maanantai 13. heinäkuuta 2009

Ruokakaupan kartelli

Kävin tänään ruokakaupassa saksalaisessa Lidl:ssä, enkä voinut olla ajattelematta suomalaista, lähes ainutlaatuista, ruokakaupan kartellia.

Mitenkä voi olla mahdollista, että Suomessa on vain kaksi kilpailevaa elintarvikkeita myyvää "kauppaa" (Kesko ja SOK ja jossain mielessä tähän voi laskea Tradekan), jotka voittavat järjestäen lähes jokaisen tonttikaupan? Vaikka mukana on myös pienempiä toimijoita, on tosiasia, että nämä kaksi kauppaa käytännössä määräävät kartellillaan ruuan hinnan. Vai osaako joku muu selittää sen, että Suomi on käytännössä ainoa EU-maa, jossa ruuan hinta ei ole laskenut? Tai sen, että Sirkka-Liisa Anttila on määrännyt ruuan hinnasta tehdyn selvityksen salaiseksi? Tai sen, että ruoka on täällä tolkuttoman kallista. Esimerkiksi jenkkilässä purkkapaketti saattaa maksaa 35 senttiä (dollarin senttiä), kun se maksaa täällä parhaimmissa tapauksissa euron. Näitä esimerkkejähän riittäisi, jos joku vain jaksaisi kaivella.

Suomen tilanne, jossa vain kaksi kauppaa niin sanotusti kilpailee keskenään, lienee Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen tapaus. Mutta suomalaisille tilanne on niin selvä, ettei kukaan jaksa edes kyseenalaistaa sitä. Ketään ei taida oikeammin edes kiinnostaa.

Mutta miten kannattaa sitten käydä nykyään kaupassa? Keskon olen plussa-kortteineen jo ajat sitten hylännyt aivan liian kalliina kauppana ja SOK:n S-Marketit ja Salet olen pikkuhiljaa jättämässä vain maitojen ostoreissujen varaan. Sen sijaan olen siirtynyt ostamaan ruokani yhä kasvamassa määrin Lidlstä, sillä tämän saksalaisen ja syystäkin parjatun (Lidl:llä on kuuleman mukaan ollut vähän vaikeuksia suomalaisen työlainsäädännön kanssa) kaupan ruoka on vain yksinkertaisesti halvempaa ja ennenkaikkea terveellisempää.

Nimittäin olen huomannut, että kahden kauppakassin ostoksien hinta on pudonnut minulla 10-20 euroa per kauppakäynti ja yllätys oli vielä suurempi, kun tarkastelin ostamieni tuotteiden sisällysluetteloa. Nimittäin SOK:n kaupoissa kierrellessä on tullut huomattua, että useimmilla lasipurkista tai metallipurkista löytyvällä ruualla on lisäaineita yhdestä viiteen. Lidl:n tuotteissa lisäaineita ei ole. Ja näinä päivinä, kun ruokaan tungetaan säilyvyyden nimessä vähän mitä sattuu, niin ainakin itse osaan arvostaa tätä.

3 kommenttia:

  1. Lidlin tuotteissa ei ole lisäaineita? Ihan varmastiko?

    VastaaPoista
  2. Otan esimerkiksi vaikka vadelmahillon, jota yleensä ostan Lidl:stä.

    Ensinnäkin 100g valmista tuotetta sisältää 50g marjoja. Lisäaineeton tämäkään ei tietenkään ole, sillä tuotteesta löytyy sitruunahappoa ja pektiiniä. Mutta kerro toki, että mistä S-marketin tai K-Kaupan hillosta löytyy a) enemmän marjoja b) vähemmän lisäaineita?

    VastaaPoista
  3. Niin, meillä on jenkkeihin verrattuna kylmää, pimeää, bensa kallista, paskat autot, eu ja meillä on myös Kreikka, Italia, Espanja, Portugali jne. Siksi meillä on ruoka kallista.

    VastaaPoista

Puppulausegeneraattori vastaa maskikohuun

 Antti Vesala teki Uuden Suomen puheenvuoroon postauksen , jossa hän litteroi Krista Kiurun vastaukset niin sanottuun maski-kohuun. Luettuan...