Suurimman vaikutuksen kaupungin tuloihin ovat aiheuttaneet valtionosuuksien leikkaukset. Maamme hallitusten vuodesta 2012 lähtien tekemien valtionosuusleikkauksien vaikutus kaupungin tuloihin on vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa. Kaupungin talous olisi useita kymmeniä miljoonia ylijäämäinen ilman leikkauksia.Myönnän olevani talousasioissa tietämätön luuseri, mutta aloin silti epäilemään kirjoituksessa mainittuja asioita, joten keräsin taulukon Tampereen valtionosuuksista vuosilta 2005-2017 nähdäkseni sen, että onko Aaltosen väitteessä perää. Taulukko on tässä:
| Valtionosuus | Yli-/alijäämä eur | |
| Vuosi 2005 | 156 070 000,00 € | 61 168 000,00 € |
| Vuosi 2006 | 173 411 000,00 € | 6 347 000,00 € |
| Vuosi 2007 | 180 143 000,00 € | 21 722 000,00 € |
| Vuosi 2008 | 202 173 000,00 € | 178 344 000,00 € |
| Vuosi 2009 | 217 507 000,00 € | -16 684 000,00 € |
| Vuosi 2010 | 210 618 000,00 € | 35 625 000,00 € |
| Vuosi 2011 | 223 070 000,00 € | -13 846 000,00 € |
| Vuosi 2012 | 239 700 000,00 € | -27 436 000,00 € |
| Vuosi 2013 | 295 563 721,00 € | -2 071 000,00 € |
| Vuosi 2014 | 291 582 111,00 € | -18 083 000,00 € |
| Vuosi 2015 | 288 887 198,00 € | -36 886 000,00 € |
| Vuosi 2016 | 307 139 673,00 € | -16 964 000,00 € |
| Vuosi 2017 | 275 827 032,00 € | -6 751 000,00 € |
Tein vielä rajallisilla LibreOffice-kyvyilläni havainnollistavan kaavion samasta taulukosta:
Ensiksikin tästä on pääteltävissä, että:
Maamme hallitusten vuodesta 2012 lähtien tekemien valtionosuusleikkauksien vaikutus kaupungin tuloihin on vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa.Ei pidä paikkaansa. Vuodesta 2012 (239,7 miljoonaa euroa) vuoteen 2017 (275,8 miljoonaa euroa) euromääräinen valtionosuuksien nousu on ollut 36,1 miljoonaa euroa. Myönnettäköön, että vuotta 2016 ja 2017 vertailtaessa valtionosuuksissa on tapahtunut raju, yli 31 miljoonan euron lasku, muttei sillä ole merkitystä väitteeseen pohjautuen. En ymmärrä, että miten muka valtionosuuksia on leikattu ja miten niiden kasvulla on voinut olla kaupungin vuosituloihin verrattaessa yli 100 miljoonan euron vaikutus. Ehkä joku voisi minulle tämän selittää?
Tätä myöten muut Aaltosen mainitsemat asiat ovat myös kyseenalaisia, kuten se, että Tampereen kaupungin talous olisi kymmeniä miljoonia ylijäämäinen ilman valtionosuuksien laskua. Vuonna 2017 se olisi toki ollut totta, mutta onko tosiaan niin, että kaupungin talous on pitkällä tähtäimellä rakennettu sen varaan, että valtionosuudet kasvavat vuosi vuodelta?
Muutenkin väite tuntuu varsin hullunkuriselta, kun samaan aikaan Tampereen verotulot ovat kasvaneet 831,4 miljoonasta (2013) 919,0 miljoonaan euroon (2017) kasvaen 87,6 miljoonaa euroa. Samaan aikaan toimintakulut ovat kasvaneet 1552,7 miljoonasta (2013) eurosta 1602,1 miljoonaan euroon kasvun ollessa 49,4 miljoonaa euroa. Näin ollen sallinette minun päättelevän, että verotulot ovat nousseet toimintakuluja enemmän huomattavasti.
Aaltonen päättää kirjoituksensa:
Veronkorotus on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin Tampereen kriisiytyminen.Ja olen tästä kunnioittavasti eri mieltä, vaikkakin esimerkiksi 0,25% korotus on hyvin perusteltavissa. Veronkorotus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Tampereen kaupungin menot ovat järkyttävän suuret. Menoleikkauksia talouden kuntoon laittamiseksi on tehtävä ja unohtaa syyttely valtionosuuksista, jotka ovat edelleen esimerkiksi Turkuun verrattuna todella kovalla tasolla.
Kirjoituksessani käytetyt lähteet:
- https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/talous-ja-strategia/tilinpaatos.html
- https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/valtionosuudet
