Oulusta ja Suomesta kannattaa olla huolissaan

Ouluun ei ole viime aikoina kantautunut kovin hyviä uutisia. Ensin Microsoft ilmoitti, että Oulussa laitetaan pillit pussiin ja että Suomesta vähennetään yhteensä 1100 työntekijää. Tänään Broadcom ilmoitti, että 600 työntekijää potkitaan pellolle kun liiketoiminta joko myydään tai lakkautetaan. Oulusta kenkää saisi tässä tapauksessa 430 ihmistä. Tämä on valtava tapaus Oulun kokoiselle kaupungille (194 289 asukasta), joka näin karkeasti arvioiden menettää siis n. 1-2% työllisistä ihmisistä työttömiksi.

Tämä ei muutenkaan ole hyvä uutinen Oululle, koska kaupunki on ollut jo valmiiksi valtavissa taloudellisissa ongelmissa. Jo maaliskuussa 2013 uutisoitiin, että Oulun kaupungin tuloverokertymä on n. 25 miljoonaa euroa arvioitua pienempi. Samassa uutisessa todetaan, että kahdessa vuodessa on kadonnut lähes 40 miljoonan euron yhteisöveropohja ja että huonosti menee. Tämän lisäksi nettiä hieman plaraamalla löytyy toinen surullinen uutinen syyskuulta 2013, jossa kerrotaan Oulun kaupungin lainakannan kohoamisesta jopa 882 miljoonaan euroon vuonna 2016.

Näiden tuoreimpien uutisten ja työpaikkojen kadon kerrannaisvaikutteiden yhtälönä voidaan todeta, että Oululla on edessä todella vaikeat ajat. Mutta samanlaiset kovat ajat ovat edessä myös Suomella, sillä samankaltaiset ongelmat koskettavat myös Suomea. Minua henkilökohtaisesti hirvittää poliitikkojemme meno: pääministeri Stubb lomailee ja twiittailee kovasti milloin mitäkin ja valtionvarainministeri Rinne vaatii tiettävästi elvytystä. Minä voisin Rinteeltä kysyä tähän liittyen seuraavaa:

1. Mitä elvytämme? Meillä ei ole takataskussa uutta Nokiaa tai mitään muutakaan 90- ja 2000-luvun ihmettä, joka toisi maahamme talouskasvua ja ennen kaikkea työpaikkoja. Meillä ei ole kohteita, mihin elvytystä -jota joudumme tekemään velkarahalla- voisimme suunnata. Yleensä kun elvytetään jotain, pitäisi näköpiirissä olla suunta. Muuten kannamme vain säkillä valoa sisään.
2. Haluat kasvua? Mille alalle? Sisämarkkinoiden kauppa sukeltaa, bulkkiteollisuus on osittain hävitetty ja nykyisistä isoista yrityksistä on tuskin työllistämään tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä. Mistä tämä kasvu voisi ylipäätään tulla?
3. Et halua säästämistä ja niukkuutta? Meidän kulurakenteemme on räjähtänyt ja joudumme ottamaan miljardeja euroja velkaa ylläpitääksemme Nokian ihmeen takia kasvaneen kulurakenteen. Meidän olisi pakko säästää ja elää niukkuuden kanssa. Emme voi vain siirtää ongelmia eteenpäin.

Kun luen Rinteen kommentteja ja seuraan poliittista uutisointia, niin pelkään sitä, että meidän poliitikoillamme ei ole halua eikä lihaksia tehdä yhtään mitään. He ovat poliittisia broilereita, joilla tilanteen myöntäminen ja sille jotain tekeminen on äärimmäisen vaikeaa, koska vaalit ovat liian usein tulossa tai sitten liian lähellä.

Ja mitä meidän pitäisi taasen minun mielestäni tehdä?

1. Purkaa julkista sektoria siten, että vähennämme byrokratiaa. Yksinkertaistamme lakeja riittävästi, että turha paperinpyörittely ynnä muu jää taka-alalle. Säästämme siis aikaa ja sitä kautta rahaa.
2. Siirrämme sosiaaliturvaan liittyvät tuet puhtaasti yhden luukun alle ja säästämme samalla aikaa ja vaivaa.
3. Teemme työnteosta kannattavaa myös matalapalkka-aloilla. Työnteon pitää olla kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa loikoilu. Tähän päästään vaikkapa lakimuutoksilla: annamme esimerkiksi vaikkapa edelleen asumistukia matalapalkkaisille.
4. Myönnämme, että julkinen sektorimme pääsi pöhöttymään Nokia-ilmiön myötä ja että sitä pitää ehdottomasti karsia. Käytännössä se tarkoittaa sosiaalietuuksien leikkaamista, koska ne vievät 43% julkisista menoista ja samalla voisimme leikata julkishallinnosta, joka vie 13% menoista.
5. Teemme yrittämisestä ja työnteosta taas kannattavaa ja lopetamme typerän leikkimisen mm. liikenteen verottamisen korottamisella, joka tappaa työhaluja aivan 100%:lla varmuudella.