Hallitus ulkoisti ikävät uutiset kuntien kerrottavaksi

Hallituksen kehysriihi on jokin aika sitten lusittu ja sieltä tulleet päätökset on otettu hyvinkin vaihtelevasti vastaan. Leikkaustarve oli valtava, mutta hallitus päätti olla korottamatta veroja (joka oli sinänsä oikein) ja hieman yllättäen lisäsi menojaan, vaikka persnettoa tulee joka vuosi lisää hirveät määrät. Koko kehysriittä alleviivasi se salainen toive, että talouskasvu pelastaisi Suomen. Tätä talouskasvua lähdettiin hakemaan sillä, että yhteisövero laski huomattavasti varsinkin kilpailijamaihin verrattuna. Lienee sanomattakin selvää, että tälläinen talouskasvu tälläisessä taloustilanteessa on käytännössä täysin absurdi toive. Valitettavasti kehysriihen päätökset tarkoittivat samalla sitä, että hallitus ulkoisti ikävät uutiset kuntien kerrottavaksi.

Se tarkoittaa muutamaa asiaa. Kunnat:

• Nostavat kunnallisveroprosenttia miltei 100%:lla varmuudella (veronkorotukset...).
• Kunnat tulevat lomauttamaan tai irtisanomaan huomattavan määrän ihmisiä.
• Kunnat tulevat leikkaamaan palveluista.

Tämä on luonnollinen suunta, sillä julkinen sektori on niin vahvasti pöhöttynyt Suomessa, että leikkaukset on tehtävä. Nyt hallitus kuitenkin ajattelee omia kannatuslukujaan ja antaa lomauttamisen ja kansalaisten rankomisen kuntien tehtäväksi. Sinänsä ihan okei, mutta kirjoitankin tätä vain siksi, etteivät muutokset tule kenellekään yllätyksenä ja pyytämättä.

Kuntalehti kirjoitti kehysriihen negatiivisista päätöksistä kunnille osuvasti ja hyvinkin totuudenmukaisesti. Lienee selvää, että kehysriihen päättäjiä kuntien terveiset eivät ole kovinkaan paljon kiinnostaneet. Kuntalehti kirjoitti mm. että

Julkisen talouden säästöjen käytännön tekeminen on siirretty kunnanvaltuustoille, se on asian ydin. Kunnanvaltuutetut tässä joutuvat kansalaisille selittämään, että miksi niin, näin tai noin säästetään, nostetaan veroja, ei investoida ja palvelut heikkenevät, Vuorento sanoo.?

 Yksin yhteisöveron alentamisesta koituu kunnille Vuorennon mukaan yli 400 miljoonan euron menetykset kehyskauden aikana.?
– Tässä on keksitty tämmöinen erikoinen juttu, että otetaan mukaan dynaamisia vaikutuksia, joista kukaan ei tiedä mitä ne ovat.

Sen lisäksi kuntien valtionosuuksia leikataan jo aiemmin sovitun lisäksi joka vuosi niin, että vuonna 2017 valtionosuudet ovat 265 miljoonaa euroa alemmalla tasolla kuin tällä hetkellä.?
– Laskennallinen korotuspaine kunnallisveroon on 1,2 prosenttiyksikköä näiden leikkausten takia.  

 Mihin tämä siis konkreettisesti johtaa? No, katsotaanpa ja mietitäänpä:

• Salon kaupunki lomauttaa 2000 ihmistä. Kyllä: 2000 ihmistä. Mitä Aamulehti on unohtanut netti-uutisestaan mainita, niin Salon kaupungissa yritettiin neuvotella paikallinen sopimus, jolla alennettaisiin henkilöstömenoja, mutta työntekijäjärjestöt eivät tähän suostuneet (Aamulehti tiistai 26.3.2013). Toisin sanoen rivien välistä on luettavissa, että työntekijäjärjestöt ovat sitä mieltä, että kannattaa pistää jäsenet mieluummin palkattomalle lomalle ajaksi n mieluummin kuin suostua palkanalennuksiin, jotka ovat tavalla tai toisella tulossa joka tapauksessa. Jotain muuten kuntatalouden pöhöttymisestä kertoo sekin tieto, että n. 50 000 asukkaan kaupungilla on töissä noin 3500 ihmistä... Sekin on vielä sanottava, että ei ole mikään yllätys, että vasemmiston, vihreiden ja yhden perussuomalaisen talousosaaminen ei näyttänyt toimivan Salossa millään tavalla.
• Tampere tavoittelee tälle vuodelle 22 miljoonan euron säästöjä. Toisen uutisen mukaan säästötavoitteita haetaan lomarahojen vaihdolla palkattomiin lomiin, sekä tarvittaessa lomautuksilla. Hurraa!
• Noin 22 000 asukkaan Jämsä teki 6,2 miljoonan euron alijäämän vuonna 2012 (Aamulehti 27.3.2013).
• Kihniön (asukasluku 2141) alijäämä oli vain 79 000 euroa, mutta vain sen takia, että se sai valtiolta rahaa satoja tuhansia euroja. Valtionosuudet ylittivät kunnan verotulot 300 000 eurolla. (Aamulehti 27.3.2013)
• Ikaalinen jäi plussan puolelle 25 000 euroa. Tekijöitä plusmerkkiseen tulokseen olivat onnistunut tonttikauppa, säästöt henkilöstön palkoissa, sekä verojen nosto. (Aamulehti 27.3.2013)
• Hämeenkyrön hakee henkilöstöltään tukea menokuuriin. Kunnan toimintakulut kasvoivat vuodessa 9,3 prosenttia ja kunnan tilinpäätös on 2,3 miljoonaa euroa pakkasella. (Aamulehti 27.3.2013)
• Mänttä-Vilppulan (asukasluku noin 11 000) on pakko laatia kova säästökuuri. Sen vuoden 2012 tilinpäätös on 3,9 miljoonaa euroa pakkasella ja vuoden 2011 tilinpäätös 3 miljoonaa euroa pakkasella. Kunnan nettomenot ovat kasvaneet kolmessa vuodessa 8,5 miljoonaa euroa enemmän kuin verotulot. (Aamulehti 27.3.2013)

Nyt kun voi lukea näin hyvistä tuloksista kunnallisella tasolla, niin mitähän se mahtaa tarkoittaa, kun valtio rokottaa kuntia vielä lisää? Ei varmasti mitään hyvää ainakaan.

Vielä hauskana kuriositeettina on mainittava, että tämän päivän Aamulehdessä (29.3.2013) vasemmistoliiton kansanedustajat haluavat muutoksia jo sovittuihin asioihin kehysriihessä. Etenkin osinkoverotukseen. Osa kansanedustajista on myös Aamulehden mukaan sitä mieltä, että heidän on mietittävä, että ovatko he mukana tälläisessä hallituksessa. Itse en usko, että Paavo Arhinmäki ja co. lähtevät yhtään mihinkään. Ministerinpestit kun ovat niin mukavia muutenkin.

Ja toisena hauskana kuriositeettina on mainittava AY-liike. Voin vain kuvitella, kuinka kuntatyönantajilta haetaan suuria palkankorotuksia, vaikka todellisuus on se, että suunta on miinusmerkkinen tai sitten lomautetaan/irtisanotaan porukkaa huolella ulos.

Ymmärtääkö Hautala erota hallituksen toimintakyvyn vuoksi?

Tämän päivän Iltalehden mediamyllytyksen jälkeen minun on pakko kirjoittaa "ääneen", että ymmärtääkö Heidi Hautala erota, jotta hallituksen toimintakyky säilyisi uskottavana?

Vastaus on mitä luultavammin ei, mutta se tarkoittaisi samalla sitä, että ministeri, joka on harmaan talouden ministeriryhmän jäsen ja joka silti käyttää harmaata työvoimaa syö kaiken uskottavuuden hallitukselta, joka kamppailee jo valmiiksi uskottavuutensa kanssa. Toisin sanoen Hautalan olisi parasta erota itsensä takia ja hallituksen vuoksi.

Miksi siis mesotaan? No siksi, että Heidi Hautala on Iltalehden tietojen mukaan teettänyt pimeää töitä kahteenkin eri otteeseen. Tämän hän on myös myöntänyt ja pyytänyt sitä anteeksi. Hän on samalla kertonut tuottaneensa uskottavuusongelman hallituksen harmaan talouden ohjelmalle. Ja kas, olen siitä täysin samaa mieltä.

Koska Ilkka Kanerva joutui eroamaan käytännössä aikoinaan sen takia, että hän lähetteli tuhmia tekstiviestejä eräällä "kohujulkkikselle", niin minä kysyn, että eikö olisi jo pelkästään hallituksen uskottavuuden kannalta tärkeää, että Heidi Hautala myös eroaisi? Joku kommentoija lohkaisi Hesarin palstalla, että tämä on hyvä testi suomalaiselle tasa-arvolle: jos mies joutuu eroamaan tekstiviestien takia, niin on kohtuullista, että nainen eroaa tämän takia. Jos ei, niin mitä se siis kertoo suomalaisesta tasa-arvosta?

Valitettavasti itse en todellakaan usko siihen, että Hautala eroaisi. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ennättikin jo sanomaan, että "Hautalan asema ministerinä ei ole kyseenalainen". Pääministeri Katainen sanoi, että "Hautala voi jatkaa ministerinä". Mitä se kertoo hallituksestamme? Lisäksi mitä se kertoo ministeri Hautalasta, että hän kirjoittaa omassa blogissaan, ettei ole teettänyt pimeää työtä, mutta kuitenkin pyytää anteeksi mm. äänestäjiltään? Suoraan sanoen koko blogikirjoitus on pelkkää selittelyä: vahinko on jo tapahtunut, mutta vastuuta ei suomalaisen tavan mukaan aiota ottaa. Näin minusta ainakin tuntuu.

Jos Heidi Hautala ei eroa, niin se kertoo jotain hyvin tavanomaista ja samalla jotain moraalitonta poliittisesta kulttuuristamme. Jotain sellaista, ettemme voi enää luottaa ministereihinkään enää. Vai oletteko samaa mieltä?