torstai 17. marraskuuta 2011

Veronkorotuksia, mutta ei leikkauksia?

Hei vain! En edes jaksa ottaa osaa euron skandaalinkäryiseen tulevaisuuteen, vaan tänään ollaan huolissaan kotimaasta, sillä moni muukin on huolissaan rakkaasta Suomestamme. Hölmölandiassa nimittäin on herätty ongelmaan, joita on tulossa oikein kassikaupalla.

Taloussanomat ja erityisesti Etla nimittäin valistaa meitä valmiiksi ahdistuneita suomalaisia ilouutisella:
Jo nyt valtion talouden tasapainossa on aukko. Etla arvioi tammikuussa, että kokonaisveroastetta pitäisi korottaa heti 2,5 prosenttiyksikköä, jotta valtion talous olisi tasapainossa, eikä velkaa tarvitsisi ottaa lisää.
Ai kun kiva. Jos veroastetta nostetaan 2,5 prosenttiyksikköä, niin Suomen ei tarvitsisi ottaa enää lisää velkaa. Hienoa! Paljonko tarvitsisi veroastetta siis nostaa, jotta joku maksaa ne velat poiskin?
Veronmaksajien keskusliiton arvion mukaan valtion pitäisi kerätä noin 1,7 miljardia euroa enemmän veroja, jos kokonaisveroastetta nostettaisiin yksi prosenttiyksikkö.
Mutta....mutta... Suomihan ottaa velkaa lisää vuonna 2012 6,8 miljardia euroa! 2,5 * 1,7 = 4,25 miljardia. Uskooko Etla, että talouskasvu hoitaa loput miljardit vai eikö teilläkään osaa kukaan laskea?
Veronkorotuspaineita saattaa lieventää julkisen sektorin palkkojen nousun hidastuminen. Nilkuttava talouskasvu hillitsee sekä yksityisen että julkisen sektorin palkkakehitystä.
Mitä helvettiä? Aha. Eikö Etlan mieleen käynyt, että veronkorotusten sijaan meidän pitäisi tehdä rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin? Ylisuuri julkinen sektori syö meiltä oljetkin pesästä. Eikö kenenkään mieleen käynyt Etlassa, että koko suunnitelma verojen nostosta on järjetön ja idioottimainen, joka tulee kasvattamaan lopulta julkisen sektorin taakkaa ja joka kurjistaa koko Suomea monella tasolla?
VM:n mukaan julkiset menot kohoaisivat vuosina 2015–2060 lähes 16 prosenttiyksikköä noin 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vajaa kolmannes tästä johtuisi eläke- ja hoivamenojen kasvusta. Tällöin Suomen julkinen velka olisi yli 280 prosenttia suhteessa bkt:een. Nyt Suomen valtiolla on velkaa noin 83 miljardia euroa eli noin 50 prosenttia suhteessa bkt:een.
Tässähän alkaa jo väkisinkin miettimään, että kannattaisikohan tästä maasta muuttaa jo pois? Jos täällä tosiaan aiotaan verottaa työntekijät hengiltä, niin täällä ei kohta enää kukaan tee töitä.

Tosiasia joka tapauksessa on, että Etla on siinä oikeassa, että olemme kusessa. Veronkorotusten sijaan ainoa mahdollisuus on, että kulutamme sen, mitä tienaamme. Toisin sanoen julkinen sektori ei voi kasvaa holtittomasti. Maamme tarvitsisi seuraavia kenties jotain tämänkaltaisia toimia:

  • Julkisen sektorin välitön leikkaus. Tämä säästäisi pitkällä tähtäimellä paljon, järkeistäisi töitä ja lopettaisi käytännössä julkisen sektorin palkkakilpailun.
  • Teollisuuden pitäminen Suomessa miltei hinnalla millä hyvänsä. Miksikö? Siksi, että emme voi kaikki palvella toisiamme ja tosiasia on, että palveluyhteiskunta tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan katoamista. Teollisuus on tuonut Suomeen "uutta" rahaa, jolla hyvinvointi on rakennettu. Palvelut eivät sitä tee.
  • Verojen korottamispuheiden lopettaminen. Puhdas tosiasia on se, että jossain vaiheessa kamelin selkä katkeaa. Olen myös aiemminkin leikkinyt sillä ajatuksella, että verotuksen koventaminen johtaisi lopulta siihen, että verotuloja saataisiin ennalta vähemmän. Tämä on täysin mahdollista. Ja sitäpaitsi: kuka hölmöläinen kävisi töissä, jos hän saisi verojen jälkeen käteen saman kuin kotona kattoon syljeskelevä? Vastauksen varmaan tiedättekin sanomattakin.
  • Sosiaalitukien kriittinen tarkastelu. Sairaat ja vammaiset tottakai hoidettaisiin, mutta tarvitseeko yhteiskunnan "hoivata" niin paljon aikuista ihmistä, joka ei halua mennä töihin. Minusta ei tarvitse. Ajat tulevat olemaan kovat, joten toimenpiteiden pitäisi olla sen mukaisia.
  • Ja laitetaan vielä valtion menojen leikkaus. Tyhmät päätökset pitäisi jättää tekemättä. Säästäisimme paljon, jos maamiinapäätöstä ei olisi tehty (kiitos Haloselle) tai vaikkapa auttaisimme pakolaisia 500 miljoonalla ulkomailla sen sijaan, että otamme tupla- tai tripla-rahalla muutaman tuhat tänne palloilemaan.

No, täältä tähän tällä kertaa.

Lähde: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/11/17/suomalainen-varaudu-verojen-ikikorotuksiin/201117031/12

torstai 3. marraskuuta 2011

Puhuvat päät taas vauhdissa

On jotenkin hellyyttävää, kun saa nähdä taas näitä puhuvia päitä vauhdissa. Tällä kertaa "hyvin menee"-vakuuttelijoina olivat  Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila ja Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen. Heidän viestinsä oli pelkistelemättä tämä. Uotila:
– Euromääräisesti asuntojen hinnat ovat korkeammalla kuin koskaan ennen, Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila sanoo.

– Niin ovat tulotkin, hän lisää.
Lyhyesti sanottuna tämä on totta. Kyllä. Tämä on totta. Euromääräisesti asuntojen hinnat ovat todellakin korkeammalla kuin koskaan ennen. Juu, totta. Tulotkin ovat varmasti keskimääräisesti korkeammat kuin ennen. Sekin on totta. Mutta kun lähtee katsomaan sitä cappia, joka on muodostunut keskimääräisten tulojen ja asuntojen hintojen välille, niin kuka tahansa kykenee näkemään siinä kuplan. Mikset sinä kykene?

Uotila jaksaa vielä väittää vastaan:
– Suhteessa tuloihin väite asumisen kalleudesta on melkoinen urbaani legenda, Uotila sanoo.
Herra Uotila. Suhteessa tuloihin asuminen Suomessa on ihan... No, perkeleen kallista. Suomen Pankin ennustetoimiston päällikön Anssi Rantalan mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet Suomessa 60% 2000-luvulla. Ovatko suomalaisten keskimääräiset tulot nousseet 60% 2000-luvulla? Eivät ole, joten väitteesi on potaskaa ja sanot vain näin sen takia, että asemasi pankissa käskee sinun sanovan näin. Missä on omatuntosi?

Sitten on vielä tämä tilastokeskuksen Lehtinen, joka ilmeisesti laskee väitteensä tähän graafiin, joka osoittaa, että kuplaa ei ole enää. Luetaanpa vielä, että mitä Lehtinen sanoo:
– Meillä ei ole ollenkaan, eikä ole viime vuosina ollut hintakuplaa. Se on varma, sanoo kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta.

30 vuoden aikana palkat ovat kohonneet selvästi nopeammin kuin kuluttajahinnat. Vuokrat kohoavat kuin juna kuluttajahintaindeksin mukaan. Lehtisen mukaan asuntojen hinnoissa markkinatalous näkyy paljon enemmän kuin vuokrissa.
Meillä ei ole ollenkaan hintakuplaa? Mutta Anssi Rantalan (hassua muuten, että Anssi Rantalan mielestä Suomessa ei ole asuntojen hintakuplaa, vaikka asuntojen hinnat ovat nousseet 2000-luvulla 60%...) mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet 2000-luvulla 60%! Eikö se ole jo hintakupla? Ihmisten reaalitulot (Reaalitulot Ilkka, reaalitulot) ovat nousseet Tilastokeskuksen mukaan ehkäpä noin 20% samaan aikaan kuin asuntojen hinnat ovat nousseet 60%. Ei hintakuplaa? Tilastokeskuksen graafin mukaan asuntojen hinnat nousseet vuosien 2005 ja 2011 aikana karvan alle 30%. Miten niin ei hintakuplaa? Missä pullossa sinä oikein elät? Ja sitä paitsi... Kuka tässä on vuokrista kysynyt yhtään mitään? Nyt puhutaan asuntojen hinnoista.

Puppulausegeneraattori vastaa maskikohuun

 Antti Vesala teki Uuden Suomen puheenvuoroon postauksen , jossa hän litteroi Krista Kiurun vastaukset niin sanottuun maski-kohuun. Luettuan...