaattinen ja suhteellisen suoraselkäinen johtaja, mutta hän teki liian paljon uhrauksia hallituksessa toimimalla omia sanojaan vastaan ja hyväksymällä monia asioita, joita oma ryhmä ei edes halunnut hyväksyä.

KD:n Päivi Räsänen on onnistunut omassa toimessaan hyvin, mutta Bjarne Kalliksen jälkeen KD:n massa on aivan liian harmaata ja aivan liian uskonnollista onnistuakseen missään asiassa. KD:sta onkin tullut Suomessa toinen virallinen "joo-joo"-puolue, jota RKP luonnollisesti edustaa täysin suveneeristi. Tämä on sääli, sillä ehkä tällä hetkellä kyvykkäin hallituksen ministeri vaikuttaa silti olevan Carl Haglund, joka jonkinlaista liberalismin lippua heiluttaen silti puolustaa ruotsin kielen asemaa Suomessa. Vaikka Haglund on karismaattinen ja "oikeanlainen" poliitikko, on hän väärän laivan puikoissa onnistuakseen missään muussa asiassa kuin ruotsin kielen säilyttämisessä.

Niin, mistä me voisimme saada kyvykkäitä poliitikkoja vai pitäisikö meidän kuuluttaa virkamieshallitus esiin?

Puppulausegeneraattori vastaa maskikohuun

 Antti Vesala teki Uuden Suomen puheenvuoroon postauksen , jossa hän litteroi Krista Kiurun vastaukset niin sanottuun maski-kohuun. Luettuan...