tiistai 12. heinäkuuta 2011

Kataisen hallituksen hallitusohjelma: talous

Kataisen hallituksen hallitusohjelma on välistä käsittämätöntä luettavaa ja ongelmien poissulkemista. Minusta tuntuu siltä kuin hallitusohjelma sulkisi ongelmilta silmänsä ja toivoisi, että tulevaisuudessa asiat olisivat jotenkin paremmin, vaikkeivat ne varmasti ole, kun niiltä suljetaan silmät ja toivotaan järisyttävän suuren talouskasvun varaan, jollaista Suomi ei ole vielä historiansa aikana nähnyt. Aloitetaan suoraan hallitusohjelmassa (http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp) olevista asioista kommentoimalla niitä kohta kohdalta.

Valtion menoja ja tuloja sopeutetaan nettomää-
räisesti yhteensä 2,5 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä vuositasolla.
Jos jossain täytyy päätä heilutella, niin tässä. Ennen vaaleja Suomen valtionvarainministeriö kertoi, että vaje on jossain 8 ja 10 miljardin euron välillä. Tästä puolueet olivat vaaliväittelyssä harvinaisen paljon eri mieltä ja tästä kaaoksesta ei voinut järkeä syntyäkään. Eikä syntynyt, sillä 2,5 miljardin euron "sopeutukset" eivät toimi, kun otamme vuodessa 10 miljardia velkaa (lähde). Tyhmempikin tajuaa tämän, että jos verottaa ja säästää neljänneksen siitä uudesta velasta, mitä pitää ottaa, niin se ei riitä. Sellaista talouskasvua ei olekaan, joka kuroisi 7,5 miljardia tuosta vain kiinni. Naurettavaa tässä on se, että edes valtionvarainministeriö ei usko tähän 2,5 miljardin ihmeeseen, vaan väittää ihan jotain muuta (lähde). On hassua, kuinka kukaan politiikko ei tunnu ottavan sitä vastuuta, mitä televisiossakin sanotaan lähestulkoon viikosta toiseen. Minä voisin kysyä, että kuka ottaa vastuun siitä, kun velan korkomenot kasvavat vuosi vuodelta lähes sietämättömiksi?

Hallitus toimii niin, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy.
Jos joku haluaa etsiä hallitusohjelmasta suurta "salaliittoa", niin tässä se on. Tämä lause on vasemmistopuoluiden salainen sopimus, joka ei tasaa tuloeroja, vaan itse asiassa kasvattaa niitä. Muistattehan? Vasemmalla olevat puolueet totesivat, että he eivät kannata arvonlisäveron nostoa, koska se sattuu eniten pienituloisiin. No hyvät naiset ja herrat, työn verotus on Suomessa ainoa vero, joka on oikeasti progressiivinen ja joka oikeasti tasaa tuloeroja, joista vasemmalla olevat puolueet olivat huolissaan. Ja kun siihen ei kosketa, niin tuloerot tulevat 100%:lla varmuudella kasvamaan.

Kansalaisten ostovoiman myönteisestä kehityksestä huolehditaan sekä veroratkaisujen että perusturvan parannusten avulla.
Miten? Inflaatio jyllää tälläkin hetkellä kovempana kuin palkankorotukset ja hallitus kaavailee lisää maksuja ja veroja. Miten muka ostovoima turvataan, jos asumisesta ja liikkumisesta joutuu maksamaan koko ajan enemmän ja enemmän? Ei mitenkään, koska kaikkien täytyy asua jossain.

Hallituksen vero- ja menolinjaus kannustaa työntekoon ja lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.
Miten muka? Jos omalla autolla töihin meneminen maksaa kohta taas enemmän, niin miten se kannustaa työn tekoon, kun kotona makaamalla saattaa saada käteen saman summan kuin kotona makaamalla? Nykyään ihmisillä ei ole työn tekoon enää moraalia, vaan se nähdään välttämättömänä pahana. Ja jos siitä maksetaan yhtä paljon kuin kotona istumisesta, niin perus-Pertti makaa mieluummin kotona. Ihmiset ovat vain sellaisia.

Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.
Ainoa tapa, millä työttömyysprosentti putoaa on se, että suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Muuten hommassa ei ole mitään mieltä, sillä nuoria eivät kiinnosta pienipalkkaiset työt, kun saman summan saa kotona makaamalla.

Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden laskemiseksi 5 %:n tasolle käynnistetään hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti uskottavia ja vaikuttavia toimia, joihin kuuluu mm.
- työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta
- ...
- opintojen tiivistäminen
Matti Vanhanen sai ajatuksen hiihtolenkillä työurien pidentämisestä ja tämä ajatus torpattiin joka taholta. Toisin sanoen työuria ei voida pidentää lopusta, koska työntekijät eivät sitä halua ja päättäjistä ei löydy niin rohkeaa ihmistä, joka pontevasti sitä vaatisi. Työurien pidentäminen alusta taas ei kuulosta kovinkaan realistiselta, sillä miehillä armeija vie väkisin yhden vuoden ja muutenkin nuoret "hakevat itseään" pitempään. Tiedän tapauksia, jotka eivät vielä 30-vuotiainakaan tiedä, että mikä heistä pitäisi "isona" tulla. Tälläiset tapaukset ovat yleistymään päin, jotka roikkuvat eri opinahjoissa ja yrittävät päättää, että mitä he haluaisivat isona tehdä. Karua, mutta totta. Opintojakaan ei voida tiivistää, koska eläminen maksaa koko ajan enemmän ja jotta opiskelija voisi maksaa vuokransa ja ruokansa, on hänen todennäköisesti tehtävä työtä sen eteen. Joten se siitä tiivistämisestä sitten.

Verotuksella vahvistetaan talouskasvua ja työllisyyttä, parannetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä ohjataan tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Tuloeroja kavennetaan muun muassa pääomaveroa ja suurten perintöjen verotusta nostamalla sekä pienituloisten verotusta keventämällä.
... Hah-hah-haa! Verotuksella ei kyetä parantamaan työllisyyttä. Piste. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ei parane sillä, että köyhä maksaa bensastaan ja asuntonsa sähköstä saman saakelin korkean hinnan kuin rikaskin. Rikkaalla tähän on varaa, mutta köyhällä ei. Kun tuotanto ja kulutusta ohjataan ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan, niin se ei tarkoita sitä, että rikkaat maksavat, vaan se tarkoittaa sitä, että kaikki maksavat. Siitä on oikeudenmukaisuus melko kaukana, kun Pertti miettii, että millä hän maksaa bensansa, jotta pääsisi töihin. Tuloeroja ei kavenneta kuin nimeksi kateusveroilla, kuten perintöveroilla, joista tulevat tulot tulevat lähivuosina nousemaan hurjasti.

Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain vaalikauden aikana. Vähennyskelpoisia ovat vaalikauden jälkeen 75 % asuntolainan koroista alijäämähyvitystä tehtäessä. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä
lasketaan 2000 euroon, korvattava prosenttiosuus on jatkossa 45 %
Jotain hyvääkin, sillä asuntolainojen korkovähennysoikeus on suhteellisen epäoikeudenmukaista. Ikävä juttu asuntolainojen kanssa taisteleville ihmisille, mutta näen sen silti suhteellisen oikeudenmukaisena toimena. Kotitalousvähennyksen laskeminen taasen tarkoittaa sitä, että harmaa talous tulee jälleen kerran lisääntymään tällä alueella.

Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yritykseen jätettävän pääoman verotusta laskemalla yhteisöverokantaa 1 prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Hallitus seuraa yhteisöverotason kehittymistä kilpailijamaissamme ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi
No jotain hyvää tästäkin. Tosin tälläkin hetkellä yrityksiä verotetaan vain voitosta, joten pienten yrityksien osalta tuo lasku on täysin yhdentekevä ja mitätön. Isommilla ja keskisuurille yrityksille veron lasku on varmasti tervetullut uutinen, mutten usko, että tällä toimella syntyy uusia työpaikkoja Suomeen. Kiinaan ehkä, muttei Suomeen.

Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.
Pidän tätä ristiriitaisena uudistuksena. Toisaalta on hyvä, että verotamme luontoa kuluttavaa kuluttamista, mutta samalla edistämme yhteiskunnan eriarvoistumista. Kun hyödyke nostaa hintaa, niin se tarkoittaa sitä, että yhä harvemmalla on varaa kuluttaa tätä hyödykettä.

Energiaverouudistuksen vaikutuksia seurataan arvioimalla uudistuksen vaikutukset verokertymään, ympäristön kuormitukseen, kotitalouksien ostovoimaan ja tulonjakoon sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Turpeen verotason maltillista nostoa jatketaan hallituskaudella. Ns. windfall-vero toteutetaan kyseisille energiasektoreille esimerkiksi kiinteistön arvoon perustuvana verona.
Windfall kuulostaa hienolta verolta, mutta käsittääkseni siihenkin liittyy ongelmia. Ei siitä sen enempää, koska en ole juurikaan tutustunut kyseiseen veroon. Turpeen polton verotason nosto on taas puhdasta typeryyttä, sillä se on puun ohella ainut energiavaramme. Toisaalta luonnonsuojelijat ovat tyytyväisiä, mutta asiaa pitäisi tarkastella enemmän yhteiskunnan näkökulmasta humaanisti.

Liikenteen polttonesteiden verotasoa nostetaan kahdessa vaiheessa yhteensä 10 %:lla painottaen hiilidioksidikomponenttia. Ympäristö- ja energiaverojen inflaatiokorotusten tarpeellisuutta arvioidaan vaalikauden puolivälissä.
Tämä on puhdasta hulluutta. Suomi on maa, jossa on pitkät etäisyydet ja jossa joukkoliikenne toimii ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Muualla oman auton käyttö on miltei välttämättömyys, josta ei voi tinkiä. Senpä takia polttonesteiden verotason nosto on puhdasta typeryyttä. Ymmärrän kyllä, että se on varma tulonlähde, mutta silti ei kansaa saisi näin rajusti rankaista. Varsinkin kuljetusyrittäjät joutuvat erittäin koville, eikä tavallinen jannukaan säästy kirosanoilta. Korotus on kaikessa kauheudessaan katastrofaalinen. Ja kun asiaan aiotaan vielä laittaa inflaatiokorotukset, niin ei hyvää päivää: voin vain kuvitella, kuinka kansa pitää tästä asiasta.

Jäteveron osalta seurataan jätejakeiden hyötykäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien kehitystä ja jakeiden verokohtelua muutetaan tarvittaessa. Arvioidaan, onko tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön oma, matalampi verotaso sekajätteen massapoltolle. Jäteveron tasoa nostetaan maltillisesti.
Jätevero nousussa. On mukavaa nähdä se, kuinka pienituloisille jaetaan rahaa oikealta ja vasemmalta otetaan sitten vähän enemmän pois. Joku kutsuu tätä varmasti politiikaksi, mutta minä kutsuisin tätä linssiin viilaamiseksi.

Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään mahdollisuuksien mukaan matkustajatuonti ja laittomien markkinoiden kehitys huomioiden. Tupakan verotuksessa siirrytään kohti yksikköpainotteista verotusta terveydellisten ja fiskaalisten verotavoitteiden saavuttamiseksi.

Makeisten ja jäätelön valmisteveron pohjaa laajennetaan ja veron tasoa nostetaan. Makeisten ja jäätelön valmisteveron korvaaminen sokeriverolla selvitetään siten, että vero voisi astua voimaan vuoden 2013 alusta.
Hyväksyn tämän koko sydämestäni. Haittaverot ovat tässä tapauksessa poikaa, sillä kukaan ei tarvitse elääkseen karkkeja, tupakkaa tai alkoholia. Sitä saakin verottaa.

Toimintaohjelman avulla tavoitellaan varovaisen arvion mukaan 300–400 milj. euron vuosittaisia verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä sekä takaisinsaatuja rikoshyötyjä.
Miten tämä aiotaan tehdä, kun poliisilaitokset taistelevat jo nyt määrärahojensa kanssa. Tämä tarvitsisi lisää taloustutkijoita, mutta näyttää siltä, ettei sellaisia taida olla tulossa. Ja jos heitä ei ole tulossa, niin miten muka harmaata taloutta saadaan kuriin? Ihmettelenpä vain.

Kaiken kaikkiaan pääministeri Kataisen hallitusohjelman talous-osio on poliittista pyörittelyä, jossa otetaan rahaa pois toisaalta ja annetaan sama raha takaisin toisaalla. Talousohjelma ei yritä tasata tuloeroja, vaan ne tulevat progressiivisten verojen kehityksen puutteessa nousemaan tällä vaalikaudella. Pienituloisille lisämenoja tulee muun muassa polttoaineveroista, sekä muista pakollisista veroista, sekä veroluonteisista maksuista. Kun menoleikkauksetkaan eivät ole riittävät, tulee Suomen valtion velka nousemaan lähivuosina jäätävän isoksi ja sitä myöten velan korot kestämättömiksi. Karuja leikkauksia on vielä tulossa ellei tällä vaalikaudella, niin sitten ainakin seuraavalla.

lauantai 25. kesäkuuta 2011

Farssista syntyi hallitus, joka ei kykene yksimielisiin päätöksiin

No niin. Siinähän sitten kävikin niin, että takinkäännön maailmanmestaruuskisat lopulta käynnistettiin ja Suomi sai hallituksen, joka tässä laajuudessa ei tule ikinä kykenemään yksimielisiin päätöksiin.

Totuus hallitusneuvotteluista on se, että kyseessä oli poliittinen farssi, joka lähti liikkeelle vaalituloksesta, kansan muutoksen halusta, sekä Perussuomalaisten vaalivoitosta, joka oli todellinen jytky, kuten Timo Soini asian kiteytti. Lopulta jytky kiteytti monta pientä ja isoa puoluetta yhteen synnyttäen jo valmiiksi eripuraisen hallituksen, joka itse asiassa joutui ottamaan hallitusneuvotteluissa kaksi kierrosta, ennenkuin mielipiteet hitsautuivat yhteen. Karua kuitenkin on, etteivät ne ole vieläkään yhteisiä.

Puhutaan kuitenkin vielä muutama lause itse hallitusneuvotteluista, sillä neuvottelut olivat täydellinen poliittinen farssi.

  1. Katainen yrittää muodostaa hallituksen Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten kesken. Tämä kuitenkin epäonnistuu, sillä Perussuomalaiset eivät halua tukea nykyistä EU-linjaa.
  2. Katainen kertoo, että hän yrittää muodostaa hallituksen Kokoomuksen, SDP:n, KD:n, RKP:n ja Vihreiden kanssa. Tämä kuitenkin hylätään nopeasti, sillä SDP haluaa aatetoverinsa Vasemmistoliitosta mukaan.
  3. Katainen yrittää muodostaa hallituksen Kokoomuksen, SDP:n, KD:n, RKP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa. Neuvottelut kestävät päiväkausia, mutta ne ovat vaikeuksissa muun muassa talouspolitiikan takia. Lopulta puolueet ovat niin erimielisiä, että Katainen potkaisee SDP:n ja Vasemmistoliiton ulos neuvotteluista. Sitä ennen pari Vasemmistoliiton neuvottelijaa on lähtenyt vapaaehtoisesti neuvotteluista.
  4. Julkisuudessa vilisee vaihtoehtoja, joista suosituimpia ovat mm. Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten hallitus, joka ei tietenkään toteudu PS:n EU-vastaisuuden takia.
  5. Katainen ilmoittaa, että "sixpack" kokoontuu jälleen. Tällä kertaa neuvottelu kestää muutaman päivän ja farssin lopputulos on valmis.

Palaan itse hallitusohjelmaan toisessa blogikirjoituksessani, jonka kirjoitan joskus myöhemmin. Nyt on aika tarkastella hallitusta ja sen toimintaedellytyksiä.

Pääministeri: Jyrki Katainen

Halusi väkisin pääministeriksi ja pääsi. Joutui luopumaan monista Kokoomuksen tavoitteista ja joutui tyytymään vain 2,5 miljardin euron säästöihin ja veronkorotuksiin. Lisäksi muita tavoitteita lytättiin lähinnä vasemmalta, jonka tukea hän tarvitsi kipeästi. Voisin kuvitella, että hän tanssii pienellä langalla omien ja vasemmalla olevien välissä. Asema on joka tapauksessa vaikea.

Valtionvarainministeri: Jutta Urpilainen

Teki erittäin rohkean päätöksen ryhtyessään valtionvarainministeriksi. Tämä on tärkeä pesti, mutta samalla tässä muhii äärimmäinen epäonnistuminen. Näinä tuulisina tukien ja lisätukien aikana tarvitsisimme kokeneemman ministerin, mutta sellaista ei jostain syystä hankittu. Erkki Liikanen tai Erkki Tuomioja olisi ollut paljon parempi valinta tähän vaativaan virkaan. Asiaa on käsitelty myös Havaitsijan blogissa.

Ulkoasiainministeri: Erkki Tuomioja

Ehkä pahin mahdollinen valinta. Miehen maine kotimaassa ei ole mairitteleva, ja ulkomailla se on vieläkin huonompi. USA:n suhteet Tuomiojan kaudella olivat viileät, eikä mies onnistunut EU:n ulkoministerinä. Kaiken tämän lisäksi Ranskan silloinen presidentti nolasi Tuomiojan julkisesti nimittämällä tätä "pyöreäksi nollaksi" (lähde 1 & lähde 2 & lähde 3). Siksi onkin perusteltua kysyä, että miksi mies valittiin uudestaan ulkoministeriksi, vaikka hän olisi ollut huomattavasti pätevämpi esimerkiksi valtionvarainministeriksi?

Ulkomaankauppa- ja Eurooppa-ministeri: Alexander Stubb

Stubb on ehkäpä paras mies Eurooppa-ministerin pestiin.

Oikeusministeri: Anna-Maja Henriksson

Väritön ja suhteellisen hajuton valinta oikeusministeriksi. Herätti tosin ihmetystä vuonna 2009 sanomalla, että Ahvenanmaa voi irrottautua Suomesta, mikäli Ruotsin kielen asemaa heikennetään. (lähde 1 & lähde 2)

Sisäasiainministeri: Päivi Räsänen

Kristillisdemokraattien ainoa ministeri sai arvokkaan sisäministerin salkun. Puolue lähti mukaan sillä ehdolla, että hallitus ei aja sukupuolineutraalia avioliittolakia läpi tällä vaalikaudella. Asetelma meni kuitenkin päälaelleen, kun hallitustoverit ilmoittivat vievänsä asiaa eteenpäin Eduskunnassa joka tapauksessa. Asiassa on ainakin ulkopuolisin silmin katseltuna mukana lievää huijaamisen makua.

Puolustusministeri: Stefan Wallin

RKP on ennenkin saanut puolustusministerin salkkuja. Uskoisin, että suhteellisen väritön ja hajuton Wallin sopii tähän tehtävään hyvin.

Kunta- ja hallintoministeri: Henna Virkkunen

Tärkeä pesti, sillä kuntaliitokset ovat edelleenkin tapetilla. Ne olisi myös tärkeä saada toteutetuksi, vaikka vastustusta löytyy kuntien ja etenkin Keskustan piiristä.

Opetusministeri: Jukka Gustafsson

Pitkän linjan kokenut poliitikko saa ensimmäisen kerran maistaa ministerin pestiä. Tähän asti ollut varsin väritön ja hajuton, mutta nyt kenties toiset tuulet puhaltavat.

Kulttuuri- ja urheiluministeri: Paavo Arhinmäki

Pelasi oman pelinsä taitavasti, sillä luopui haastavasta Liikenneministerin pestistä ja perusteli omaa osuuttaan Kulttuuri- ja urheiluministerinä. Tämä oli fiksu veto, sillä Liikenneministerin pesti tulee olemaan tällä hallituskaudella valtavan vaikea varojen puutteen vuoksi. Isompia ongelmia Arhinmäellä on sen sijaan puolueen sisällä, sillä Vasemmistoliitto on harvinaislaatuisen epäsopuinen siitä, että pitäisikö heidän olla hallituksessa vai ei. Kiistat ovat näkyneet jo Eduskunnassa asti, eikä hallitustaipaleesta tule helppo. (lähde)

Maa- ja metsätalousministeri: Jari Koskinen

-

Liikenneministeri: Merja Kyllönen

Yksi mahdottomista tehtävistä tällä hallituskaudella, sillä yhtälön muuttujina ovat koko ajan aleneva rahoitus ja yhä pahemmin rapistuvat Suomen tiet. Infraa pitäisi pystyä korjaamaan, mutta kun valtio alentaa jatkuvasti rahoja, on tämä käytännössä mahdotonta.

Asunto- ja viestintäministeri: Krista Kiuru

Nopeasti nouseva poliitikko SDP:n riveistä. Tosin kokemusta asunto- ja viestintäasioista ei ole, joten maallikko voisi ainakin suhteellisen helposti kuvitella, että paikka ei tule olemaan helppo. Varsinkin kun Suomen asuntoasioihin olisi viimeinkin saatava jokin tolkku, sillä markkinat ovat jo ajat sitten kuumentuneet ja väestö kasaantuu yhä enemmän pääkaupunkiseudulle.

Kehitysyhteistyöministeri: Heidi Hautala

Vihreät kaivoivat EU-parlamentista esiin Heidi Hautalan, joka on varmasti täysin omalla alueellaan kehitysyhteistyöministerinä.

Elinkeinoministeri: Jyri Häkämies

Pitkän linjan kokenut poliitikko istuu nyt jo kolmatta kertaa ministerin pallille. Aiheuttanut muutaman kohun, mutta muuten ollut mielestäni kohtuullisen hyvin poissa keltaisen lehdistön otsikoista.

Työministeri: Lauri Ihalainen

Kirvesmies ja entinen SAK:n puheenjohtaja sai vaikean pestin, jossa miehen pitäisi saada suomalaiset työllistymään. Tosin suurten ikäluokkien eläköityminen saattaa parantaa työllisyyslukuja huomattavasti, mutta joka tapauksessa pesti tulee olemaan vaikea.

Sosiaali- ja terveysministeri: Paula Risikko

Terveystieteiden tohtori on varmasti oikeassa paikassa sosiaali- ja terveysministerinä. Oletettavasti yksi pätevimpiä valintoja ministeriksi.

Peruspalveluministeri: Maria Guzenina-Richardson

Ensimmäinen suomalainen MusicTV-kanavan juontajana. Toiminut myös toimittajana eri radioissa ja ollut mukana politiikassa kauan. Innostusta Guzenina-Richardsonilla varmasti löytyy tähän pestiin, mutta löytyykö kykyä? Aika näyttää.

Ympäristöministeri: Ville Niinistö

Vihreiden itseoikeutettu paikka ympäristöministerinä päätyi puolueen puheenjohtajalle Ville Niinistölle.

Tälläinen on siis hallitus, joka on jo heti alkuun osoittanut olevansa poikkeuksellisen erimielinen erilaisista asioista, kuten sukupuolineutraalista avioliittolaista. Kun Vasemmistoliitto näyttää miltei jakautuvan kahtia hallituksessa olosta, niin tästä seuraavasta neljästä vuodesta voidaan odottaa ihan mitä vaan. Varsinkin kun pääministeri Katainen puhuu jo vaikeista ajoista edessäpäin viitaten varmastikin Kreikan valtavaan kriisiin, josta on varoiteltu jo pitkään.

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Valhe, emävalhe, taloustutkimuksen tutkimus?

Olin menneellä viikolla vähintäänkin hämmentynyt.

6.4.2011 suomalaiset olivat Iltalehden kyselyssä tätä mieltä:


Sitten tulivat vaalit, jossa eurokriittisyys ja oletettavasti nimenomaan kriittisyys Portugalin tukia vastaan voitti. Tätä mieltä ovat olleet mm. Keskusta-puolue, joka on päätymässä oppositioon.

7.5.2011 Iltalehti selvitti Taloustutkimuksen avulla suomalaisten mielipidettä Portugal-pakettiin:


Kuukaudessa suomalaisten mielipide oli muuttunut ehdottomasta vastustuksesta tuen puoltoon. Jos jotain tutkimusta on vaikea uskoa, niin se on tämä taloustutkimuksen tutkimus. Eihän tässä ole enää mitään järkeä. :)

edit:

Ilta-Sanomat 10.05.2011 on järjestänyt kysymyksen. Kuvakaappaus otettu n. 21:50.


Kun näitä kuvia katselee, niin Taloustutkimuksen tutkimus osoittautuu kyseenalaisessa valossa.

Lähteet:
92% vastustaa tukea
Yli puolet kannattaa tukea

Takinkääntöä

Vaalien jälkeinen aikakausi on alkanut ennennäkemättömällä sotkulla ja umpisolmulla, jota ei Portugalin takia meinata saada millään auki. Myös jotain muuta asiaan liittyvää on tapahtunut. Nimittäin Keskustan Timo Laaninen kertoi 21.4.2011 A-Talkissa, että:
Eivät voi. (voivatko voittajat muodostaa hallituksen (minun huomautus)) Meillä on huolellinen arkistotyö juuri Keskustassa menossa. Kaikkien näitten puolueitten vaaliohjelmat panemme huolella talteen plus ison joukon näitten ehdokkaitten mainoksia. Tulemme ensimmäisen kerran pääsemme sitten vertaamaan hallitusohjelman suhteen, että miten tuota on käynyt, kuinka lupaukset ovat toteutuneet. Kyllä tässä tämmöiset takinkäännön maailmanmestaruuskilpailut on alkamassa ja vaikea ennustaa, että kuka näistä tovereista (Soini, Junger, Stubb (minun huomautus)) sen voittaa.
Sitten tuleekin jännittäviä asioita:
  • Perussuomalaiset eivät ole kääntäneet takkiaan Portugalin kanssa pätkääkään. Muista lupauksista ei ole vielä tietenkään mitään tietoa.
  • SDP on edelleen samoissa asemissa oman Portugal-linjansa kanssa.
  • Kokoomus on vieläkin vakaasti taisteluhaudassa Portugal-linjansa kanssa
... ja siten koko suomalainen poliittinen kenttä on ainakin puolittaisessa kaaoksessa. Sitä ei auta yhtään se, että todelliset takinkäännöt ovat jo tapahtuneet Keskustan ja Vihreiden toimesta, jotka ennen vaaleja esittäytyivät Portugalia tukevina puolueina. Nyt toimitusministeriön pääministeri (Keskustan Kiviniemi) kieltäytyy esittelemästä asiaa Eduskunnalle, vaikka se hänelle kuuluisi -eihän Suomessa ole vielä uutta hallitusta, joka sen voisi tehdä, jolloin asia kuuluu toimitusministeriölle.

Myös Vihreät ovat sekoilleet urakalla. Jos tulee yksimielinen esitys siitä, että tuetaan Portugalia, niin Vihreät äänestää kyllä, mutta jos ei tule yksimielistä esitystä, niin Vihreät äänestää ei. Tässäkään ei ole enää logiikalla mitään tekemistä. Tämä Keskustan ja Vihreiden takinkääntely on puhdasta ja jossain mielessä jopa vastuutonta politiikkaa. Kyllähän toimitusministeriön kuuluisi esitellä tämä asia eduskunnalle, jos uutta hallitusta yritetään vasta koota. Haloo?

Takinkäännöstä puhuttaessa on myös syytä näpäyttää Vasemmistoliittoa, jonka nimissä Paavo Arhinmäki sanoi:
Napit vain lentelevät, kun Timo Soini kääntää takkiaan. Hän on sanonut hallitusneuvotteluista, ettei semmoinen ole mahdollista, että otetaan sama asento, mikä oli ennen vaaleja, ryöpytti Arhinmäki.
Myös eurokriittisyys on kadonnut Soinin puheista, ja nyt ehdoton ei Portugalin tukemiselle onkin muuttunut neuvottelukysymykseksi, sanoi Arhinmäki.
Ja miten siinä sitten kävikään? Perussuomalaiset vastustavat edelleen tiukasti Portugalin tukemista, joten Arhinmäen puheilla ei ole mitään todellisuusarvoa.

Lähteitä:
Uusi Suomi takinkääntämisestä
A-Talk
HS: Kiviniemi ei esittele asiaa Eduskunnalle
MTV3: Vihreät haluaa pysyvän enemmistön Portugal-tuelle
YLE: Arhinmäki syyttää Soinia takinkäännöstä

torstai 21. huhtikuuta 2011

No niinhän siinä sitten kävi: Tampere erottaa työntekijöitään

Kirjoitin tämän vuoden helmikuussa siitä, kuinka julkinen ala aiheutti itselleen ongelmia Tampereella. Silloin jo uumottelin, että irtisanomisia on tulossa. Nyt, kaksi kuukautta itse uutisesta, irtisanomiset ovat todellisia.

Tosin tällä kertaa on ainakin yritetty olla hövelimpiä, sillä vaikka kolmannes infratuotannon työntekijöistä joutuu lähtemään (200 ihmisistä), niin 77 heistä uudelleensijoitetaan joihinkin muihin tehtäviin. Myös eläkejärjestelyitä pyritään taas tekemään. Joka tapauksessa tilanne on se, että Tampere leikkaa palkkamenojaan sen verran kuin palkankorotukset olivat. Karua, mutta totta.

Silti en voi olla ihmettelemättä asiasta tietämättömien ihmisten kommentteja:

Töitähän on,mutta ne täytyy nykytrendien mukaan ulkoistaa!!! Kokoomus jyrää,nautitaan siitä!!!
Heitä irtisanotaan helmikuun palkankorotusten takia, jotka toivat kaupungille 11 miljoonan lisäkulut.

Tän siitä saa, kun on kokkaripormestari, -kaupunginhallitus ja -valtuusto. Palvelut ajetaan alas ja ne alkaa maksaa kaupunkilaisille koko ajan enemmän.
Heitä irtisanotaan helmikuun palkankorotusten takia, jotka toivat kaupungille 11 miljoonan lisäkulut.

Ja niin edelleen. Joskus totuus sattuu, mutta totuus on, että kun Suomen julkinen sektori on niin valtava ja verotuloja vähemmän, niin silloin joko palkkojen on laskettava (epätodennäköistä) tai sitten ihmisiä on potkittava pois. Raaka totuus sattuu.

Lähteet:

77 uudelleensijoitetaan
kolmannes infratuotannon työntekijöistä joutuu lähtemään

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Keskusta maalaa taivaanrantaa

Olen nyt jo tovin katsellut ja kuunnellut erilaisia vaaliväittelyjä televisiosta. Yksi silmiinpistävimmistä seikoista on ollut nykyinen pääministeri, Mari Kiviniemi, jonka vastaukset ovat äärimmäisen poliittisia. Tällä tarkoitan luonnollisesti sitä, että Kiviniemi ei vastaa esitettyihin kysymyksiin oikealla tavalla. Esimerkiksi yksinkertainen kyllä/ei -kysymys (johon ei muuten saatu vastausta) kesti vastauksineen varmaankin kolme minuuttia.

Muutenkaan Kiviniemellä ei mene vahvasti: ontot puolustelut kuntarakenteen säilyttämisestä ja maakuntien hallinnosta tuntuvat pieniltä asioilta ja EU:n vakausrahastoasiat näyttävät ylittävän Kiviniemen käsityskyvyn kaikessa laajuudessaan. Näyttääkin siltä, että Kiviniemi pitää myrkyn nielemänä kiinni jo sovituista asioista ja kertoo meille, ettei meillä ole vaihtoehtoja. Meillä on vaihtoehtoja, esimerkiksi voimme jättää äänestämättä Suomen Keskustaa.

No nyt en keskustele siitä, että pitäisikö Keskustaa äänestää vai ei, vaan tutustun puolueen eduskuntavaaliohjelmaan, jonka hain PDF-muodossa puolueen sivuilta. Ihan näin vinkiksi suosittelisin, että vaaliohjelma olisi HTML-formaatissa, mutta mutta...

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on hyvä lähtökohta tulevalle. Sitä ei
pidä romuttaa vaan parantaa. Keskusta haluaa ottaa uuden askeleen hyvin-
voinnin turvaamisen tiellä. Palvelujärjestelmien uudistaminen sekä kansalaisen
oman tekemisen tukeminen ja suomalaisten osallisuuden vahvistaminen ovat
uuden hyvinvoinnin lähtökohtia.
On pakko kysyä, että onko Suomi enää hyvinvointiyhteiskunta, jos otamme velkaa 8-10 miljardia vuodessa? GPI-indeksi, joka näyttää paremmin kansakunnan tilan kuin BKT on mennyt jo kymmeniä vuosia alakanttiin. Tätä kehitystä on ollut tukemassa Kiviniemen hallitus, joka on kriisiä ehkäistäkseen ottanut velkaa enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Se on ehkä ollut tarpeen, mutta nykyisellään meno ei missään tapauksessa voi jatkua. Televisiossa ollaan silti nähty kummallisuuksia, kun Kiviniemi on luottanut talouskasvun korjaavan kestävyysvajeen ja samalla hän on esittänyt mahdollisien leikkausten suuruudeksi 0-2 miljardia euroa, joka on väistämättä liian vähän.

Suomen saavuttamat kansainvälisten vertailujen ykköstilat eivät poista sitä
tosiasiaa, että meillä on vielä paljon tehtävää. Onneksi kansantalouttamme on
hoidettu Keskustan johdolla järkevästi maailmantalouden kriisin keskellä. Työttömyys
vähenee ja viisasta taloudenpitoa jatkaen voimme pysäyttää julkisen
talouden velkaantumisen ja valmistautua maksamaan lainaamme pois.
Muutama ikävä fakta:
  • Kaikilla EU-mailla menee huonosti. Suomi on ykkönen vain siinä, että sillä menee vähiten huonosti, mutta silti ihan hemmetin huonosti. Mieti vaikka velan määrää ja niistä maksettavia korkoja, jotka ovat ensi vuonna saman verran kuin armeijan budjetti.
  • Kansantaloutta on hoidettu sinällään järkevästi jonkin aikaa, mutta nykyisessä menossa ei ole enää järjen hiventäkään, kun kukaan ei tunnu hyväksyvän väistämätöntä tosiasiaa, joka on se, että Kreikka ja Irlanti menevät lopulta velkajärjestelyyn ja sitä kautta Suomi menettää ainakin osan rahoista.
  • Vaikka talouden velkaantuminen saataisiin pysähtymään, on silti todettava se fakta, että emme ikinä maksa velkojamme pois. Se lienee jopa matemaattisesti mahdotonta, koska silloin meidän pitäisi maksaa pois velkaa + korkoa. Velkaa ei saatu lyhentymään edes parhaimpina vuosina (Lipposen hallitukset).

Tavoitteenamme ja työohjeenamme on, että Suomeen syntyy 150 000 –
200 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Tämä takaa sen, että velkaantuminen
voidaan pysäyttää ja aloittaa velan lyhentäminen.
Tämä ei ole mahdollista, ellei sitten tähän ole laskettu mukaan sitä, että suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Sitten töitä kyllä riittänee kaikille halukkaille. Epäilenkin siis, että tässä ei ole kyse uusista työpaikoista, vaan vanhoista, jotka vain siirtyvät seuraaville sukupolville.

Uutta hyvinvointia ei voida rakentaa velkarahan varaan. Valtion kaikkivoipaisuuden
harhasta on luovuttava ja tunnustettava ihmisten oikeus ja vastuu
tehdä parhaansa oman elämänlaatunsa kohentamiseksi.
Oikeastiko? No älkää sitten ottako lainaa Portugalia varten!

Turkin jäsenyys unionissa rakentaisi osaltaan tätä siltaa ja vahvistaisi unionin
ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttavuutta maailmassa, erityisesti Lähi-idässä.
En tiedä, että luetteko te tätä samoin, mutta nähdäkseni Keskusta kannattaa Turkin EU-jäsenyyttä, joka olisi suoraan sanoen massiivinen virhe. Miettikää vaikka ihmisoikeusasioita tai pelkästään kulttuurillisia asioita. Turkista ei ole EU-jäseneksi.

Keskustan tavoitteena on irrottautua hiilen ja öljyn poltosta Suomessa vuoteen
2030 mennessä. Päämääränä on luopua fossiilisesta energiasta, vähentää
ekosysteemin köyhtymistä, edistää kestävää talouskasvua ja luoda uusia
työpaikkoja
On mukava nähdä, että Keskustankin vaaliohjelmasta löytyy järjen ääntäkin. Fossiilisista polttoaineista pitäisi päästä eroon mahdollisiman pian, joskaan niistä ei varmastikaan heti päästä irti. Puhtaampaa teknologiaa kuitenkin on jo olemassa, joten toivotaan, että kyseessä oleva teknologia halpenee ja yleistyy.

Harmaan talouden torjuntaan lisätään resursseja ja viranomaisten suorittaman
valvonnan tulee näkyä ja tuntua. Talousrikollisuuden sanktioita pitää tiukentaa.
Hyvä. Tämä on ollut muidenkin puolueiden teema ja näyttääkin siltä, että jokainen puolue haluaa puuttua tähän harmaan talouden ongelmaan.

Rakennusalan valvonnan tehostamiseksi pitää ottaa käyttöön työntekijöiden
kantamat pakolliset verotunnisteet.
Hassua: eräässä vaalitentissä Soini ehdotti juuri tätä. Vastaukseksi muilta hän sai ihmettelyä ja puolittaiset torut. Siksipä on mielenkiintoista, että Keskustakin haluaa tälläiset tunnisteet.

Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen vaatii toimintatapojen muutosta.
Pelkästään rakenteeseen keskittyvät muutokset kuten kuntaliitokset tai yksityistäminen
eivät ratkaise ongelmaa. Tarvitaan tätä huomattavasti laajempi ja
syvemmälle ulottuva julkisen sektorin uudistus, jonka yhteydessä kolmannen
sektorin toimintaedellytykset turvataan.
No mutta höpsis. Julkinen sektori tuottaa palveluja kansalaisille ja menoja. Uutta rahaa julkinen sektori ei yhteiskuntaan tuota. Todellisuus on, että julkisen sektorin koko OECD-maissa ja varmasti myös Suomessa on valtava ja se syö valtavan osan BKT:sta. Meidän täytyisi siis supistaa julkista sektoria ja yksinkertaisesti lopettaa turhia virastoja. Toisaalta näin tulee varmasti joka tapauksessa käymään, kun valtio alkaa hakemaan säästökohteita. Kuntaliitokset ovat tätä kautta siis hyviä ja ratkaisevat varmasti osan ongelmista. Kuntaliitoksissa Keskustalla on ongelmana se, että he menettävät kuntaliitosten myötä paljon valtaa.

Keskusta on aina kannattanut tervettä säästäväisyyttä. Menojen kasvua on hillittävä.
Kehysmenettely, jolla rajataan menojen kasvua, tulee ulottaa myös kuntiin.
Miten leikata kuntien menoja, jos valtio siirtää kunnille jatkuvasti lisää vastuita? Kysyn vaan.

Keskustalainen, kansalaisen tarpeista lähtevä kuntamalli rakentuu eurooppalaisen
valtavirran mukaisesti sekä maakunnista että kunnista. Molempien korkein
päättävä toimielin on suoralla kansanvaalilla valittu valtuusto.
Kuten jo aikaisemmin totesin, niin Keskusta vastustaa kuntaliitoksia täysin poliittisista syistä, joka on tavallaan ymmärrettävää. Kuntaliitosta myötä Keskustan valta kavenisi huomattavasti.

Yleisluontoisesti Keskustan vaaliohjelmasta voisi sanoa sen, että se on pitkä ja maalaa taivaanrantaan paljon hienoja kuvia paremmasta Suomesta, jossa kaikki on melkein hyvin, mutta Keskustan johtamana vieläkin paremmin. Viimeiset neljä vuotta ovat kuitenkin osoittaneet toista, sillä puolue on ryvettynyt vaalirahasotkuissa ja
edellinen pääministeri joutui eroamaan omien lautakasa-sotkujensa siivittämänä (virallinen syyhän oli jalkaleikkaus). Tämän lisäksi Keskustan johtamalla kaudella valtion velka on kasvanut jättimäiseksi, eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä. Silmiinpistävää Keskustan vaaliohjelmassa on myös se, ettei siellä anneta mitään lukuja; vain kauniita sanoja, joiden todellista merkitystä tai paikkansa pitävyyttä voimme vain arvailla.

Sen sijasta Keskustan vaaliohjelma tarjoaa paljon kauniita puheita paremmasta huomisesta, mutta yleensä asia on niin, että puheet eivät riitä, vaan pitäisi tehdä jotain. Niinpä Keskustan vaaliohjelmasta jää väistämättä se olo, että epämukavia seikkoja (joita varmasti on) jätetään tahallaan kertomatta. Keskusta onkin unohtanut sen, että vaikka ihminen on perusluonteeltaan laiska ja tyhmä, voi sille myös kertoa tosiasiat tosiasioina, jotta hän osaisi ottaa ne vastaan hieman paremmin kuin ne loputtomat yllätykset.

Lähteet:

Keskustan vaaliohjelma

torstai 7. huhtikuuta 2011

Portugalin tuki on virhe, johon meillä ei ole varaa

12.3.2011
Näin myöskään Suomen muille euromaille mahdollisesti antamat takaukset eivät kasva.

"Otan Suomelle kunniaa erittäin paljon siitä, että takauksia ei nosteta", pääministeri Mari Kiviniemi sanoi hieman ennen aamukolmea Suomen aikaa, kun kokous oli päättynyt...

"Hieman ihmettelen, mitä keksitään vastustaa", Kiviniemi ihmetteli varhain lauantaina opposition ulosmarssia suuren valiokunnan kokouksesta perjantaina.
07.04.2011
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) puolustaa Suomen osallistumista Portugalin hätälainapakettiin. Kiviniemen mukaan lainapakettia tarvitaan, koska rahamarkkinoilla on nähtävissä yhä samanlaisia riskejä, jotka johtivat taantumaan 2008–2009. Taantuman uusiutumiseen ei Suomella ole Kiviniemen mukaan varaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan Suomen takausvastuut Portugali-paketissa ovat noin 1,2 miljardin luokkaa. Summa saattaa Kataisen mukaan kuitenkin vielä muuttua.
En tiedä enää, että pitäisikö minun itkeä vai nauraa. Ensiksi pääministeri kertoo lähes ylpeänä, että takauksia ei nosteta ja samaan hengenvetoon ihmetellään sitä, että miksi jotkut protestoivat päätöksiä vastaan. Ja nyt, tänään, pääministeri kertoo, että myrkkyä on nieltävä, kun Portugalin odotettu apupyyntö tuli. Itse ennakoin viime vuoden joulukuussa, että Portugalin rahantarve tulisi julkiseksi jo vuoden vaihteen jälkeen, mutta ihmeen pitkään Portugali kuitenkin sinnitteli. Nyt vain säästöpaketin hylkääminen maan parlamentissa johti siihen, ettei maalla ole enää varaa sinnitellä. Ja tuloksena siihen on, että Suomi ottaa lisää velkaa ja antaa nekin rahat pois.

Eikö meidän oikeasti kannattaisi harkita asiaa vakavasti?

Ensinnäkin valtava enemmistö kansasta vastustaa tukia. Iltalehden tämänpäiväisessä gallupissa on kirjoitushetkellä annettu 19 347 ääntä ja 92% vastaajista on sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi osallistua Portugalin tukemiseen. 92% kansasta on tätä mieltä! On ensinnäkin vaikea uskoa, että uusilta kansanedustajilta löytyisi niin paljon pokkaa, että he voisivat näin kansan sivuuttaa tässä asiassa.

Toiseksi onko rahan antamisella mitään järkeä? Kreikkaan ei ole vielä annettu kaikkia luvattuja rahoja, mutta niitä on joka tapauksessa annettu jo satoja miljoonia ja takaisin on saatu muutama miljoona. Julkisuudessa liikkuneet puheet Kreikan ajautumisesta velkasaneeraukseen ovat järkyttäneet periaatteessa ainakin minua, sillä se tarkoittaisi sitä, ettemme ikinä saa kaikkia rahoja pois Kreikasta. Käytännössä Irlanti on ajautumassa samaan tilanteeseen.

Kolmanneksi mikä takaa, että Euroopan hullut vuodet päättyvät tähän ja jos eivät pääty, niin mitä tapahtuu? Korotkin nousivat tänään viimeinkin ja ilmaisen rahan aika on asuntovelkaisillekin ohi. Espanja heiluu vararikon partaalla ja vaikka maa on jo tehnyt isoja leikkauksia, on se silti vaarassa kaatua. Ja miksipä ei kaatuisi: vuonna 2007 Espanjan työttömyysaste oli 8,10% ja nyt se on jo 20,0%. Nuorisotyöttömyys on Espanjassa yli 40%, joten kirittävää on melkoisesti. Ja mikäli Espanja (tai Italia, niinkuin Soini jo ehti varoittamaan) sattuu kaatumaan, niin sitä ei euron perse enää kestä. Tuloksena on Saksan kyllästyminen koko euroon ja sitä kautta rahaliiton kaatuminen.

Kaiken kaikkiaan nyt pelataan järjettömän suurilla riskeillä, joiden realisoituminen on todellista. Katainen kutsui tätä tv-väittelyssä solidaariseksi, mutta todellisuudessa tämä koko touhu on solidaarista vain pankeille, joille rahat menevät. Minusta tuntuu siltä, että menossa on yksi maailman röyhkemmistä puhalluksista. Toisaalta kaikki tuntuu epätoivoiselta, sillä jostain syystä en usko, että uusi eduskunta jättää apupaketin hylkäämättä. Vaikka sen pitäisi, kun Nokiankin irtisanomiset ovat tulossa heti vaalien jälkeen.

Täältä tähän.

Lähteet:

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kiviniemi+puolustaa+Portugali-tukea+Taantuma+ei+saa+uusiutua+/1135265223249
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kiviniemi+Suomen+takaukset+euromaille+eiv%C3%A4t+nouse/1135264480710
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011040613503627_ul.shtml
http://www.indexmundi.com/spain/unemployment_rate.html
http://www.iltalehti.fi/talous/2011040713505562_ta.shtml

Puppulausegeneraattori vastaa maskikohuun

 Antti Vesala teki Uuden Suomen puheenvuoroon postauksen , jossa hän litteroi Krista Kiurun vastaukset niin sanottuun maski-kohuun. Luettuan...