Keskusta maalaa taivaanrantaa

Olen nyt jo tovin katsellut ja kuunnellut erilaisia vaaliväittelyjä televisiosta. Yksi silmiinpistävimmistä seikoista on ollut nykyinen pääministeri, Mari Kiviniemi, jonka vastaukset ovat äärimmäisen poliittisia. Tällä tarkoitan luonnollisesti sitä, että Kiviniemi ei vastaa esitettyihin kysymyksiin oikealla tavalla. Esimerkiksi yksinkertainen kyllä/ei -kysymys (johon ei muuten saatu vastausta) kesti vastauksineen varmaankin kolme minuuttia.

Muutenkaan Kiviniemellä ei mene vahvasti: ontot puolustelut kuntarakenteen säilyttämisestä ja maakuntien hallinnosta tuntuvat pieniltä asioilta ja EU:n vakausrahastoasiat näyttävät ylittävän Kiviniemen käsityskyvyn kaikessa laajuudessaan. Näyttääkin siltä, että Kiviniemi pitää myrkyn nielemänä kiinni jo sovituista asioista ja kertoo meille, ettei meillä ole vaihtoehtoja. Meillä on vaihtoehtoja, esimerkiksi voimme jättää äänestämättä Suomen Keskustaa.

No nyt en keskustele siitä, että pitäisikö Keskustaa äänestää vai ei, vaan tutustun puolueen eduskuntavaaliohjelmaan, jonka hain PDF-muodossa puolueen sivuilta. Ihan näin vinkiksi suosittelisin, että vaaliohjelma olisi HTML-formaatissa, mutta mutta...

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on hyvä lähtökohta tulevalle. Sitä ei
pidä romuttaa vaan parantaa. Keskusta haluaa ottaa uuden askeleen hyvin-
voinnin turvaamisen tiellä. Palvelujärjestelmien uudistaminen sekä kansalaisen
oman tekemisen tukeminen ja suomalaisten osallisuuden vahvistaminen ovat
uuden hyvinvoinnin lähtökohtia.

On pakko kysyä, että onko Suomi enää hyvinvointiyhteiskunta, jos otamme velkaa 8-10 miljardia vuodessa? GPI-indeksi, joka näyttää paremmin kansakunnan tilan kuin BKT on mennyt jo kymmeniä vuosia alakanttiin. Tätä kehitystä on ollut tukemassa Kiviniemen hallitus, joka on kriisiä ehkäistäkseen ottanut velkaa enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Se on ehkä ollut tarpeen, mutta nykyisellään meno ei missään tapauksessa voi jatkua. Televisiossa ollaan silti nähty kummallisuuksia, kun Kiviniemi on luottanut talouskasvun korjaavan kestävyysvajeen ja samalla hän on esittänyt mahdollisien leikkausten suuruudeksi 0-2 miljardia euroa, joka on väistämättä liian vähän.

Suomen saavuttamat kansainvälisten vertailujen ykköstilat eivät poista sitä
tosiasiaa, että meillä on vielä paljon tehtävää. Onneksi kansantalouttamme on
hoidettu Keskustan johdolla järkevästi maailmantalouden kriisin keskellä. Työttömyys
vähenee ja viisasta taloudenpitoa jatkaen voimme pysäyttää julkisen
talouden velkaantumisen ja valmistautua maksamaan lainaamme pois.

Muutama ikävä fakta:

• Kaikilla EU-mailla menee huonosti. Suomi on ykkönen vain siinä, että sillä menee vähiten huonosti, mutta silti ihan hemmetin huonosti. Mieti vaikka velan määrää ja niistä maksettavia korkoja, jotka ovat ensi vuonna saman verran kuin armeijan budjetti.
• Kansantaloutta on hoidettu sinällään järkevästi jonkin aikaa, mutta nykyisessä menossa ei ole enää järjen hiventäkään, kun kukaan ei tunnu hyväksyvän väistämätöntä tosiasiaa, joka on se, että Kreikka ja Irlanti menevät lopulta velkajärjestelyyn ja sitä kautta Suomi menettää ainakin osan rahoista.
• Vaikka talouden velkaantuminen saataisiin pysähtymään, on silti todettava se fakta, että emme ikinä maksa velkojamme pois. Se lienee jopa matemaattisesti mahdotonta, koska silloin meidän pitäisi maksaa pois velkaa + korkoa. Velkaa ei saatu lyhentymään edes parhaimpina vuosina (Lipposen hallitukset).

Tavoitteenamme ja työohjeenamme on, että Suomeen syntyy 150 000 –
200 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Tämä takaa sen, että velkaantuminen
voidaan pysäyttää ja aloittaa velan lyhentäminen.

Tämä ei ole mahdollista, ellei sitten tähän ole laskettu mukaan sitä, että suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Sitten töitä kyllä riittänee kaikille halukkaille. Epäilenkin siis, että tässä ei ole kyse uusista työpaikoista, vaan vanhoista, jotka vain siirtyvät seuraaville sukupolville.

Uutta hyvinvointia ei voida rakentaa velkarahan varaan. Valtion kaikkivoipaisuuden
harhasta on luovuttava ja tunnustettava ihmisten oikeus ja vastuu
tehdä parhaansa oman elämänlaatunsa kohentamiseksi.

Oikeastiko? No älkää sitten ottako lainaa Portugalia varten!

Turkin jäsenyys unionissa rakentaisi osaltaan tätä siltaa ja vahvistaisi unionin
ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttavuutta maailmassa, erityisesti Lähi-idässä.

En tiedä, että luetteko te tätä samoin, mutta nähdäkseni Keskusta kannattaa Turkin EU-jäsenyyttä, joka olisi suoraan sanoen massiivinen virhe. Miettikää vaikka ihmisoikeusasioita tai pelkästään kulttuurillisia asioita. Turkista ei ole EU-jäseneksi.

Keskustan tavoitteena on irrottautua hiilen ja öljyn poltosta Suomessa vuoteen
2030 mennessä. Päämääränä on luopua fossiilisesta energiasta, vähentää
ekosysteemin köyhtymistä, edistää kestävää talouskasvua ja luoda uusia
työpaikkoja

On mukava nähdä, että Keskustankin vaaliohjelmasta löytyy järjen ääntäkin. Fossiilisista polttoaineista pitäisi päästä eroon mahdollisiman pian, joskaan niistä ei varmastikaan heti päästä irti. Puhtaampaa teknologiaa kuitenkin on jo olemassa, joten toivotaan, että kyseessä oleva teknologia halpenee ja yleistyy.

Harmaan talouden torjuntaan lisätään resursseja ja viranomaisten suorittaman
valvonnan tulee näkyä ja tuntua. Talousrikollisuuden sanktioita pitää tiukentaa.

Hyvä. Tämä on ollut muidenkin puolueiden teema ja näyttääkin siltä, että jokainen puolue haluaa puuttua tähän harmaan talouden ongelmaan.

Rakennusalan valvonnan tehostamiseksi pitää ottaa käyttöön työntekijöiden
kantamat pakolliset verotunnisteet.

Hassua: eräässä vaalitentissä Soini ehdotti juuri tätä. Vastaukseksi muilta hän sai ihmettelyä ja puolittaiset torut. Siksipä on mielenkiintoista, että Keskustakin haluaa tälläiset tunnisteet.

Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen vaatii toimintatapojen muutosta.
Pelkästään rakenteeseen keskittyvät muutokset kuten kuntaliitokset tai yksityistäminen
eivät ratkaise ongelmaa. Tarvitaan tätä huomattavasti laajempi ja
syvemmälle ulottuva julkisen sektorin uudistus, jonka yhteydessä kolmannen
sektorin toimintaedellytykset turvataan.

No mutta höpsis. Julkinen sektori tuottaa palveluja kansalaisille ja menoja. Uutta rahaa julkinen sektori ei yhteiskuntaan tuota. Todellisuus on, että julkisen sektorin koko OECD-maissa ja varmasti myös Suomessa on valtava ja se syö valtavan osan BKT:sta. Meidän täytyisi siis supistaa julkista sektoria ja yksinkertaisesti lopettaa turhia virastoja. Toisaalta näin tulee varmasti joka tapauksessa käymään, kun valtio alkaa hakemaan säästökohteita. Kuntaliitokset ovat tätä kautta siis hyviä ja ratkaisevat varmasti osan ongelmista. Kuntaliitoksissa Keskustalla on ongelmana se, että he menettävät kuntaliitosten myötä paljon valtaa.

Keskusta on aina kannattanut tervettä säästäväisyyttä. Menojen kasvua on hillittävä.
Kehysmenettely, jolla rajataan menojen kasvua, tulee ulottaa myös kuntiin.

Miten leikata kuntien menoja, jos valtio siirtää kunnille jatkuvasti lisää vastuita? Kysyn vaan.

Keskustalainen, kansalaisen tarpeista lähtevä kuntamalli rakentuu eurooppalaisen
valtavirran mukaisesti sekä maakunnista että kunnista. Molempien korkein
päättävä toimielin on suoralla kansanvaalilla valittu valtuusto.

Kuten jo aikaisemmin totesin, niin Keskusta vastustaa kuntaliitoksia täysin poliittisista syistä, joka on tavallaan ymmärrettävää. Kuntaliitosta myötä Keskustan valta kavenisi huomattavasti.

Yleisluontoisesti Keskustan vaaliohjelmasta voisi sanoa sen, että se on pitkä ja maalaa taivaanrantaan paljon hienoja kuvia paremmasta Suomesta, jossa kaikki on melkein hyvin, mutta Keskustan johtamana vieläkin paremmin. Viimeiset neljä vuotta ovat kuitenkin osoittaneet toista, sillä puolue on ryvettynyt vaalirahasotkuissa ja
edellinen pääministeri joutui eroamaan omien lautakasa-sotkujensa siivittämänä (virallinen syyhän oli jalkaleikkaus). Tämän lisäksi Keskustan johtamalla kaudella valtion velka on kasvanut jättimäiseksi, eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä. Silmiinpistävää Keskustan vaaliohjelmassa on myös se, ettei siellä anneta mitään lukuja; vain kauniita sanoja, joiden todellista merkitystä tai paikkansa pitävyyttä voimme vain arvailla.

Sen sijasta Keskustan vaaliohjelma tarjoaa paljon kauniita puheita paremmasta huomisesta, mutta yleensä asia on niin, että puheet eivät riitä, vaan pitäisi tehdä jotain. Niinpä Keskustan vaaliohjelmasta jää väistämättä se olo, että epämukavia seikkoja (joita varmasti on) jätetään tahallaan kertomatta. Keskusta onkin unohtanut sen, että vaikka ihminen on perusluonteeltaan laiska ja tyhmä, voi sille myös kertoa tosiasiat tosiasioina, jotta hän osaisi ottaa ne vastaan hieman paremmin kuin ne loputtomat yllätykset.

Lähteet:

Keskustan vaaliohjelma