Vaalit 2015: Keskusta

Vaalien voittajaksi povattu Keskusta on luonnollisesti julkaissut oman vaaliohjelmansa, jonka se tuo esiin aivan uskomattoman sekavassa piirakkakaaviossa. Onneksi Keskustan kotisivuilta löytyy myös tulostettava versio, jota kykenee ihminenkin lukemaan. Jälleen kerran tässä lyhyt arvio Keskustan ajatuksista, jos et jaksa pidempiä tarinoita lukea.

Keskustan vaaliohjelma on ehkä tähän asti pragmaattisin niistä kolmesta, mitä olen lukenut. Se tarjoaa monia hyviä huomioita, joita on toki mm. SDP:n ohjelmassa kerrottu, tarjoten samalla jo hieman lukuja. Samalla se lupaa stopin veronkorotuksille ja lupaa miltei määrätietoisia leikkauksia byrokratiaan. Valitettavasti se samalla tarjoaa lisäbyrokratiaa, eikä Keskusta halua vaaliohjelmassaan pahemmin eritellä, että mistä se on valmis "tarvittaessa" tekemään vain kahden miljardin euron leikkaukset. Keskustan vaaliohjelma onkin kaksiteräinen miekka, joka saattaa lyöntihetkellä sohia myös lyöjää. Omassa muistissani on suhteellisen pragmaattisesta ohjelmasta huolimatta minua vanhempien ihmisten teemalause: "Kepu pettää aina". Valitettavasti uskon siihen tälläkin kertaa.

Keskustan neljä teemaa ovat:

1. Talouskasvu
2. Vastuunotto
3. Julkinen talous
4. Huolenpito

Keskustan vaaliohjelma lähtee liikkeelle talouskasvusta, joka on luonnollisesti näissä vaaleissa lähestulkoon se numero yksi. Valitettavasti lähes kissan kokoisilla kirjaimilla kirjoitettu "200 000 uutta työpaikkaa" on haihattelun ja toivotaan toivotaan-juttujen aatelia. Olisin voinut kuvitella, että joku puolue lupaa 100 000 uutta työpaikkaa, mutta että pistää vielä tuplaten paremmaksi? Keskustan mukaan tämä kasvu yksityisen sektorin työpaikkoihin olisi saatavissa bio- ja luovasta taloudesta. Se, mitä bio- ja luova talous tarkoittaa, niin siitä ei ole havaintoa. Bio-taloudessa on toki varmasti lupaavia kasvulukuja luvassa, mutta luovasta taloudesta minulla ei ole havaintoja. Luovassa taloudessa yleensä puhutaan tekijänoikeuksista, patenteista ja tavaramerkeistä, joten en ihan oikeasti käsitä, että mitä Keskusta tällä hakee. Haistan joka tapauksessa tässä haihattelun ensimmäiset merkit.

Tämän lisäksi Keskusta vaatii ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarvehankinnan poistamista. Miksi? Ilmeisesti siksi, että Keskustan mukaan työvoimamme ei ole asiansa osaavaa. Lisäksi Keskusta väläyttää työurien pidentämistä, perustulon ottamista testiin ja byrokratian karsimista mm. koulutuksesta. Keskusta myös kertoo, ettei valtion omaisuudesta kannata luopua (muuta kuin 1,5 miljardin euron osalta) ja että biotaloudesta voidaan saada miljardiluokan menestystarina Suomelle. Tämän lisäksi Keskusta ilmoittaa, että uusiutuva energia on saatava 32 prosentista yli 60 prosenttiin seuraavan 20 vuoden aikana. Mahdollista? Ehkä. Todennäköistä? Ehkä ei. 

Talouskasvun osalta Keskusta hakee mallia, jossa työurien pidentämisellä ja biotalouden tukemisella saadaan kansa töihin yksityiselle sektorille. Valitettavasti Keskustankin ohjelma tuntuu vain ranskalaisilta viivoilta, jossa vaaditaan lähestulkoon kaikkea kaikille, joskin pienten kuntien ja maaseudun näkökulmasta, jotka ovat olleet Keskustalle tärkeitä kannatusalueita.

Vastuunotossa Keskusta avaa meille liikunta- ja kulttuuripalveluita ja aikoo tukea vähävaraisten lasten liikuntaa. Lisäksi Keskusta kuuluttaa asennetalkoita alkoholille, antaa tilaa vapaaehtoistyölle ja vaatii ilmastonmuutosta pysäytettäväksi ilmoittaen "Hiiletön Helsinki 2025" tavoitteen. Kun Keskusta vielä huutaa julkisen sektorin muutoksen jarrusta mahdollistajaksi on ilmoille heitety taas aiheita, joiden toteutumisesta voidaan olla eri mieltä. Ensinnäkin mitä pieni Suomi mahtaa sille, että ilmasto lämpenee varsinkin kun siitäkin on ollut tiedeyhteisössä kinaa, että lämpeneekö ilmasto ihmisen takia vai vain normaalien asioiden vuoksi. Mitä Keskusta mahtaa humalahakuiselle juomiselle tai miten valtio voi vaatia tukia vähävaraisille, kun keskituloisten lapsilla saattavat olla samat ongelmat harrastusten maksujen suhteen kuin "köyhemmillä"? Todellisuus kuitenkin on, että keskituloisten ja vähävaraisten rajasta on tullut veteen piirretty viiva. 

Huolenpidossa Keskusta valistaa meitä, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa ja että meidän on tehtävä elämä tasa-arvoisemmaksi yksineläjille. Miten tähän sitten päästään ja miten tämä sitten ratkaistaan, niin se saattaa olla mysteeri niin Keskustalle kuin meille muillekin.

Julkisesta taloudesta Keskusta toteaa asioita, jotka ovat olleet nähtävissä jo vuodesta 2008: meillä on verotus maailmanennätysluokkaa ja että emme voi kiristää veroastetta. Tässä Keskusta on täysin oikeassa, että veroja ei vain voi kerätä enempää kun kipurajalla ollaan jo nyt. Tämä tarkoittaa sitä, että Keskusta lupaa, että verot eivät nouse, joskaan Keskusta ei myöskään lupaa, että verot alenisivat. Tämän lisäksi keskusta vaatii ALV-velvollisuuden rajaa 10 000 euroon (niin kuin kaikki muutkin) ja että velaksi elämiselle on tultava loppu viimeistään vuonna 2019. Tähän Keskusta tarjoaa ratkaisuksi leikkauksia ja julkisen menokuria, joka tulee joka tapauksessa toteutumaan vaalien jälkeen ellei sitten Vasemmistoliitto kerää SDP:n ohella yli 50%:n kannatusta.

Keskusta myös ilahduttavasti vaatii SOTEa ja eläkeuudistusta maaliin. Toivottavasti ne maalin löytävät vaalien jälkeen, sillä ne ovat Suomelle tärkeitä uudistuksia. Valitettavasti Keskusta ei tosin kannata kuntien pakkoliitoksia, vaan painottaa vapaaehtoisuutta, kuten olettaa saattaa. Turvallisuudesta puhuttaessa Keskusta vaatii sisäisen turvallisuuden vahvistamista (lisää rahaa poliisille), kyber-turvallisuudesta huolehtimista ja puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.

Minulle tulee mieleen Keskustan ohjelmasta se, ettei se pyri oikeastaan astumaan kenenkään varpaille. Mitään järisyttäviä ehdotuksia ei heitetä ilmaan, sillä vaalien jälkeen Keskusta on melko todennäköinen pääministeripuolue ellei nyt ihan ihmeitä tapahdu. Senpä takia Keskustan linjat ovat ainakin joltain osin yhteneväisiä muiden kanssa ellei sitten vasemmalla olevia puolueita oteta huomioon. Tosin SDP:n ohjelma on varmasti sovitettavissa Keskustan ajatuksiin, joten yhteistyötä demarien suuntaan ei varmastikaan ole haudattu. 

Vaalit 2015: SDP

Myös toinen päähallituspuolue, SDP, on julkaissut vuoden 2015 vaalien vaaliohjelman. Se on ympäripyöreää luettavaa, joskaan ei niin paljon kuulijalle vastuuta antavaa kuin Kokoomuksen ohjelma. Silti se herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Jälleen kerran lyhyt analyysini vaaliohjelmasta, jos et sitä jaksa lukea.

SDP tarjoaa äänestäjilleen paljon: se tarjoaa lisää tasa-arvoa, parempaa hoivaa ja heikosta ihmisestä huolehtimista ja tottakai myös mm. veronalennuksia. Harmi vain, että kaikki se hyvä ja hienolta kuulostava tarinointi maksaa aivan tolkuttomasti, sillä tarjottavaa SDP esittelee järisyttävän pitkän listan. Epäilenkin, että SDP:n teeseillä valtion lähes 10 miljardin lainanotto kasvaa 15 miljardiin. Mistään epämukavasta SDP:n vaaliohjelma ei puhu. Vaaliohjelma ei puhu leikkauksista, lisämaksuista ja kaikesta muusta mahdollisesta, joka pyrkii turvaamaan SDP:n tukeman julkisen sektorin pöhöttyneisyyttä. Tätä tukevat myös Eduskunnasta tulleet keskustelut, joissa SDP:n edustajat ovat vannoneet, että julkiselta ei leikata. Yhteenvetona SDP lupaa kaikkea hyvää, muttei kerro suurin piirtein sanallakaan, että miten se aikoo tuon kaiken hyvän rahoittaa.

SDP:n kolme teesiä ovat:

1. "Kasvu turvaa hyvinvoinnin"
2. "Reilu työ, oikeudenmukainen palkka"
3. "Perusasiat kuntoon -tasa-arvo ja turvallisuus kunniaan"

Kuten ensimmäisestä teesistä voidaan todeta, niin SDP luottaa talouskasvuun. En ihan oikeasti keksi muutakaan tapaa, jolla SDP rahoittaisi kaikki lupauksensa ja vielä korjaisi kuralla olevan talouden siinä samassa. Samaan hengenvetoon voidaan todeta, että sellaista talouskasvua ei tule koskaan olemaankaan, joka tämän kaiken toteuttaisi. SDP:n lista onkin kuin satu, jonka kaikki tietävät taruksi, mutta johon kaikki silti haluavat uskoa. 

Ensimmäisessä teesissä luvataan mm. kasvua ja uusia työpaikkoja, uusien innovaatioiden tukemista, ilmastonmuutoksen torjuntaa, sekä mm. lisää julkisia investointeja. Tämän lisäksi SDP lupaa rakentaa kotimaahan sijoittavia rahoitusvälineitä, nostaa yritysten ALV-velvollisuuden alarajaa ja aivan puskista luvaten vielä purkaa hakemus- ja valitusruuhkaa tehden lupaprosessit nopeiksi. Tarkoittaako se sitten byrokratian karsimista? Tuskin. 

Tämän lisäksi SDP ottaa ensimmäisessä teesissä kantaa palkkaratkaisuihin, lupaa panostaa koulutukseen, osaamiseen, asuntorakentamiseen suurissa kaupungeissa, tuottavuushyötyjen maksimointeihin ja energiaomavaraisuuden ja tehokkuuden parantamiseen. 

Pelkästään ensimmäinen teesi pitää jo itsessään niin paljon lupauksia sisällään, että voin ihan puhtaalla omallatunnolla sanoa, että kovinkaan moni niistä ei toteudu tai jos toteutuu, niin puhutaan näennäisvaikutuksesta. SDP puhuukin ensimmäisessä teesissään muodikkailla sanoilla ja asioilla, joissa mm. tiedotusvälineissä on mainittu, mutta siitä SDP ei puhu, miten hyvinvointi oikeasti turvataan. Se nimittäin tarkoittaa todella kovia leikkauksia, mutta demarit puhuvat mielellään kakun jakamisesta. Todellisuudessa tilanne on asioiden tuolileikki, jossa osalle asioista jää käteen Musta Pekka.

Toisen teesin asioista SDP puhuu kuin Ay-liike, enkä käsitä, että miten SDP pystyy työelämän kiemuroihin vaikuttamaan, koska valta siinä on annettu työmarkkinajärjestöille. Eihän meillä pystytä sopimaan edes eläkeiästä ilman, että asiaa kysytään työmarkkinajärjestöiltä! Miten SDP muka kuvittelee pystyvänsä haukkaamaan mukaan "kunniallisen tien eläkkeelle" tai työaikojen joustavuuden? Mitä SDP pystyy tekemään työelämän "tasa-arvolle" (jossa varmasti viitataan naisen euroon) ja nollasopimusten kieltämiselle? En usko, että ellei valtio ota itselleen sitä valtaa, minkä valtio pystyy ottamaan, niin SDP ei pysty tekemään näille asioille yhtään mitään. 

Kolmas teesi on taivaanrannan maalausta. SDP maalaa lukijalle kuvan puolueesta, joka vahvistaa yhteiskuntaa, tekee koulutuksellista tasa-arvoa paremmaksi (eh?) ja verojärjestelmää reilummaksi (joo, varmasti...). Tämän lisäksi melkein kuin yllättäen SDP kertoo tukevansa yksinhuoltaja-perheitä, yksin asuvia ja lapsiperheitä (tästä taisi jäädä vain opiskelijat pois?) eli toisin sanoen kaikkia. Eikö tämä ole mukavaa? Sen lisäksi SDP huolehtii vielä eläkeläisistä ja tukee omaishoitajien töitä aikoen samalla torjua yksinäisyyttä. Kuten huomaatte, niin SDP lupaa huolehtia meistä kaikista. Puolue ei aio antaa vapautta ja päätäntävaltaa meille ihmisille, vaan huolehtii meistä kaikista koska se tietää, mikä on parasta meille.

En tiedä, että mitä tälläisestä pitäisi sanoa? Meillä on puolue, joka lupaa miltei kaikkea muuta paitsi verojen nostoa, kurjuutta ja leikkauksia. Mitä tästä muka pitäisi ajatella, koska vaaliohjelman tekijät ovat ajatelleet meitä kaikkia. 

Vaalit 2015: Kokoomus

Jos et jaksa lukea pidempää lässytystäni, niin tässä tulee lyhyt ja ytimekäs analyysini Kokoomuksen vaalilupauksista vaaleihin 2015:

Kokoomus pelaa jälleen kerran mielikuvamarkkinoinnilla. Siinä missä viime vaaleista muistan Sari Sairaanhoitajan ja "Paremmointivaltion", niin nyt pelataan oikeasti ihan puhtaasti mielikuvien varassa. Kokoomus heittää ilmoille ajatuksia ja antaa vastuun kuulijalle. Äänestäjänä et voi oikeasti tietää, että mitä nämä kaikki sanat tarkoittavat ja mitä ne tarkoittavat Suomelle tai sinulle. Äänestäessäsi Kokoomusta tulet olemaan ainakin osittain tuuliajolla. Kokoomus ei nimittäin kerro, että mitä se leikkaa, miten se leikkaa ja paljonko se leikkaa vai leikkaako se mitään.

Kokoomuksella on ohjelmassaan viisi kohtaa:

1. "Työ etusijalle"
2. "Käännetään osaaminen uuteen nousuun"
3. "Kehitetään hyvinvointia vaikeinakin aikoina"
4. "Tehdään Suomesta puhtaiden ja kestävien ratkaisujen edelläkävijä"
5. "Vahvistetaan Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa"

Näistä pääkohdista voidaan heti todeta, etteivät ne kerro mitään sisällöstä ja voin vakuuttaa, ettei itse sisältökään mitään hirvittävän informatiivista ole. Se on vain tehokasta markkinointia ja mielikuvien luomista, jossa luodaan ajatus, että on olemassa ajatus, jota aletaan noudattamaan vaalien jälkeen orjallisesti. Valitettavasti pelkillä mielikuvilla ei maata johdeta ja tämä katastrofaalinen hallituskausi osoitti, ettei Kokoomuksen puheenjohtajista ole johtajiksi vaikeilla hetkillä, kun tarvittaisiin tärkeitä päätöksiä.

Työssä Kokoomus haluaa keventää tuloverotusta kaikilta. Samalla se haluaa tehdä työajoista joustavammat ja siirtää sopimisen työehdoista ja palkoista paikalliselle tasolle. Omasta näkökulmasta tämä sopii oikein hyvin (olen "asiantuntija"-hommissa...), mutta yleisellä tasolla (ajatellen vaikka duunareita) tämä ei välttämättä sitten sovikaan. Paikallinen sopiminen toimii kyllä kun työntekijä osaa neuvottelemisen jalon taidon, mutta isoille työvoimavaltaisille asioille tietyt pelisäännöt sopivat ainakin toistaiseksi hyvin. On vaikeaa kuvitella, että joustavat työajat tulisivat kysymykseen vaikka tehtaassa tai poliisin ammatissa. Ei sellaista voisi kuvitellakaan.

Kokoomus liittyy myös Vartiaisen kelkkaan ja vaatii ulkomaisen työvoiman palkkauksen helpottamista Suomessa. Minä kysyn: miksi? Meillä on oikeasti täällä paljon työttömiä ihmisiä ja se syy siihen ei ole se, etteikö meillä olisi tarjontaa työvoimasta. Meillä on oikeasti pulaa työpaikoista! En jaksa mitenkään uskoa Vartiaisen teeseihin, että työvoiman tarjonnan lisäämisellä saataisiin työtä suuremmalle joukolle ihmisiä. Mieleen tulee lähinnä South Parkin jakso "they took my job", jossa halpa työvoima saapui tekemään paskaduunit lopulta vieden kaikkien työt.

Jos puhutaan Kokoomuksen kakkoskohdasta, niin siinä olevat teesit eivät oikeasti avaudu minulle. Varhaiskasvatus toiminnallisemmaksi? Kielten opetusta lisää? Koulutuksesta vientivaltti? Pedagogiikka uusiksi? Näen nämä asiat toki jossain suhteessa tärkeiksi, mutta koko maan mittakaavassa nämä asiat ovat marginaalisia. Koulutus on toki supertärkeää -ja sitä ei kukaan kiistä-, mutta Suomi on oikeasti pahoissa taloudellisissa ongelmissa.

Kolmoskohta on myös paljon kauniita puheita ja liian vähän konkretiaa. Puhutaan yhteisöllisyydestä ja ikäihmisten huolehtimisesta ja ollaan valmiita ennaltaehkäisemään tauteja mm. kiristämällä ilmeisesti tupakan verottamista, mutta lopulta ei kerrota, että kuinka paljon nämä kauniit ajatukset maksavat ja mistä kaikkialta leikataan tai nostetaan veroja, jotta nämä kauniit ajatukset saadaan rahoitettua. Vaikka yhteisöllisyyttä yritetään kuinka mainostaa, niin totuus on, että yhteisöllisyys ainakin Suomessa nykyään maksaa jotain.

Neloskohdassa lähestytään sitten Vihreitä ja ajan henkeä: hiilivapaa yhteiskunta vuonna 2050, Cleantech ja älykkäät sähköverkot. Paljon sanoja ja todennäköisesti vähän tekoja. Pamfletista käy kuitenkin ilmi, että Kokoomus on valmis pudottamaan auton ostamiseen liittyviä veroja tuntuvasti ja samalla valmis korottamaan auton vuotuista käyttömaksua ja vuosittaista verotusta oikein tuntuvasti. Perusajatus on, että auton ostamisesta tehdään halpaa, mutta käyttämisestä kallista. Mukana varmasti tulevat myöhemmin GPS-seuranta ja muut hienoudet ja onpa Kokoomus mennyt ihan villiksi, kun kertoo haluavansa kehittää raide- ja joukkoliikennettä kaupungeissa. Toisin sanoen ruuhkamaksuja tulossa? ;)

Viimeisessä kohdassa lähestytään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka on tietysti ajankohtainen aihe. Siellä Kokoomus puhuu uskottavasti puolustuskyvystä, kaupan vapauttamisesta ja suhteista nouseviin talouksiin. Minusta nämä kaikki aiheet kuulostavat vain yhden päivän brainstormilta, jossa joku on vedellyt tussilla ranskalaisia viivoja taululle. 

Toki Kokoomus myös puhuu päätöksenteon perustamisesta tutkittuun tietoon ja ministeröiden ja ministereiden määrän vähentämisestä, mutta totuus on, ettei tälläisellä ulostulolla mitään konkretiaa tehdä. On turha heitellä puheita julkisen talouden tasapainosta, menojen vähentämisestä ja kuntien tehtävien karsinnasta, kun tähän ei pystytty edes viime hallituskaudella. Tehtiin vain neljä vuotta näennäistyötä, eikä tehty horisontissa näkyvälle katastrofille mitään. Toisin sanoen en usko, että seuraava hallituskausi olisi Kokoomuksen osalta mitenkään erilainen.