keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Kreikka, euro ja EU

On helkkarin hienoa olla jälkiviisas, mutta aion silti kysyä:

Miksi euroon otettiin mukaan niin sanottuja ongelmamaita? Tällä tarkoitan Kreikkaa, Portugalia ja miksei myös Espanjaa ja Italiaa. Näiden maiden talous on täysin kuralla ja viulunkieleltä Kreikka on jo lähtenyt vapaapudotukseen koetellen koko euro-alueen uskottavuutta.

Kieltämättä tilanne on vaikea, sillä euroalueen uskottavuus pitäisi säilyttää säilyttämällä euroalueen vakaus. Tämä onnistuu tällä hetkellä vain ja ainoastaan Kreikkaa tukemalla. Mutta kun kukaan euromaista ei halua tehdä sitä. Monien maiden sisäpoliittinen mielipide on syystäkin kääntynyt siihen pisteeseen, ettei kukaan halua paikata tohelon huijarimaan taloutta. Eikä sitä voi edes syyttää ketään muuta kuin Kreikkaa, kun tänään paljastui, että Kreikka saattaa tarvita jopa 120-135 miljardia euroa apua.

Kysyn vaan, että mitä helvettiä? Ja mitä tekevät kreikkalaiset ahdingossa? Lakkoilevat tietenkin, kun eivät muutakaan keksi.

Mitäs sitten muut tekevät. Kataisen mukaan Suomi vetää tiukkaa linjaa Kreikan apupaketista. Mitä se tässä tapauksessa tarkoittaa? Rahaa sinne ollaan kuitenkin kaatamassa aivan hirvittävä kasa? Ja jos kerran Kreikan lainat luokitellaan jo roskalainoiksi, niin miksi Suomi on lainaamassa sinne ihan pimeän summan rahaa? Samaan aikaan, kun Oy Suomi Ab velkaantuu aivan kestämättömällä vauhdilla.

Nyt kaipaisin päättäjiltä pitkästä aikaa jotain järkevää sanottavaa. Ajatelkaa vaikka jotain henkilöä, jonka tiedätte olevan suurissa veloissa. Tämä tulee pyytämään teiltä tonnia, jotta saisi vaikka ruokaa. Lainaisitteko? Niinpä.

Taloussanomien keskusteluissa on väläytelty jo melkoisia juttuja: on Soroksen sekaantumista, salaliittoa, tyhmyyttä (hölmöläisten hommalta koko touhu vaikuttaakin) ja niin edelleen. Joku taisi jossain sanoa oikein boldaten, ettei tule äänestämään sitä puoluetta, joka kannattaa Kreikan tukemista. Minäkin alan pikkuhiljaa järjellä ajatellen tukemaan tätä väitettä.

Toisin sanoen: mitä jos annatte koko Kreikan kaatua? Itsehän he ovat kuoppansa kaivaneet. Niin, antakaa oikeasti koko paskan kaatua, niin loppuu tämä holtiton rahalla leikkiminen ja ehkä se velan ottokin.

Jos jotakuta vieläkin hämmentää se ajatus, että miksi suomalaisetkin joutuvat pahimmassa tapauksessa tukemaan Kreikkaa pahimmillaan kolmella miljardilla eurolla, niin voin sen tässä ja nyt kertoa:

Saksalaisilla pankeilla on luottoja Kreikalle 28,4 miljardia euroa.

Ranskalaisilla pankeilla on luottoja Kreikalle yli 53 miljardia euroa.

Muiden Euroopan maiden pankeilla on luottoja Kreikalle yli 36 miljardia euroa.

Se siitä, do the math ja kerää hiljaista raivoa, kun tajuat, miten homma taas toimii.

Lähteitä: Taloussanomat: euron kriisi

Parhaimpia löydettyjä kommentteja tähän asiaan:

Mitä seuraisi, jos todettaisiin, että Kreikan ongelmat on EVVK, antaa markkinoiden hoitaa asia?

Kreikka ilmoittaisi toukokuussa olevansa kyvytön maksamaan lainojaan sovitusti, jolloin muutama pankkiiri olisi käärmeissään ja ... niin, mitä sitten? -Taloussanomat: keskustelu

Kreikassa pitää lopettaa koko kansan huvi eli verojen kierto. Jos Kreikkalainen ei halua maksaa lisää veroja. Niin miksi suomalaisen pitää maksaa lisää veroja että Kreikka pelastuu. -Taloussanomat: keskustelu

Talouskomissaari Olli Rehn arvioi
Kreikan tarvitsevan tälle vuodelle jo
sovitun 45 miljardin euron ensiavun
lisäksi kymmeniä miljardeja euroja.
Tarkkaan summaan hän ei ottanut kantaa,
kun hän arvioi Kreikan tilannetta YLEn
TV-uutisissa.

Rehnin mukaan tärkeintä on kriisin
nopea ratkaiseminen. Lainajärjestelyt
pitäisi olla selvillä parissa päivässä.

- Tärkeintä on sammuttaa pensaspalo
Kreikassa ennen kuin se leviää
metsäpaloksi euroalueelle tai muualle
Eurooppaan tai maailmantalouteen, Rehn
muotoili. Ylen teksti-tv

Tuen tarve paisuu odotusten mukaan ainakin kaksin- tai kolminkertaisesti Kreikalle tähän mennessä luvattua 45 miljardia euroa suuremmaksi. Kolminkertainen tuki tarkoittaisi, että Suomen lainaosuus paisuisi yli puoleentoista miljardiin euroon. -Taloussanomat

Kreikan tilanne muistuttaa Johnsonin ja Boonen mukaan pahaenteisen paljon Argentiinaa ennen maan talouden luhistumista vuonna 2001.

Samaan tapaan euromaiden ja IMF:n Kreikalle tarjoama hätälaina muistuttaa Argentiinan ennen luhistumistaan saamaa rahoitustukea – joka ei sekään kyennyt estämään maan vararikkoa. -Taloussanomat

Johnson ja Boone sanovatkin suoraan, että Kreikka poikkeaa Argentiinasta oikeastaan vain yhdessä suhteessa: kaikki sen julkisen talouden ja rahoitusaseman tunnusluvut ovat vielä kaameammassa kunnossa kuin Argentiinalla ennen romahdusta. -Taloussanomat

Hyvin opettavainen artikkeli Kreikasta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Puppulausegeneraattori vastaa maskikohuun

 Antti Vesala teki Uuden Suomen puheenvuoroon postauksen , jossa hän litteroi Krista Kiurun vastaukset niin sanottuun maski-kohuun. Luettuan...