Kovat puheet alkoivat, koska on kovien tekojen aika?

Talvi toivottavasti lähestyy ja samalla kovat puheet ovat alkaneet kautta linjan. Kovilla puheilla tarkoitan tällä kertaa sitä, että päättävissä elimissä olevat tahot ovat ilmaisseet huolestumisensa nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan puolesta. Suunsa ovat avanneet niin EK, Sailas kuin AY-liikekin, mutta hallituksen puolelta (eli päättävältä puolelta) ollaan oltu suu säpissa. Näyttäisikin siltä, että kun Suomi taistelee hyvinvointiyhteiskunnan puolesta, on poliittisessa ilmapiirissä tapahtunut jonkin asteinen halvaantuminen (lieneekö se sitten sixpack-hallituksen syytä?), sillä minkäänlaisia asiaan helpottavia päätöksiä ei ole ainakaan vielä näköpiirissä.

Mitä sitten on sanottu, että minäkin aktivoiduin kirjoittamaan?

Valtiosihteeri Raimo Sailas totesi Taloussanomissa, että

Sailaksen mukaan yritysten kannattavuus on heikentynyt, kun palkat ovat finanssikriisin jälkeen nousseet nopeammin kuin tuottavuus. Yleisiin palkankorotuksiin ei olekaan varaa, hän tähdensi.

Palvelualoilla on kasvua, mutta niiden tuottavuus on heikko. Suomen talouden investointirakenne ei tue tuottavuuden kasvua, sillä aineettomien investointien osuus on matala. Ulkomaisiakaan suoria investointeja Suomi ei juuri houkuttele, valtiosihteeri sanoi.

Hallitusohjelmaa laadittaessa tavoiteltiin ennusteita nopeampaa kasvua, mutta kasvu onkin jäänyt arvioitua hitaammaksi, Sailas muistutti.

– Ei tarvitse pitkään näitä lukuja katsoa kun voi todeta, että hallitusohjelmalta on pohja pudonnut pois.

Suomeksi tämä tarkoittaa, että palkankorotuksiin ei ole oikeasti varaa, vaikka ammattiliitot sitä kovasti yrittäisivät. Jos palkankorotuksia tulisi, olisi todennäköisesti luvassa seuraava irtisanomisaalto ja hammasten kiristys, kun työttömyys nousisi. On myös hauska nähdä, että Sailas on oikeasti sitä mieltä, että hallitusohjelmalta on "pohja pudonnut pois". Ja mitä tekee hallitus? Todennäköisesti ei mitään. Onhan meillä Financial Timesin mukaan Euroopan 4. paras valtionvarainministeri... Tai no. Tiedä häntä. Sen verran vielä Sailaksen sanoista, että tämä ei päde ainoastaan yksityisellä sektorilla, vaan vielä enemmän julkisella sektorilla.

Olenkin aidosti sitä mieltä, että Suomen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi julkisen sektorin palkkoja olisi välittömästi laskettava 20%.

Ja on tietenkin aivan päivänselvää, että hyvin harva suostuu palkkaansa leikkaamaan. Ymmärrän sen, mutta jos halutaan pelastaa hyvinvointiyhteiskunta velkahelvetiltä, niin tämä on ainoa keino. Tälläkin hetkellä Suomi ottaa miltei 10 miljardia euroa velkaa joka vuosi ja suuri osa tästä menee julkisen sektorin menoihin. Ja tunnetusti sieltä on leikattava, missä menot on suurimmat. "Pienistä puroista syntyy suuri joki"-ajattelusta olisikin jo pikkuhiljaa luovuttava, koska vuotava kohta on aivan liian suuri paikattavaksi.

Sailaksen puheita jatkoi myös EK, joka uuden hallituksen puheenjohtajan suulla lausui kovia sanoja:

– Suomi velkaantuu ja ikääntyy, ja kuten olette kuulleet, kaikki itkevät, että asiat ovat menossa huonosti. Ilman perusteellisia ja varmasti ikäviä muutoksia tästä ei selvitä, sanoi Ilpo Kokkila puheessaan.

...

Ilman yrityksiä ei ole ketään, joka maksaa hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset

...

Käytämme enemmän rahaa kuin tienaamme. Suomi ei ole vain suhdannetaantumassa, vaan Suomi on menossa samaan suuntaan kuin Etelä-Euroopan maat
...

Yleisiin ja yhtäläisiin palkankorotuksiin ei missään nimessä ole varaa. Julkisten työpaikkojen palkankorotukset maksetaan jo nyt velalla.

Niin, tiedän, että tuolla turuilla ja toreilla löytyy varmasti sellaisia mielipiteitä, että EK:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila puhuu paskaa. Valitettavasti asioita ajattelevan ja yhteiskunnasta kiinnostuneen tavallisen ihmisen mielestä Kokkila puhuu täysin asiaa. Älkää ymmärtäkö väärin: en ole koskaan äänestänyt Kokoomusta, enkä varmaan koskaan aio äänestääkään, mutta on silti myönnettävä, että "korkealla" nähdään tämä Suomen ongelma. Sama ongelma, jota vasemmalla puolella poliittisessa kentässä olevat eivät todennäköisesti edes suostu myöntämään. Taisipa olla vuosi sitten, kun joku Vasemmistoliiton jeppe sanoi, että velkaa voi ottaa aina lisää. Minä kerron karun totuuden: ei voi.

Olemme oikeasti luisumassa pois hyvinvointiyhteiskunnasta. Poliitikkojen olisi oikeasti aika herätä! Onkin yllättävää, että EK:n niin kutsutuista vastustajista, eli AY-liikkeestä löytyy samanmielisiä. Nimittäin ammattiliitto PRO:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa Talouselämässä:

Rinteen mukaan Suomen hallituksen toimista näkyy, ettei uhkienmerkitystä olla kunnolla sisäistetty.

...

Teollisuuden tueksi tarvittaisiin kipeästi toimia, joilla eliminoitaisiin tulevan rikkidirektiivin vaikutukset, turvattaisiin kohtuuhintaisen energian saanti, pidettäisiin logistiikkakustannukset kurissa sekä huolehdittaisiin pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuudesta, Pro vaatii tiedotteessaan.

"Näissä asioissa kantamme on työnantajapuolen kanssa pitkälti yhteinen. Jos poliitikot eivät pian herää, niin Suomi on vääjäämättömästi etenevän näivettymisen tiellä", Rinne toteaa.

Rinne sanoo, että viime aikaisessa työpaikkojen häviämisessä kysymys ei ole vain taloussuhdanteista, vaan syvällisemmästä muutoksesta.

"Käsillä on koko nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus. Jos tämä trendi jatkuu, ei palveluelinkeinoillakaan ole tulevaisuutta. Saati sitten, että valtiolla olisi veroeuroja, joilla maksaa julkisia palveluita."

Mieti hyvä lukija tätä, että ammattiliiton puheenjohtaja sanoo jotain tälläistä. Kritisoidaan hallitusta kaikista niistä päätöksistä, jotka vievät työpaikkoja ja kilpailukykyjä Suomesta (rikkidirektiivi (Vihreät, Hassi), kohtuuhintainen energia (Vihreät) jne.). Lisäksi Rinne puhuu syvällisemmästä muutoksesta, jossa on pelissä hyvinvointivaltion tulevaisuus. Jopa ammattiliitto näyttää ymmärtävän, että ilman yrityksiä Suomi ei ole hyvinvointiyhteiskunta ja että hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu yrityksien menestykseen. Ilman yrityksiä ei ole töitä, ilman töitä ei ole verotuloja ja ilman verotuloja ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa.

Tämä on hyvin yksinkertaista. Nyt vain tarvitaan tarpeeksi iso joukko tarpeeksi vaikutusvaltaisia poliitikkoja kertomaan kansalle, että "vituiksi menee" ja kovaa. Sen jälkeen voidaan keskustella, että mitä julkiselle sektorille ja Suomen kilpailukyvylle oikeastaan pitäisi tehdä.

Toivottavasti järki vielä voittaa.

Vasemmiston odotettu rämpiminen kunnallisvaaleissa

Kirjoitin tämän vuoden helmikuussa siitä, että todennäköisesti vasemmiston tappio syvenee tulevissa kunnallisvaaleissa. Näin sitten kävikin ja pääsin näköjään melko lähelle omissa ennustuksissani, jossa povasin vasemmiston yhteiskannatukseksi 26-27 prosenttia. Toisin kuitenkin kävi ja kunnallisvaalien 2012 jälkeen vasemmiston yhteiskannatus oli 27,6%.

Heti vaalien jälkeen alkoi selittely ja kansan harhautus. Paavo Arhinmäki kutsui perussuomalaisten tulosta jöötiksi. Ehkä se oli sitä kaiken totuuden nimissä, sillä media ja gallupit olivat luvanneet suurempia kannatuslukuja. Jöötin sijaan Arhinmäen olisi silti pitänyt miettiä sitä, että miksi Vasemmistoliitto sai taas takkiinsa? Muutos edellisiin kuntavaaleihin oli toki marginaalinen 0,8 prosenttia miinusta, mutta silti koko 90-luvun ja 2000-luvun jatkunut alamäki sai taas suloista jatkoa. Lähihistorian huonoimmalla kuntavaalituloksella. Voisiko syy olla siinä, että vasemmisto kääntää takkiaan vai siinä, että yhä harvempi oikeasti työväestöstä ja "vasemmistosta" tuntee vasemmistoliiton oikeaksi kodikseen?

Ylläolevaan kuvaajan on laitettu SDP:n ja Vasemmistoliiton kunnallisvaalimenestys vuodesta 1992 lähtien. Se osoittaa melko pelkistetysti sen, että vasemmisto on pikku hiljaa kuolemassa Suomesta. Vuoden 1992 luvuista on tultu yhteiskannatuksessa ja varsinkin SDP:n osalta hurja matka alaspäin. Nyt SDP:n kannatus oli 19,6% (-1,7%), kun se oli vielä vuonna 1992 yli 27%!. Huonoa tulosta (tai itseasiassa oikeasti miltei historiallisen huonoa) selitettiin sillä, että perussuomalaiset tulivat tosissaan mukaan vasta nyt kunnallisvaaleihin. Siinä lienee osittain totuuden siemen, mutta on samalla muistettava, että kunnallisvaalikentällä perussuomalaiset on tulokas, rookie. Heillä ei ollut kokeneita kunnallisvaalikettuja heittää tuleen ja väittäisin, että perussuomalaisten menestys (tai menestymättömyys) kaatui siihen, että heillä ei ollut tarpeeksi hyviä ehdokkaita kuntien asukkaille. Näin ollen SDP:n ja Jutta Urpilaisen on turha selittää perussuomalaisilla lähes historiallisen huonoa vaalitulosta.

Siksi on oikeasti ihmeellistä lukea, että esimerkiksi Ilta-Sanomien uutisen, "Demareilta historiallisen surkea tulos", jälkeen Uusi Suomi uutisoi demareiden juhlineen historiallisen huonoa tulosta kuin voittoa. Eikö tässä tilanteessa olisi pikemminkin pitänyt kysyä sitä, että "mitä teimme väärin?". "Missä voimme parantaa?" Todellisuudessa ainakin minun mielikuvani demareista on seuraava: he ovat eläköitymässä oleva puolue, jossa ei ole tarpeeksi nuorta voimaa takana (toisin kuin esimerkiksi Kokoomuksella). Sen takia he ja vasemmistoliitto tulevat myös tulevaisuudessa menettämään ääniä luonnollisen poistuman kautta. Demareilla ei vielä kaiken tämän lisäksi ole mitään annettavaa työtä tekeville ihmisille tai lapsiperheille. Vain julkisia palveluja, jotka revitään keskiluokan selkänahasta. Toisin sanoen vasemmalla olevat puolueet eivät ole enää työtä tekevän ihmisen puolella, vaan tätä vasemmistoa tukevat pääosin eläköityneet tai eläköitymässä olevat ihmiset, joiden ei tarvitse enää töitä tehdä. Siinä on syy vasemmiston tappioon myös tulevaisuudessa.

Kuntavaaleilla kosiskellaan tyhmää kansaa

Mistä huomaa, että on taas vaalien aika (tällä kertaa kuntavaalien)? No siitä, että vasemman laidan kulkijat lähtevät vaatimaan kaikenlaisia veroja yrityksille ja yhteisöille, sekä tietysti rikkaille ihmisille (mikäli niitä oikeasti Suomessa on edes niin paljoa). Hulluinta koko touhussa on se, että tälläiset yksinkertaiset päähänpistot voivat olla todella turmiollisia Suomelle ja suomalaisille yleensäkin, kun verotouhuun kyllästyneet yritykset muuttavat täältä huitsin Nevadaan.

Niin, minä viittaan rahoitusmarkkinaveroon, jota SDP ajaa kuin käärmettä pyssyn piippun.

Perusajatuksena rahoitusmarkkinavero on hyvä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos tälläinen vero saataisiin globaalisti toimimaan, niin se pitäisi samantien ottaa käyttöön. Näin ei kuitenkaan ole käymässä edes Euroopan mittakaavassa, sillä Euroopastakin löytyy valtioita (mm. Iso-Britannia), jotka sanovat, että eivät aio ottaa veroa käyttöön. Yksi esimerkki näistä maista on myös naapurimme Ruotsi ja koko yhtälö kuvaa sitä karua tosiasiaa, kuinka tyhmiä päättäjämme ovat, kun yrittävät jälleen kerran verottaa tällä kertaa yrityksiämme hengiltä.

Minusta on päivänselvää, että rahoitusmarkkinavero tälläisellä mittakaavalla ei voi missään tapauksessa toimia. Se olisi Suomen osalta varsin tuhoisa vero, jos ihan rehellisiä ollaan, mutta ainakaan SDP:n piirissä tätä ei olla huomattu. Itse asiassa koko touhu muistuttaa autoverosta paljastunutta farssia, jossa valtio on menettänyt jo 200 miljoonaa euroa. Syytkin ovat selvät:

Käytännössä valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen(sd.) valmistelema ja Jyrki Kataisen(kok.) hallituksen viime syksynä tekemä autoveron radikaali kiristys on kääntynyt itseään vastaan. Hallitus perusteli veron korotuksia ympäristösyillä, vaikka taustalla vaikuttivat täysin valtion fiskaaliset syyt eli verotuottoja haluttiin autokaupalta ja autojen ostajilta enemmän...

Politiikka ja pisteiden keruu ympäristöasioissa ajoi vain jälleen kerran yli normaaliin varovaisuuden, joka veromuutoksissa taantumaoloissa pitäisi ottaa paremmin huomioon.

Nyt kun lukee autoveron "onnistumisesta", niin on pakko kysyä, että onko rahoitusmarkkinavero yhtään sen parempi? Entä jos rahoitusmarkkinaveron takia otammekin takkiin ja koko homman tuotto jää lopulta negatiiviseksi? Kuka ottaa sellaisesta vastuun?

Aloitetaan niistä negaatioista. Toistaiseksi ainakin Sampo Pankki ja OP-Pohjola ovat ilmoittaneet, että ne siirtävät toimintojaan pois Suomesta, jos rahoitusmarkkinavero toteutuu. Lisäksi on laskettu, että vero nostaisi todennäköisesti eläkemaksujamme, koska eläkeyhtiöiden menot lisääntyisivät huomattavasti.

-"Entä sitten", ajattelee ehkä toisen tai kolmannen polven demari.

Minä ajattelen ehkä vähän käytännöllisemmin, sillä se tarkoittaa sitä, että maastamme katoaa sitä kautta jälleen työpaikkoja ja varallisuutta. Mikäli demarien tavoitteena on se, että pesemme toistemme paitoja ja kaikki ovat yhtä köyhiä, niin tämä on toki kannattava suunta. En ole edes ajatusteni kanssa yksin, sillä esimerkiksi Björn Wahlroos (joka on muuten tunnettu ex-taistolainen) on kuvannut veroa "tarpeettomaksi" ja "ajanhukaksi". MTV3:n toimittaja Timo Haapala näkee asian myös minun lailla vaalipuheena ja kysyy perustellusti, että "mikä ihmeen "ammu omaan jalkaasi"-tauti Suomea riivaa"? Olen täysin samaa mieltä. On ihan hullua edes puhua tälläisestä verosta, koska on päivänselvää, että osakekaupat ynnä muut transaktiot suoritettaisiin tietokoneella vastaisesti jossain muualla kuin Suomessa. Niin tekisivät sekä yritykset, että yksityiset osakkeenomistajat. Jopa sinäkin hyvä lukija jos omistat osakkeita.

Mitä sitten tämän hullun veroajatuksen (tässä muodossa) puoltajat ovat sanoneet?

No, Erkki Tuomioja toteaa, että "pankinomistajana en luottaisi johtajaan, joka lähtee tosissaan esittämään toimintojen siirtelyä 0,1 prosentin veroeron vuoksi". Mukava tietää. Puoluelasien läpi katseltuna kaikki näyttää ilmeisesti paremmalta myös ekonomin mukaan. Ilmeisesti Tuomioja unohtaa, että transaktioita on niin paljon, että 0,1% tuottaisi verokirstuun ihan järjettömän potin rahaa. Ja sitä rahaa pankit (tai ketkään muutkaan) eivät ole valmiit maksamaan.

Paavo Arhinmäki toitottaa taas sitä, kuinka pankki valehtelee (ihan kuin Arhinmäki itse ei olisi tehnyt sitä...) kansalle: "Yritys itse ilmoittaa, että sen ”juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä heijastuu ryhmän arvoihin ja tapaan toimia. Vastuullisuus on keskeinen osa ryhmän arvopohjaa ja strategiaa”". Myöhemmin Arhinmäki menee jo osittain tahattoman komiikan puolelle sanomalla, että "siitä imagosta ei ole enää edes riekaleita jäljellä" tarkoittamalla Kokoomuksen linjaa. Samalla voisi kysyä, että missä on Arhinmäen ja koko vasemmistoliiton linja, kun he ovat tukeneet jo espanjalaisia pankkeja miljoonilla ja taas miljoonilla euroilla? Missä on se logiikka, jossa toinen käsi vastustaa ja toinen kannattaa? Minusta ei missään.

Vasemmiston puolesta puhuja Kansan Uutiset puolestaan kertoo, että EU:n verokomissaari on muistuttanut, että "vero on rakennettu siten, ettei sitä voi välttää". Tämänhän voi kuitata sillä, että kyllä varmasti voi. Yrityksillä on ihan asiaan perehtyneitä ihmisiä, joiden avulla yritykset tekevät verosuunnittelua. Sen avulla ne välttävät useimmat verot ja tulevat vastedeskin ne välttämään. Jos muuta uskoo, niin melko naiivi saa olla. Eri uutisessa Kansan Uutiset myös kertoo professori Heikki Patomäen kannattavan varallisuusveroa. Tämä ei tosin ole mitenkään yllättävää, sillä Patomäki on ollut ehdokkaana vasemmistoliiton kirjoilla eduskuntavaaleissa.

Minkälaiseen sopuun hallitus sitten tulee? Ensiyritys ei ainakaan uutisten mukaan onnistunut ja veikkaanpa, että tästä tulee jonkinlainen kompromissi, joka ei tarkoita yhtään mitään. Aika tosin näyttää, mutta se on varmaa, että jos vero toteutuu, niin Suomi menettää jälleen työpaikkoja ja yrityksiä. Sanoipa Urpilainen, Tuomioja tai professori Patomäki mitä tahansa. Melko hullulta touhulta tämä koko touhu jälleen kerran joka tapauksessa vaikuttaa ainakin tässä mittakaavassa, jossa ei edes yritetä globaalia veroa.

Rikkidirektiivi

Tässä on nyt pitkin syksyä ollut puhetta siitä, miten rikkidirektiivi tulee pilaamaan maailman tai ainakin Suomen talouden. Tuo oli tietenkin kärjistetysti sanottu, mutta totuus on, että rikkidirektiivi tulee olemaan taas pieni osa sitä tosiasiaa, että olemme luisumassa hyvinvointiyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. Olemme taas askeleen lähempänä sitä, että sinä hierot minua ja minä pesen paitasi. Seuraavana päivänä teemme toisin päin ja ihmettelemme, kuinka uutta rahaa ei tule järjestelmään mistään.

Totuus kuitenkin on, että rikkidirektiivi omalta osaltaan satuttaa suomalaista vientiteollisuutta. Sitä teollisuutta, joka tuo Suomeen uutta rahaa pyörimään ja sitä teollisuutta, joka pitää vielä suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntamme rattaita pyörimässä.

Harmi, että tämänhetkiset päättäjämme (Vehviläinen ministerikaudellaan (?)) ja erityisesti Vihreät puolueena eivät tätä asiaa ymmärrä.

Satu Hassi, joka on ollut vahvasti mukana rikkidirektiivin teossa ja sen esittelijänä, kirjoitti jo tämän vuoden toukokuussa tunteisiin vetoavan blogikirjoituksen Uudessa Suomessa. Minäkin luin sen miltei tuoreeltaan ja olin osittain sitä mieltä, että Satu saattaa olla oikeassa. Dramaattisesti otsikoitu "Keuhkot kiittävät laivojen saasteiden vähentämisestä" teki rikkidirektiivistä Hassin silmissä moraalisesti hyväksyttävää ja lukijoiden ensikuva oli varmasti positiivinen -olihan meille taas luvattu terveyttä.

Hassi myös kirjoitti siitä, kuinka teollisuuden puolelta liioitellaan asioita ja tyrmäsi teollisuuden väitteet kolmella perustelulla. Hassi kirjoitti:

Teollisuuden puolelta on valitettu muutoksen aiheuttamia suuria kustannuksia ja väitetty jopa, että laivojen uudet rikkirajat ajavat teollisuuden ulos Suomesta. Tähän haluan sanoa kolme vasta-argumenttia.

Ensinnäkin ihmisten terveydellä on arvo. Sitä voidaan mitata myös rahassa muun muassa sairauskulujen vähenemisen kautta. Laivojen saasteiden vähenemisestä saatavan terveyshyödyn rahallinen arvo on moninkertainen kustannuksiin verrattuna.

Toiseksi pelottelu jättikustannuksilla on tuiki tavallista lobbauspuhetta. Samaa sanoi teollisuus 1980-luvulla, kun tehtaita ja voimalaitoksia vaadittiin vähentämään rikkidioksidipäästöjään, jotta päästään eroon happosateista.

Noista päivistä tehtaiden, voimalaitosten ja autojen rikkipäästöjä on vähennetty noin 90 %. Puhdistuslaitteilla on ollut hintansa, mutta samalla on syntynyt uutta osaamista ja työtä, myös Suomessa. Kansantalous on hyötynyt myös paremmasta kansanterveydestä. Veikkaan, että samoin käy tässäkin tapauksessa.

Kolmanneksi teollisuuslobbarit puhuvat – tapansa mukaan – kustannushaarukan ylärajasta. Kalleimmaksi päästöjen puhdistaminen tulee siirtymällä kalliimpaan polttoaineeseen. Vähintään puolta halvemmalla pääsee, kun jatkaa bunkkeriöljyn käyttöä, mutta pesee rikin pois savukaasuista - vastaavalla tavalla kuin tehtaissa ja voimalaitoksissa on tehty vuosikymmeniä.

Suomalainen Wärtsilä on yksi kahdeksasta yrityksestä, jotka valmistavat laivojen savukaasupesureita. Wärtsilä ja muut uuden laivateknologian valmistajat kuuluvat todennäköisesti tämän uudistuksen voittajiin.

No, joka tapauksessa siirtymäkaudella tulee olemaan kustannuksia. Siksi esitin, että siirtymäkaudella sallittaisiin valtionavun antaminen savukaasupesurien hankintaan joustavammin ehdoin kuin EU:ssa normaalisti. Tätä parlamentti tuki lähes yksimielisesti.

Järkeviä argumentteja, mutta sellainen, joka epäilee asioita voisi kysyä heti ensimmäiseen vasta-argumenttiin, että kuinka paljon rahaa ja inhimillistä tuskaa palaa siihen, että suomalainen työmies tai -nainen joutuu työttömäksi, alkaa ryypätä tai saa vaikka mielenterveysongelmia?

Toiseksi pelottelu jättikustannuksilla on varmasti ollut myös lobbauspuhetta, mutta nyt se on totista totta. UPM on jo ilmoittanut siirtävänsä paperikoneen pois Suomesta jos rikkidirektiivi toteutuu. Joten voidaan hyvillä mielin (?) sanoa, että pelottelut eivät olleet vain satua, vaan totisinta totta. Eikä touhu jää pelkästään UPM:n varaan, vaan muut seuraavat perässä.

Kolmannesta seikasta en voi sanoa mitään, koska en tunne alaa tarpeeksi hyvin paitsi siltä osin, että Wärtsilä varmasti tulee hyötymään tästä rikkidirektiivistä taloudellisesti.

Viimeisestä kappaleesta sen verran, että kiitos sinulle Satu, että ymmärsit siirtymäkauden kustannuksia. Niinpä hallitus osallistuu satojen miljoonien kustannuksiin nimellisellä 30 miljoonan euron kokonaispanoksella, joka on vähän sama kuin sanoisi soittavansa jalkansa murtaneelle poloiselle ambulanssin, vaikkei ole soittamassa. Lienee turhaa sanoa, että kustannukset tulevat olemaan nimenomaan Suomelle valtavat. Ne ovat rahallisia ja henkisiä, sillä irtisanottuja tulee olemaan enemmän kuin mitä yksi paperikone työllistää.

Ironisinta touhussa on se seikka, ettei rikkidirektiivi tietenkään yksin teollisuutta Suomesta pois aja. UPM:n toimitusjohtaja tiivistää koko tuskan yhteen lauseeseen:

Suomessa kustannuskehitys on menossa koko ajan väärään suuntaan: energia, raaka-aineet, logistiikka, työvoima, tehdyt työtunnit, joustavuus

Niin, energia kallistuu koko ajan kiitos suurimmaksi osaksi Vihreiden, raaka-aineet tietenkin kallistuvat, logistiikka huononee, kun tiet rapistuvat ja työvoima kallistuu vuosi vuodelta.

Mitä itse luulette: kuinka monta vuotta "hyvinvointiyhteiskuntamme" kestää tätä hullua menoa? Minä veikkaan, ettei kovin kauan, kun vähän aikaa sitten Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen saivat juteltua keskenään (ja muiden kanssa) valtion menoarvion, jossa otetaan uutta velkaa taas miljardeja euroja. Suunta on koko ajan alaspäin ja vähän varakkaammille voisi jo melkein sanoa, että muuttakaa pois täältä Suomesta, ennenkuin hukka perii.

Ja jotta Satu Hassia ei ihan täysin päästetä pälkähästä, niin Talouselämän uutisessa kerrotaan, että:

Suomalainen Euroopan parlamentin jäsen Satu Hassi (vihr.) varmisti parlamentin raportoijana viime keväänä, että Itämerellä laivapolttoaineiden tiukemmat normit tulevat voimaan nopeammin kuin esimerkiksi Välimeren maissa.

Kiitos tästä Satu, kiitos!

Paavo Arhinmäen mielipiteiden vaihtuminen

1.5.2011 Yle kirjoitti uutisessaan näin:

Arhinmäki vaati myös vaalilupausten pitämistä. Tässä hän vetosi myös presidentti Tarja Halosen valtiopäivien avajaisissa pitämään puheeseen, jossa tämä sanoi, että vaalien lupaukset velvoittavat, jotta usko vaalien merkitykseen ja demokratiaan säilyy...

- Napit vain lentelevät, kun Timo Soini kääntää takkiaan. Hän on sanonut hallitusneuvotteluista, ettei semmoinen ole mahdollista, että otetaan sama asento, mikä oli ennen vaaleja, ryöpytti Arhinmäki...

Myös eurokriittisyys on kadonnut Soinin puheista, ja nyt ehdoton ei Portugalin tukemiselle onkin muuttunut neuvottelukysymykseksi, sanoi Arhinmäki.

Arhinmäki siis vaati vaalilupausten pitämistä, joka on itseasiassa hyvin ymmärrettävää. Hän vetosi myös Tarja Halosen puheeseen, joka oli hienosti tehty. Monet varmasti ajattelivat, että Arhinmäki pitää sanansa, eikä varsinkaan käännä takkiaan sen jälkeen, kun hän on syyttänyt muita takinkäännöstä.

Mitä mieltä Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki sitten oli, kun hänen puolueensa oli vielä oppositiossa vuonna 2010? Videopätkä on laitettu Youtubeen 20.11.2010 ja itse ohjelma on tullut 18.11.2010.

Tässä vähän videosta Arhinmäen kommentteja:

- ...Vasemmisto on sitä mieltä, että bonuksilla ja optioilla rahaa ahnehtineet pankinjohtajat pitää laittaa vastuuseen. Ei pankkikriisiä pidä laittaa tavallisten suomalaisten tai muiden maiden veronmaksajien niskoille. Kyse on siitä, että pankkien täytyy kantaa vastuu siitä pelistä, mitä he ovat pelannu...

- ...Tullaan luomaan painetta sille, että Suomi ei lähtisi tukemaan pankkeja...

- ...Takuita vaaditaan... öh, ne on ollu keskustelua, jolla yritetään saada suomalaisia hyväksymään se, että tuetaan pankkeja...

- ...Tosiasiassa niillä ei ole mitään pohjaa. Ne on EU-lainsäädännön vastaista. Artiklan 125 vastaista. Se on pelkkää puhetta suomalaiselle yleisölle...

- ...Eduskunnassa päätettiin 8000 miljoonan euron takauksista, niin siinä päätöksessä itseasiassa jo hallitus ja Katainen sito Suomen kädet siihen, että ollaan lähdössä tukemaan Irlantia, Portugalia, Espanjaa, Italiaa... tää jatkuu niin kauan, että pistetään markkinat kuriin...

- ...Te ootte ollu niin EU-uskovaisia ja hurraa-huudoin ajoitte tän EU-perustuslain läpi ja siellä nimenomaan kielletään maita tukemaan toisia taloudellisesti. Nythän vedotaan artiklaan 122, luonnonkatastrofiin...

- ...Jos ajatellaan Kreikan lainaa, niin siinähän ei pelastettu Kreikkaa tai kreikkalaisia, vaan saksalaiset ja ranskalaiset pankit...

-...Irlannin jälkeen tulee Portugali, Espanja, Italia...

Näiden pohjalta en yhtään ihmettele sitä, että miksi Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho erotettiin vasemmistoryhmästä. He eivät voineet olla samaa mieltä hallitusohjelman kanssa.

Minusta on jotenkin surullista, että Paavo Arhinmäki esitti ennen vaaleja hyvin euro- ja EU-kriittistä linjaa ja näki taitavasti, että mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan (Portugali, Espanja, Italia...). Siksi on surullista, että vasemmisto silti kannattaa tällä hetkellä pankkien tukemista ja jättitakauksia. Se on ainakin minusta takinkääntämistä ja ainoa syy, mikä todennäköisesti oikeuttaa tämän asian vasemmiston mielestä on paljon kohuttu sijoittajavastuu, sekä Urpilaisen neuvottelemat vakuudet. Vakuudet, jotka ovat Espanjan tapauksessa 40%, koska 100% olisi vapaamatkustusta ja sijoittajavastuu, joka ei välttämättä edes toteudu.

Mutta jokainen tietenkin voi tästäkin asiasta vetää omat johtopäätöksensä.

Italia vuorossa?

Kirjoitin tämän vuoden huhtikuussa siitä, että Espanja on seuraavana jonossa ottamassa vastaan tukia, kun EU kertoi, että minkäänlaisia neuvotteluja Espanjan kanssa ei käydä. Kuten kaikki varmasti tietävät, niin niinhän siinä sitten kävi ja Suomikin on antamassa Espanjaan 40% takuulla (100% takuut olisivat Urpilaisen mukaan "vapaamatkustusta"...) rahaa ämpärikaupalla.

Kaikki varmasti tietävät myös Suomen hallituksen, Olli Rehnin ja Eduskunnan aiheuttaman EVM-sotkun, jonka purkautumista saamme todennäköisesti odottaa vielä jonkin aikaa. Joka tapauksessa pelimerkit ovat jo sisäpolitiikassa niin sekaisin, että voisin antaa Jyrki Kataiselle papukaijamerkin jo pelkästään siitä, että hän on onnistunut pitämään hallituksen koossa siitäkin huolimatta, että Suomi rahoittaa espanjalaisia pankkeja, joka ei varmasti ole Vasemmistoliitolle mikään herkullinen juttu. Muutenkin lehtitietojen varassa eläneelle koko homma näyttää varsin kummalliselta sotkulta, sillä sopimuspuolena on espanjalaisten pankkien omistama FGD, eikä Espanjan valtio...

Tämän kirjoituksen tarkoitus on kuitenkin spekuloida Italian tilannetta, vaikkei EU ole ainakaan vielä kertonut, että heillä ei ole mitään neuvotteluja Italian kanssa menossa.

Nimittäin Arvopaperi uutisoi tänään, että

Italian suurimpien pankkien UniCreditin, Intesa Sanpaolon, Monte dei paschi di Sienan, Banco Popolaren ja Mediobancan kaupankäynti Milanon pörssissä on keskeytetty rajun kurssilaskun vuoksi...

Kurssilaskun taustalla on markkinoiden huoli Espanjan tilanteesta. Espanjan 10-vuotisen bondin korko kiipesi aamulla kaikkien aikojen ennätykseensä ja veti myös Italian korot nousuun.

Mutta hetkinen? Meidän oma talousneromme Jutta Urpilainenhan lupasi Espanja-päätöksen jälkeen, että

Uskon ja toivon, että Espanjan tämänpäiväinen lainaohjelmapäätös lisää luottamusta Espanjaan. Tuo ohjelma on hyvä ja siinä on paljon sellaisia tavoitteita joita Suomi on pitänyt esillä, muun muassa sijoittajien ja omistajien vastuunkanto. Tietenkin toivon, että tilanne nyt ainakin hieman vakautuisi ja rauhoittuisi loppukesästä

Harmillista kyllä, Urpilaisen "toivo" ja "usko" eivät tälläisessä tilanteessa yleensä riitä ja siltä se tosiaan näyttää, sillä tällä hetkellä Espanjan valtion 10 vuoden lainojen korko on 7,486%. Lienee turhaa sanoa, että se on samalla lainojen ennätys. Näyttäisi siis siltä, että Espanjaan annettu paketti ei ole luonut minkäänlaista "uskoa" tai "toivoa" markkinoihin, jotka luonnollisesti tekevät mitä haluavat.

Huonolta näyttää todella myös Italian tilanne, sillä Italian 10 vuoden korot ovat olleet maaliskuusta 2012 lähtien koko ajan loivassa nousussa. Nyt tilanne on hieman parempi kuin Espanjalla (6,355%), mutta on hyvin todennäköistä, että kriisi siirtyy seuraavaksi Italiaan. Tätä tukee montakin seikkaa:

• Italialla on velkaa noin 2000 miljardia euroa. Espanjallakin velkaa on reippaasti yli 1500 miljardia euroa.
• Espanjan työttömyysprosentti on 24,6% ja nuorisotyöttömyys varmasti yli 50%. Italialla työttömiä on 10,2%, joka on toki paljon maltillisempi tilanne.
• Italia olisi jo kaatunut aiemmin ellei EKP olisi omien sääntöjensä vastaisesti ostanut Italian velkakirjoja vuoden vaihteessa. Silloin Italian 10 vuoden velkojen prosentti oli yli 7%.
• Italian talouden kasvu on hidastunut. Maaliskuussa Italian talous kasvoi enää 0,4%. Samaan aikaan julkinen velka kasvoi yli 120% bruttokansantuotteesta. Negatiiviset talousluvut tarkoittavat käytännössä sitä, että velkaongelmaa on hyvin vaikea pysäyttää.
• Italia osallistuu Espanjan tukipakettiin, joka on mieletöntä siinä mielessä, että todennäköisesti Italia maksaa rahasta korkeampaa korkoa kuin se saa Espanjalta takaisin. Näin ollen Italia jää asiassa tappiolle?

Aika tietenkin näyttää, että miten Italian käy, mutta minusta on varsin selvää, että Italia tulee pyytämään tukirahoitusta vielä todennäköisesti tämän vuoden puolella tai viimeistään ensi vuoden alussa.

Täytetyn pingviinin paluu

Timo Soini sanoi kesäkuussa 2012 tälläistä:

Yhtä hyödyttömänä Soini sanoi pitävänsä Suomen Kreikka-vakuuksia.

- Mitä ovat nämä vakuudet? Saadaanko täytetty pingviini?
Lähde

Nyt näyttäisi siltä, että täytetty pingviini vakuutena on tekemässä comebackin siitäkin huolimatta, että Jutta Urpilainen on kommentoinut Espanjan kanssa käytäviä neuvotteluja tähän sävyyn:

- Jotta Suomi pystyisi olemaan mukana lainaohjelmassa, tarvitsemme vakuudet. Suomen ja myöskin eduskunnan myöntämä linja on, että mikäli väliaikaista mekanismia käytetään, niin silloin Suomi tarvitsee vakuudet, Urpilainen painottaa.
...
- Kaikki riippuu nyt siitä, mitä vakuusneuvotteluissa tapahtuu. Painamme kuin muuli eteenpäin vakuusneuvotteluissa ja pyrimme saamaan tuloksen mahdollisimman nopeasti, Urpilainen toteaa.
Lähde

Minä myönnän, etten ainakaan kyennyt löytämään sellaista uutista, jossa Urpilainen puhuisi täysistä takuista lainattavalle summalle (mehän olemme siis tukemassa espanjalaisia pankkeja). Sen sijaan tosin löysin vuodelta 2011 valtionvarainministeri (huom) Jyrki Kataisen haastattelusta jotain mielenkiintoista:

- Irlannille ja Portugalille annettujen takauksien yhteissumma on 1,9 miljardia euroa. Lisää vastuita ei voi tulla, koska emme jatkossa edes harkitse lainatakuiden myöntämistä ilman täysimääräisiä vakuuksia, Katainen toteaa tiedotteessa.

 Vuonna 2011 Katainen oli sitä mieltä, että lainatakuita ei myönnetä ilman täysimääräisiä vakuuksia. Tuon lupauksen yli ollaan kävelty jo kerran Kreikan kanssa ja nyt olemme ottamassa seuraavaa eeppistä askeletta Espanjan kanssa. Mistä näin päättelen? Ei tässä tarvitse enää edes päätellä, sillä Espanjan valtionvarainministeri Luis de Guindos kertoo, että:

De Guindosin mukaan vakuudet tulevat kattamaan ”pienen prosenttiosuuden” Suomen takaamista lainoista, joilla rahoitetaan Espanjan pankkisektoria. Suomi ei siis ole saamassa vakuuksia koko takaamalleen lainasummalle.

Vaikka olen jo tottunut Urpilaisen ja Kataisen tonttuiluun, niin tämä on jotain käsittämätöntä tässä vaiheessa. Olemme antamassa lainaa espanjalaisille pankeille ja Espanjan valtionvarainministeri kertoo, että vakuudet kattavat pienen prosenttiosuuden. Oikeasti mitä helvettiä? Ymmärränkö tässä jotain pahasti väärin vai ollaanko suomalaisia taas pissimässä silmään oikein urakalla?

Verkkomedian bloggaaja ainakin pistää pökköä pesään, sillä hän syyttää Kataista "valehtelijaksi" ja puhuu "eurososialismista". Minä en syytä ketään mistään, mutta ihmettelen, että jos tämä Espanjan valtionvarainministerin tokaisu on totta, niin mihin tämä maa on menossa? Juuri tulleen kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista uskoo euron murtumiseen ja valtaosa haluaa, että kriisimaille ei anneta latiakaan. Silti lateja ollaan antamassa järkyttäviä määriä.

Ongelmavyyhti on koko ajan vain kasvamassa ja kasvamassa. Irlanti vaatii uusia neuvotteluja, koska hekin haluavat EVM:n rahaa pankeilleen ja saksalaiset eivät halua antaa lisäliekaa kriisimaille. Minusta homma alkaa näyttämään pikkuhiljaa siltä, että päättäjämme ovat viemässä junaa väärälle raiteelle. Sille raiteelle, jolle kansalaiset eivät halua junalla mennä. Vai onko joku eri mieltä?

---

14.7.2012
Ja jotta homma olisi täydellinen, niin MTV3 uutisoi tänään, että "Espanjan kanssa valmisteilla olevan vakuussopimuksen yksityiskohdat ovat jäämässä kansalaisilta pimentoon". Minä en voi tähän muuta sanoa kuin, että morjens.

Tampereen tunnelipäätöksen tekijät vaalimielipiteineen

Tampereen tunnelipäätös on tehty. Tunneli rakennetaan äänin 37-30. Mielestäni tämä päätös on huono varsinkin tälläisessä tilanteessa, jossa Tampere aloittaa säästöohjelman ja aikoo karsia investointeja. Syynä tähän on yli 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi jäävä budjetti, joka pakottaa säästämään menoja. Valtuusto oli tosin asiasta eri mieltä, kun äänesti lähestulkoon käsittämättömästi (noh, politiikka on politiikkaa... se täytyy aina muistaa) tunnelin puolesta. Joka tapauksessa näyttää sieltä, että toisesta päästä säästetään (sairaat ja lapset) ja toisesta päästä tehdään juuri päinvastoin.

Senpä takia ajattelin kirjoittaa tähän pienen muistutuksen, että ketkä äänestivät tunnelin puolesta ja että mitkä olivat heidän mietteensä Ylen kuntavaalikoneessa vuonna 2008. Siellä nimittäin kysyttiin tunnelista.

Kysymys, johon takerrun jokaisen äänestäneen kohdalla on seuraava:

Rantaväylän tunneli pitää rakentaa mahdollisimman pian, vaikka valtion tuki tulisi vasta myöhemmin. 

Kysymys on vähän huono siltä osin, että siinä kysytään, että pitäisikö tunneli rakentaa ilman valtion rahoitusta, mutta joka tapauksessa voidaan katsoa, että tämä tuo esiin myös jonkinlaisen mielipiteen siitä, että pitäisikö tunneli ylipäätään rakentaa. 

Otan tähän katsaukseen hieman epäreilusti vain kyllä-äänet, koska niiden vuoksi Tampere tulee satsaamaan hankkeeseen hurjasti rahaa.

(puolue / nimi / mielipide vuodelta 2008)

kokoomus / Harri Airaksinen / jokseenkin samaa mieltä
"Tunneli tarvitaan läntisiin kaupunginosiin ja naapurikuntiin suuntautuvan liikenteen sujuvuuden takaamiseksi. Rahoitus voidaan järjestää myös takautuvasti, kunhan ehdoista on sovittu ja ne ovat hyväksyttävissä."

kokoomus / Matti Heinivaho / jokseenkin samaa mieltä
"Kustannukset laskettava tarkkaan ja huomioitava myös ne 8600 miestyövuotta ja siitä tulevat verotuotot. Mietittävä mitä kaikkea lisäarvoa se tuo kulttuurisesti alueelle."

kokoomus / Antti Hervonen / täysin eri mieltä
"Kustannukset kasvavat, valtio ei mukana riittävästi, varsinkaan nykyisen kriisin ansiosta, Rakentajat eivät osallistu tarpeeksi. 140 miljoonaa ei riitä. Kustannukset tulevat nykysuhdanteissa kaksinkertaistumaan. Miksi liikenne muuttuisi sujuvammaksi maan alla? Keskusta eristäytyisi entisestäänkin"

kokoomus / Antti Ivanoff / jokseenkin eri mieltä
"Julkisen liikenteen toimivuuden parantaminen on yksi vaaliteemoistani. Mielestäni julkista liikennettä Tampereella tulee kehittää kokonaisuutena jossa huomioidaan käyttäjien tarpeet, TKL:n toiminta ja muut linja-autoyhtiöt tasavertaisesti. Mahdollinen pikaratikka tarjoaa jännittävän vaihtoehdon liikenteen kehittämiseen, mutta perusratkaisut tulisi saada kuntoon nyt - linja-autoliikenteessä investoinnit maksavat itsensä takaisin nopeammin. Kehityskohteita julkisessa liikenteessä: - Kaupungin monopoli TKL tuottaa tappiota tuottamatta kuitenkaan ylivoimaisia palveluita. TKL:n talous tulee saada kuntoon ja yhteistoimintamallia yksityisen sektorin kanssa tulisi kehittää. - Linja-autoreittien- ja aikojen suunnittelu siten että merkittävät oppilaitokset kuten TTY, TY ja TAMK huomioidaan reittien suunnittelussa. Päätepysäkki koulun yhteydessä vähentäisi ulkona palelemisen tarvetta talviaikaan. - Myöhäisen ajan liikenteen vuorojen liikennöinti kuntoon, jos taksilupia ”ei ole mahdollista” lisätä tulee kaupungin muuten järjestää sujuva liikennöinti ilta-aikaan. - Hinnoittelussa tulee säilyttää vähintään nykyiset opiskelija-alennukset. - Linja-autoliikenteen joustavuus siten että liikennöinti on turvattu myös erilaisten tapahtumien yhteydessä."

kokoomus / Harri Jaskari / jokseenkin samaa mieltä
"Pidän rantaväylän tunnelin rakentamista erityisen tärkeänä myös asuntopoliittisesti. Tampere tarvitsee kokonaisuutena monipuolista asuntopolitiikkaa ja korkeatasoinen keskustarakentaminen on tärkeä osa tätä strategiaa."

kokoomus / Riitta Koskinen / jokseenkin samaa mieltä

kokoomus / Leena Kostiainen / jokseenkin samaa mieltä

kokoomus / Mikko Leppälahti / täysin samaa mieltä
"Valtion tuki on tärkeä , mutta se voi tulla myöhemminkin . Nykyiset suunnitelmat puoltavat Rantaväylän tunnelin rakentamista ."

kokoomus / Timo P. Nieminen / jokseenkin samaa mieltä
"Tunnelista on jo valtuuston linjaus olemassa"

kokoomus / Sanna Ojanen / jokseenkin eri mieltä
"Näin isossa hankkeessa valtion tuki on oleellinen edellytys."


kokoomus / Pirjo Rauhala / jokseenkin samaa mieltä
"Tarve olisi kieltämättä suuri, mutta siirtäisin tämän sitä seuraavalle valtuustokaudelle, koska nyt on vielä akuutimpia hankkeita, ennen sitä toteutettava."


kokoomus / Saara Saarteinen / jokseenkin samaa mieltä


kokoomus / Ilkka Sasi / täysin samaa mieltä
"Liikenteen painaminen useilla tunnelihankkeilla maan alle mahdollistaa pidemmällä tähtäimellä kävelykeskustan. Rantaväylän tunneliin on jo valtion taholta osoitettu rahaa. Tässä vaiheessa olisi huono veto pistää tunnelille hanttiin, kun valtakunnan tason rahoitusta on luvassa."


kokoomus / Elina Sirén / täysin samaa mieltä
"Rantaväylä parantaa oleellisesti liikenteen sujuvuutta Länsi-Tampereen suuntaan. Yli tunnin jonotus Lielahteen auto jonoissa nykyisellään on kallista ja saastuttavaa. Ympäristökunnat saatava mukaan rahoitukseen, heitä Rantaväylä tulee palvelemaan mitä suurimmassa määrin. Valtionosuus rahoituksen suhteen on huomattava. Maanmyynnillä rahoitetaan loput. Ei vaikuta veroprosenttiin. Hyödyt haittoja suuremmat."


kokoomus / Irja Tulonen / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


kokoomus / Sofia Vikman / jokseenkin eri mieltä
"Jos tunneli päätetään rakentaa, on valtion tuesta oltava varmuus. Tampereen on valvottava etujaan myös valtakunnallisesti. Uusia liikennejärjestelyjä tarvitaan, jos Tampere aikoo kasvaa. Rantaväylän nykyinen kapasiteetti ei riitä eikä ruuhkilta vältytä. Tunneli ei kuitenkaan saa mennä esimerkiksi terveys- ja vanhustenpalvelujen ongelmien korjaamisen edelle."


rkp / Peter Löfberg / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


vihreät / Vesa Eskola / jokseenkin eri mieltä
"Selvittäisin tunnelin aiheuttamat ympäristövaikutukset ensin, samoin kun muut vaihtoehdot ja lisäksi läntisen ohitustien vaikutukset Rantaväylän liikenteeseen."


vihreät / Anna-Kaisa Heinämäki / jokseenkin eri mieltä


vihreät / Mervi Janhunen / jokseenkin eri mieltä


vihreät / Maija Kajan / jokseenkin samaa mieltä
"Rantaväylän tunnelin rakentamiseen pitäisi päästä pian liikenteen sujuvoittamiseksi sekä Näsijärven rantojen saamiseksi kaupunkilaisten käyttöön. Ruuhkat pahenevat ilman tunnelia, toinen vaihtoehto on rakentaa lisäkaistoja Paasikiven-Kekkosen tielle. Tämä vaihtoehto tulisi selvästi kallimmaksi (valtio ei osallistuisi siihen) ja Näsijärven rannat jäisivät edelleen pelkästään liikenteen käyttöön, mikä olisi mielestäni sietämätöntä."


vihreät / Emilia Olkanen / täysin eri mieltä
"Resurssit tulee sijoittaa joukkoliikenteen parantamiseen, jotta siitä saadaan toimiva vaihtoehto yksityisautoilulle. Tunneli on mahdollista rakentaa, mutta joukkoliikenteellä tulee olla siinä nykyisiä kaavailuja suurempi osa. Valtion tuki tarkoittaisi kolmasosaa kustannuksista eli ilman sitä on mielestäni turha aloittaa rakentamista."


vihreät / Olli-Poika Parviainen / jokseenkin samaa mieltä
"Tunneli mahdollistaa upean ja arvokkaan maa-alueen ottamisen kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Nyt hieno ranta on omittu läpiajoliikenteelle. Valtion tuki tunnelille on kuitenkin välttämätön eikä rantaa saa rakentaa täyteen."


vihreät / Perttu Pesä / täysin eri mieltä
"Tunneli voidaan rakentaa jos rahoitus on kunnossa. 1/3 valtiolta, 1/3 maan myynnistä ja 1/3 kunnalta. Sinänsä tunneli ratkaisisi paljon ongelmia rantaväylällä. Monitasoristeykset ja nykyisen väylän levennys ovat mielestäni paljon huonompia vaihtoehtoja... edellyttäen että rahoitus on kunnossa."


vihreät / Irene Roivainen / jokseenkin samaa mieltä
"Rantaväylän tunnelin rakentamisen ehdoton edellytys on, että valtio tulee mukaan kustannuksiin kolmanneksella ja YIT omalla kolmanneksellaan."


vihreät / Kirsikka Siik / jokseenkin eri mieltä
"Rantaväylän tunneli on ratkaisu vain kaupunkirakenteen tiivistystarpeisiin ja rannan parempaan hyödyntämiseen (etenkin kevyen liikenteen yhteydet Näsijärven rantaan - tosin Rantaväylän lisäksi ratakin erottaa keskustan rannasta, ja ensin on sekin este "voitettava"). Liikenteen ongelmia tunneli ei kokonaan ratkaise: se sujuvoittaa kyllä keskustan ohittamista muutaman risteyksen poistuessa, mutta toisaalta keskustaan suuntaava liikenne joudutaan ohjaamaan vaihtoehtoisille maanpäällisille reiteille. Päätöstä tunnelin rakentamisesta ei voida lyödä lukkoon ennen kuin uudet luonnokset mm. Aspinniemen maankäytöstä ja tulevan tilanteen liikenneratkaisuista myös keskustan osalta ovat arvioitavana."


vihreät / Oras Tynkkynen / jokseenkin eri mieltä
"Rantaväylän tunneli on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa satojen kotien rakentamisen kävelymatkan päähän keskustast. Samalla Näsijärven ranta saadaan ihmisten käyttöön ja meluavat autot vietyä maan alle."


keskusta / Timo Hanhilahti / jokseenkin eri mieltä
"Tässä on toimittava varman päälle. Rakentaminen kestää pitkään joka tapauksessa. Alkajaisiksi on rantatie laitettava sellaiseksi, että se vetää, ja kiireesti. Tunneli toteutetaan sitten mahdollisuuksien mukaan."


keskusta / Jukka Inkeroinen / jokseenkin eri mieltä


keskusta / Mikko Kriikku / jokseenkin samaa mieltä
"Rantatien liikennejärjestelyt on saatava aikaan mahdollisimman nopealla aikataululla."


keskusta / Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen / jokseenkin eri mieltä
"Pelkkä tunneli ei liikenneruuhkia poista, vaan sen lisäksi tarvitaan mittavia muita liikennejärjestelyjä, jolloin kustannukset nousevat huomattavasti nykyistä 140 miljoonan euron arviota suuremmaksi. Valtion osuus ei kuitenkaan kohoa samassa suhteessa nykyisestä 45 miljoonasta eurosta. On paikallaan katsoa, miten syksyllä 2008 valmistuva läntinen ohitustie vaikuttaa Tampereen keskusta-alueen liikenteeseen ja tarkastella asiaa sen jälkeen uudelleen. Paras ja halvin ratkaisu olisi lisäkaistojen rakentaminen nykyiselle rantaväylälle. Jos tunneli kuitenkin päätetään rakentaa, siitä tulee tehdä riittävän pitkä, jotta ranta-alueiden kehittämiseen voidaan oikeasti paneutua."


Tampereen sitoutumattomat / Matti Joki / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


Tampereen sitoutumattomat / Lasse Oksanen / jokseenkin samaa mieltä
"taloudellinen tilannehan aina hienosäätää ns.suurien investointien vauhtia."


kristillisdemokraatit / Leena Rauhala / jokseenkin samaa mieltä
"Rahoitus on jo luvattu valtiolta."


kristillisdemokraatit / Marco Roth / jokseenkin samaa mieltä
"Tunnelille on olemassa hyvät perustelut, niin sen rakentamisen mukana lisääntyneiden asuntojen kuin jonkin verran parantuneen liikenteen sujumisenkin vuoksi."


vasemmistoliitto / Jari Heikkilä / täysin samaa mieltä
"Tämä vähentää liikennettä keskustan alueella. Ohikulkuliikenne joutaa hyvin tunneliin."


vasemmistoliitto / Sirkkaliisa Virtanen / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


Sellaista. En nyt ala tässä mitään sen kummempia johtopäätöksiä tekemään, vaan jokainen lukija saa tehdä omat johtopäätöksensä.

Jotain hyvääkin välillä

Hallituspuolue kokoomus on viime aikoina käyttäytynyt kuin perussuomalainen kansanedustaja: irrationaalisesti. Siitä ei ole kovinkaan pitkää aikaa, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdotti, että rikoslain lahjussäännöksiä pitäisi muuttaa. Se ehdotti sitä sen jälkeen, kun Ilkka Kanerva oli saanut ehdollisen tuomion käräjäoikeudessa. Kohu asiasta nousi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen lausunnosta, jossa hän muun muassa totesi näin:

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mielestä on häkellyttävää, että kokoomus haluaa tarkistaa rikoslakia juuri nyt kun sen oma kansanedustaja eli Ilkka Kanerva on pulassa. Kalske on kuunnellut torstai-illan uutisia kokoomuksen eduskuntaryhmän Kanerva-kannanotoista ärtyneenä.

Myöhemmin kokoomus yritti paikkailla sanomisiaan, mutta vahinko oli jo tapahtunut ja se johti siihen, että jopa Aamulehtikin huomioi tapauksen ja torui kokoomuksen käsittämättömän väärään aikaan annettua lausuntoa.

Noh, annetaan sen olla ja ihmetellään tätä paljon mediassa puhuttua Guggenheim päätöstä, joka ei mennyt edes Helsingin kaupunginvaltuustoon, kun vihreiden, SDP:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat vastustivat asiaa siinä missä kokoomuksen, yksi vihreiden ja RKP:n edustajat kannattivat. No, se on ollutta ja mennyttä, mutta kokoomuksen ja median käytös tässä asiassa hämmentää minua paljon enemmän. Se nimittäin on sellaista, että vähän heikkohermoisempi menettäisi varmaan muutaman haipuvan.


Aloitetaan kokoomuksesta, joka kertoi Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan, Risto Rautavan, suulla, että:

- Tämä on meidän mielestä demokratian irvikuva. Demarit ja vihreät eivät uskaltaneet päästää asiaa valtuuston päätettäväksi, joka on kuitenkin demokraattinen elin

Että demokratian irvikuva? Onko se Rautavan mielestä demokratian irvikuvaa, että Helsingin kaupunginhallituksen valitsee kuntalaisten valitsema valtuusto? Ja että kaupunginhallitukselle on tehty selkeät säännöt? Ja että sille kuuluu tälläiset asiat? Välillisesti kaupunkinhallitus on kuntalaisten valitsema, joten mikä tässä asiassa on demokratian kannalta irvikuvallista? Minusta ei mikään. Ainoa ongelma taitaa olla se, että Rautavan ajatukset eivät menneet läpi.

Median reagointikin on varsin kummallista. Meinasin suurin piirtein tukehtua aamumuroihini, kun luin erään Aamulehden pääkirjoituksen, joka alkoi repäisevästi: "Helsinki valitse luuserin unelman". Sitten ilmeisesti Aamulehden päätoimittajalta lähti mopo käsistä, sillä hän muun muassa kirjoitti:

Guggenheim ei ollutkaan Helsingille taidemuseo, vaan jonkinlainen pikkusieluinen kunnallispoliittinen peli. Valittaen on todettava, että jopa maailmanlaajuisesti huomattavan taidekeskuksen ja maamerkin sijaan maamme pääkaupunki valitsi takertumisen vanhaan...

...jossa ratkaisevan – ja suomeksi sanottuna aivan käsittämättömän – soolon soitti vihreiden ryhmänjohtaja Ville Ylikahri, joka kertoi epäröimättä äänestäneensä omaa kantaansa vastaan...

Nyt on hyvä asettaa vastakkain kaksi kuvaa Helsingistä ja suomalaisesta demokratiasta: Pohjolan taidejohtajuuden ottaminen ennakkoluulottomalla Guggenheim-hankkeella ja tämä pikkupoliittisesti piipertävä farssi, joka todisti suomalaisen kuntapäättämisen väkevimmistä voimista, rahanpuutteesta ja ruikutuksesta.

Helsingissä Guggenheim-suunnitelman kaatoi viime kädessä – ei poliitikkojen apulaiskaupunginjohtajan valinnasta alkanut pelikuvio – vaan mikä erikoisinta, taiteilijoiden ja museoväen vastustus.

Sopivan matkan päästä on helppo nähdä, että Helsinki valitsi luuserin unelman. Sen rinnalla Tampereen raikkaat keskustavisiot näyttäytyvät metropolin arvoisina, juuri kuten avarakatseiselle kakkoskaupungille kuuluukin...

On toki loogista, että voidaan olettaa tämän päätöksen olevan kunnallispoliittinen kosto, kun vihreiden edustaja ei päässytkään apulaiskaupunginjohtajaksi. Pitäisin kuitenkin todennäköisempänä sitä, mitä vihreät ovat tässä tapauksessa kertoneet: suurin osa taitelijoista vastusti hanketta, rahat ovat tiukassa ja kansalaisvastustus on suurta. Se on paljon todennäköisempi syy äänestää näin.

Yritin oikeasti etsiä, että äänestikö Ylikahri kantaansa vastaan. En löytänyt mistään uutista, että hän olisi näin tehnyt. Hän on sanonut, että Guggenheim voidaan ehkä ottaa uudestaan käsittelyyn jos sopimusehdot muuttuvat, muuten ei, mutta ei se kuulosta takin kääntämiseltä.

Tämä kolmas kappale on melkein kuin Risto Rautavan kynästä. Suomalainen demokratia on hyvä Aamulehti sitä, että tehdään niin kuin enemmistö haluaa. Siitäkin huolimatta, että vähemmistö olisi oikeassa. Hyväksykää se. Ja sitäpaitsi: miten rahanpuute on farssi, jos tämä tilanne todetaan? Pitäisikö ottaa velkaa moisen rahasyöpön takia?

Taiteilijat ja museoväki vastusti tätä, koska he pelkäävät työnsä ja rahojensa puolesta. Tälläkin hetkellä museoväkeä saneerataan pihalle, eikä taitelijoilla mene yhtään sen paremmin. Guggenheim olisi vain lisännyt museoväen rahapulaa ja muutenkin koko päätös olisi todennäköisesti näivettänyt Suomen kulttuurista kenttää entisestään.

Tampereen raikkaat keskustavisiot ovat vitsi. Keskusareenaa tuskin on tulossa hetkeen, tunnelia vastustetaan henkeen ja vereen (vai kuka oikeasti kannattaa sitä) ja ratikan kustannukset saattavat ajaa meidät mieron tielle. Olivatpa raikkaat keskustavisiot kuinka hienoja tahansa, niin ne tarvitsee jotenkin rahoittaa ja sellaisia rahoja ei ole näkyvissä. Lisärahaa valtiolta ei ole luvassa ratikkaan, saatika tunneliin. Se lienee kaikille selvää. Tunnelikin on vain väistyvän valtuuston lempilapsi, joka uhkaa jäädä täysin äpäräksi, ellei sitä väkisin väännetä ennen kunnallisvaaleja läpi.

No, täältä tähän tällä kertaa.

Hallitus pelaa uhkarohkeaa peliä

Tiistainen välikysymys-keskustelu osoitti montakin asiaa, mutta minulle se osoitti sen, kuinka jopa välinpitämättömästi hallitus pelaa melkoista uhkapeliä suomalaisten rahoilla. Itse välikysymys-keskustelu oli värikästä piilovittuilua milloin Keskustalle ja milloin Perussuomalaisille milloin mistäkin. Tosiasia oli, että tosiasioita pidettiin parlamentaarisen nollapuheen takana, eikä todellisiin kysymyksiin vastattu oikeasti kertaakaan.

Onneksi meillä on sentään media ja sellaiset toimittajat, jotka ymmärtävät jotain asioista. MTV 3:n 45 minuuttia kertoi, saman minkä Taloussanomien Jan Hurri oli kertonut: Suomen pankin taseessa on hurjat riskit. Niin hurjat, että niitä ajatellessa lähtee tavalliselta talliaiselta tukka päästä.

Hurri:

Pääomapako kriisimaista kiihtyy mutta pysyy vielä piilossa, sillä EKP toimittaa tilalle tuoretta rahaa niin paljon kuin on tarvis. Puoli-ilmaiseksi ja liikoja kyselemättä. Tämä raha-automaatti merkitsee miljardien eurojen piilotukea, kasvavia riskejä – ja pitää markkinataloutta pilkkanaan. Suomen Pankki kuuluu järjestelyn kustantajiin...

Rahavirtojen pääsuunnat ovat kriisin oloissa olleet selkeät. Yksityistä rahaa siirtyy epävakaasta etelästä vakaampaan pohjoiseen, ja viime kädessä veronmaksajien riskillä liikkuvaa keskuspankkirahaa siirtyy pohjoisesta etelään...

Tase- ja Target-tilastot kertovat, minkälaisia summia eurojärjestelmän sisällä on maasta toiseen siirtynyt. Summat ovat hillittömän suuria, ja lisäksi ne kasvavat hillitöntä vauhtia...

Virallisesti Suomen Pankin tai muiden keskuspankkien niin sanotut Target-saldot ovat pelkkä kirjanpidollinen sivuseikka. Virallisesti maksujärjestelmän pahatkin tasapainohäiriöt vain ilmentävät ongelmallista ilmiötä mutta eivät itse ole ongelma.

Sattumoisin nämä kirjanpidolliset sivuseikat kuitenkin kertovat, että Espanjan ja Italian keskuspankit olivat maaliskuun lopussa eurojärjestelmälle velkaa yhteensä yli 500 miljardia euroa, ja Saksan Bundesbankilla oli yksin yli 600 miljardia euroa vastaavia saatavia.

Suomen Pankki oli maaliskuun lopun tasetietojen perusteella 73 miljardia euroa saamapuolella. Näiden Target-saatavien ja -velkojen muodollinen vastapuoli on EKP. Riskit ja tuotot jaetaan kunkin keskuspankin pääomaosuuden mukaan.

Suomen Pankki on maaliskuun lopun tasetietojen perusteella 73 miljardia euroa saamapuolella? Okei, no miten tässä voi pahimmassa tapauksessa käydä?

Jos euroalue hajoaa, nämä kansallisten keskuspankkien saatavat keskuspankkijärjestelmältä muuttuvat olemattomiksi saataviksi, koska järjestelmää ei enää ole. Tällaiseen vaihtoehtoon ei ole edes varauduttu. Suomen pitää silloin valmistautua siihen, että 67 miljardin saatavat eivät koskaan tule takaisin, Sinn sanoi MTV3:lle.

Eli ne on sitten niinku menetetty ja silleen. 67 miljardia on enemmän kuin Suomen valtion budjetti, joten ihan pienestä summasta ei ole kyse. Mutta onneksi meillä on eduskunta, joka valvoo tätä koko hommaa, jotta homma ei kosahda. Urpilainen välikysymys-vastauksessaan:

Suomen Pankki on lisäksi osana eurojärjestelmää osallistunut euroalueen vakauttamistoimiin. Vastuistaan pankki raportoi suoraan eduskunnalle.

Uskokaa tai älkää, niin tässä oli kaikki, mitä valtionvarainministeri Jutta Urpilainen sanoi tästä aiheesta. Taseessa on 70 miljardia saatavia ja homma kuitataan yhdellä lauseella. Onneksi eduskunnassa ei ihan niin tyhmää väkeä ole, sillä aiheesta tuli kysymyksiä:

Markus Mustajärvi (vr):
Valtiovarainministeri Urpilainen, te sivusitte ainoastaan kahdessa rivissä Suomen Pankin roolia. Te sanoitte puheessanne: "Suomen Pankki on lisäksi osana eurojärjestelmää osallistunut euroalueen vakauttamistoimiin. Vastuistaan pankki raportoi suoraan eduskunnalle." Eikä mitään muuta, vaikka Suomen Pankin taselaskelmista löytyy paljon mielenkiintoista. Vuonna 2010 rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat olivat 22 miljardia euroa. Nyt ne ovat 80 miljardia euroa, nelinkertaiset, ja kysymys kuuluu: mitä nämä rahapoliittiset operaatiot ovat, ja mitä riskejä niihin kätkeytyy?

Jyrki Yrttiaho (vr)
Valtiovarainministeriön rahoitusosaston ylijohtaja Pentti Pikkarainen teki viime kuussa tärkeitä kysymyksiä Suomen Pankin johdolle: millaisia riskejä Suomen Pankki on EKP:ssä ottanut ja millaisiin velvoitteisiin sitonut Suomen ja sen veronmaksajat eduskuntaa, hallitusta ja valtiovarainministeriötä informoimatta ja julkisuudelta salassa?

Kaj Turunen (ps)
Valtiovarainministeri Urpilainen omassa puheessaan kuittasi Suomen Pankin osuuden vaatimattomalla lausahduksella todeten: "Suomen Pankki on lisäksi osana eurojärjestelmää osallistunut euroalueen vakauttamistoimiin. Vastuistaan pankki raportoi suoraan eduskunnalle." Tämä oli ainut kohta Urpilaisen puheessa, missä hän viittasi millään tavalla Suomen Pankkiin, mutta tämä vaatimaton toteamus ei riitä selvitykseksi niistä vastuista, mitä Suomen Pankin kautta on syntynyt ja syntyy jatkossakin. Nämä vastuut ovat kaiken parlamentaarisen päätöksenteon ulkopuolella. Niitä ei käsitellä tässä salissa. Ne tekee itsenäinen Suomen Pankki itse osana Euroopan keskuspankkia, mutta niistä vastaa eduskunta ja niistä päätöksistä vastaa jokainen suomalainen veronmaksaja...
Suomen Pankki on pannut peliin ylivoimaisesti suurimmat Suomen panokset oikeastaan siitä riippumatta, laskeeko euromääriä Suomen Pankin taseesta sellaisenaan vai lasketaanko Suomen Pankin virallinen osuus koko eurojärjestelmän toimista.

Jutta Urpilaisen vastaus näihin huolestuneisiin kommentteihin oli seuraava:

Edustaja Mustajärvi kysyi Suomen Pankista. Suomen Pankki on eduskunnan pankki, ja Eduskunnan pankkivaltuusto, jonka puheenjohtaja on edustaja Zyskowicz, saa suoraan kaikki tiedot Suomen Pankilta. Eli hallituksella ei ole valtaa Suomen Pankkiin eikä hallituksella ole myöskään valtaa rahapolitiikkaan, vaan eduskunta ja Eduskunnan pankkivaltuusto on se taho, joka johtaa Suomen Pankin toimintaa. (Markus Mustajärven välihuuto)

Niin uskomattomalta kuin tämä kuulostaa, niin kukaan hallituspuolueiden edustaja ei viitannut tähän asiaan, eikä itse asiassa kukaan muukaan. Ilmeisesti tämä asia oli hallituksen silmissä "solved" tilassa. Varsinkin jos SP tekee omaa rahapolitiikkaansa viime kädessä veronmaksajien rahoilla. En oikeasti tiedä, että mitä tästä pitäisi kirjoittaa: sen voisin kertoa, että olisin ainakin itse tästä asiasta huolissani. Ehkä olen turhaan, ehkä en.

Ai niin siitä välikysymyksestä vielä: hallitushan pysyi odotetusti pystyssä, mutta minun mieleeni jäi tamperelainen poliitikko Pia Viitanen, jonka puheenvuoroissa ei välillä ollut kyllä järjen hiventä. Pia Viitasen sanomaa:

Tämä hallitus otti vakuudet, tämä hallitus toteutti taloushistorian suurimman velkajärjestelyn yksityisille veloille, ja sen seurauksena suomalaisten veronmaksajien tosiasialliset riskit pienenivät kahdella miljardilla eurolla...

Suomi sai vakuudet, Suomi toteutti sijoittajavastuun sosialidemokraattien johdolla ja meidän vaateestamme

Niin, tämä hallitus otti vakuudet käsittääkseni vain 20%:lle kokonaissummasta ja joutuu vakuuksien takia maksamaan koko summan kerralla. Se otti lisäksi sellaiset vakuudet, joita kukaan muu ei halunnut. Tämä hallitus toteutti yksin velkajärjestelyt veloille? Ööh? Muissa puheenvuoroissaan Viitanen paasaa niin paatoksellisesti vakuuksista, että heikompaa hirvittää. Ehkäpä taloushistorian sekavimmat, salaisimmat ja huonoimmat vakuudet ja Viitanen pitää niitä suurin piirtein Jeesuksen toisena tulemisena. Ai niin, siteeraa hän sentään oikein Sixten Korkmania siinä, kuinka Korkman on kehunut Urpilaisen saamia vakuuksia Talouselämässä. Muuten Korkman on ainakin vielä vuonna 2011 kannattanut sitä, että

Euroopan rahaliiton kohtalo riippuu siitä, lisätäänkö yhteisvastuuta ongelmamaiden auttamiseksi vai vastaako kukin valtio omista velvoitteistaan. Sixten Korkman kannattaa jälkimmäistä vaihtoehtoa...
Tärkeintä olisi saada konkretiaa no bail-out -periaatteelle, jonka mukaan kukin jäsenvaltio vastaa omista velvoitteistaan.
Lähde

No tämäpä tässä tältä erää.

Lähteet:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_41_2012_ke_p_1.shtml
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/04/25/suomen-pankki-osallistuu-kriisimaiden-piilotukeen/201228000/170
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/04/26/sinn-mtv3lle-ekpn-tuhoon-ei-ole-varauduttu/201228219/12

Espanja vuorossa?

Ehdin juhlimaan jo muutama kuukausi sitten, että euron loppu tulee, kun Italia kaatuu, muttei se sitten kaatunutkaan, kun jotain mystistä tapahtui. Mystiikka tosin varmaankin katosi siinä vaiheessa, kun "mystinen taho" osoittautui EKP:ksi, joka osti Italian ja Espanjan lainakirjoja markkinoilta. Ilmeisesti siksi, ettei kukaan muu niitä silloin halunnut. Se teki niin siitäkin huolimatta, että omien sääntöjensä mukaan EKP ei saisi ostaa valtion velkakirjoja markkinoilta.

No, ilmeisesti kun hätä on suuri, niin säännöt on tehty rikottaviksi. Ei ole muuten mikään sattuma, että samoihin aikoihin EKP:n pääekonomisti erosi. Syynä olivat kuulemma henkilökohtaiset syyt, vaikka todellisuus taisi piillä nimenomaan valtion velkakirjojen ostoissa.

Joka tapauksessa Euroopan talousalue ja euro ovat ajaneet kolarista toiseen. Uusin kolari on toki ollut tiedossa jo pitkään, mutta nyt maagiset sanat on Espanjan osalta viimeinkin sanottu:

EU:n mukaan se ei käy minkäänlaisia neuvotteluja hätärahoituksesta Espanjan kanssa.

Voin vapaasti arvaten suomentaa tuon teille:

Neuvotteluja hätärahoituksesta käydään para-aikaa ja ne tulevat vielä meidänkin tietoon ennen kesää.

Valitettavasti Espanjan talous on jo niin suuri, että se on liian iso pelastettavaksi. Ainoaksi keinoksi saattaakin jäädä se, että Espanjan säästöjen lisäksi EKP:n on ostettava taas sääntöjensä vastaisesti velkakirjoja. Lainojen korko ei saa nousta liian korkeaksi ja nousevathan ne ellei EKP iske taas väliin kiinni.

Sillä aikaa kriisi jatkuu ja helpotusta ei näy. Jyrki Katainen saattaa tosin kehua Suomea ja sitä, että kuinka hienosti menee, vaikka samaan aikaan suuryritykset saneeraavat väkeä pihalle. Olemme Kreikan tiellä ja se lienee kaikille selvää, vaikka asuntolainojen korot vielä maltillisia ovatkin.

Laitetaan vielä päivät kurssit valtioiden 10 vuoden lainoista pensaspaloista, jotka on jo "sammutettu".

Espanja: 5.96300 (nousussa)
Italia: 5.66300 (noussut koko kevään pikku hiljaa)
Kreikka: 21.34200 (tarviiko sanoa mitään?)
Irlanti: 8.20700 (kevään trendi on laskeva, vaikka tänään korko on noussut yli 6%)
Portugali: 11.72800 (trendi poukkoileva)

Tampereen talous on taas alijäämäinen

Tämän päivän Aamulehdessä (keskiviikko 11. huhtikuuta 2012) oli iso etusivun uutinen:

Tampereen talous vajoaa, palveluista on pakko säästää...

menot ovat kasvamassa niin paljon, että valmiiksi alijäämäinen budjetti on repeämässä 30 miljoonaa miinukselle...

tulot ovat pienentyneet, menot eivät voi nousta siitä, mitä talousarviossa sovittiin...

-Vastaukseksi ei riitä, että yli mennään eikä sille voi mitään. Säästöjä pitää tehdä jo tänä vuonna...

suurimmat ylitykset tulevat sosiaali- ja terveydenhoitopalveluista, menot ovat ylittymässä yli 15 miljoonaa euroa...

perusterveydenhuollossa ylityksiä on 2,8 miljoonaa...

sosiaalipalveluissa ylitys on 4,8 miljoonaa, mikä johtuu esimerkiksi toimeentulo- ja työmarkkinatukien noususta

lasten ja nuorten palveluissa menot näyttävät ylittyvän liki kuudella miljoonalla eurolla

Jotta pääsisimme vähän kartalle, niin tarkastellaan Tampereen kaupungin ali-/ylijäämää (miljoonaa euroa) viime vuosilta (vuoden 2012 luku on itse arvelemani uutisen pohjalta):

2008	2009	2010	2011	2012
178,3	-16,7	35,6	-12,5	yli -30

Mainittakoon vielä, että ilmeisesti vuoden 2008 ylijäämä ei ole vertailukelpoinen sähkölaitoksen yhtiöittämisen vuoksi. Ja sanottakoon, että mikäli oikein käsitin, niin vuosi 2008 oli kuitenkin ylijäämäinen ilman sitäkin. Vuonna 2010 kunnallisveroprosenttia puolestaan nostettiin käsittääkseni prosenttiyksiköllä 18 -> 19, joten se voinee selittää osan vuoden 2010 tuloksesta.

Joka tapauksessa: trendi on vahvasti alijäämäinen myös tänä vuonna ja kenties vielä vuonna 2013. Asiaa eivät helpota Tampereelle suunnittellut suuret hankkeet, kuten paljon parjattu (ja syystäkin) tunneli, sekä ratikka. Sain jo muutama postaus taaksepäin ehkä kahden kiivaan ratikanhalaajan (*tirsk*... leikki leikkinä) todistelut siitä, että ratikka on kannattava hanke. Toinen heistä myös ehdotti, että perustetaan yhtiö, joka ottaa mukavat 200 miljoonaa euroa lainaa takaajanaan Tampereen kaupunki. Minusta tätä ratikkahankettakin voisi ihan aikuisten oikeasti pitäisi miettiä siltä kantilta, että onko meillä todella varaa siihen -olipa hanke kuinka hieno tahansa. Sama pätee tunneliin, jossa hyödyt ovat ilmeisesti vain laskennallisia hyötyjä, eivätkä reaalisia hyötyjä, jotka kilahtavat kaupungin kassaan. Toisin sanoen kun meillä joudutaan säästämään lapsista, terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista, niin hyvällä mielin voimme säästää tunnelista ja ratikastakin.

Kunnallisveroprosenttia ei kuulemma aiota nostaa vaalien takia. Mikä yllätys, mutta samalla päästään siihen, että julkisia palveluja on pakko leikata. Tämä on erittäin epämiellyttävää, mutta se on pakko tehdä. Tosin se voi olla vaikeaa, sillä valtio säästäessään sysää vastuuta kunnille, jotka kiemurtelevat jo valmiiksi talouskurimuksessa. Tuloksena on typerryttävä yhtälö, jossa valtion säästäessä ajetaan kunnat hengiltä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? No, on leikattava sieltä, missä menot ovat suurimmat. Lapsilta en kuitenkaan leikkaisi mitään, sillä heissä on tulevaisuutemme kirjaimellisesti, mutta varaa olisi varmastikin muuten sosiaali- ja terveyspuolella. Voisimme vaikka arvioida, että onko yksilö tehnyt tarpeeksi sen eteen, että hän on työllistynyt vai ei. Voisimme alkaa määritellä tiettyjen sairauksien kohdalla, että ovatko sairaudet itse aiheutettuja vai ei. Voisimme myös miettiä yleisesti joitain yhteiskunnan tukia uudelleen: mieleeni jäi tänä vuonna Kelassa asioimassa ollut pariskunta, joka hurautti pois paikalta katumaasturilla.

Sairauksien osalta meidän täytyy myös muistaa, että yhteiskunta on antanut meille vapauden turmella omaa kehoamme miten haluamme. Minusta asia on niin, että tälläinen vapaus antaa myös yksilöille tietynlaisen vastuun, jota emme voi sysätä täysimääräisenä takaisin yhteiskunnalle, kun loka osuu tuulettimeen.

Joka tapauksessa säästöt ovat vaikeita ja itse pelkään, että on aina helppoa leikata lapsilta. Minä olin 90-laman aikaan kouluikäinen ja muistan, kuinka minun oppikirjoistani lähtivät suurin piirtein sivut irti. Sitä en välttämättä halua lapsille enää tapahtuvan. Tuskin kovin moni muukaan.

Lähteet:
http://www.tampere.fi/material/attachments/t/5pT6Mvp6K/Tilinpaatoslyhennelma_2009_kevyt.pdf
http://www.tampere.fi/material/attachments/t/66TQH3snc/TP2011_Tampere_mediatiedote.pdf
http://www.tampere.fi/material/attachments/t/5yTIVQ3ZM/TP2010-kirja_lopullinen_versio_PAINOON.pdf

edit: 15.05.2012 

Tampereen kaupungin tiedotteen mukaan talous on jäämässä 40,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Missä menee poliittisen uskottavuuden raja?

Niin, hyvät lukijat (joita lienee 5-10 kpl...), olen miettinyt tässä muutaman päivän, että missä menee poliittisen uskottavuuden raja. Tämä on tullut esiin jopa mediassakin lähinnä arvonlisäveron noston vuoksi. SDP:n puheenjohtaja ja nykyinen valtionvarainministeri Jutta Urpilainen julisti melko jyrkästi vuonna 2011 seuraavaa:

Sanomme jyrkästi ei kokoomuksen ja keskustan esitykselle nostaa arvonlisäveroa. Se on helppo, mutta huono poppakonsti, joka syöksee meidät syvemmäle siihen suohon, johon olemme viimeisten vuosien aikana painuneet

Vuonna 2012 Urpilainen puolusti kuitenkin arvonlisäveron nostoa näin:

Politiikka on kompromissien taidetta ja välillä kompromissien tekeminen on vaikeaa, mutta voin sanoa, että tämä kompromissi on hyvä, se pienentää tuloeroja ja se on Suomen ja suomalaisten hyväksi

Voisin sanoa tähän, että arvonlisäveron nosto itseasiassa lisää tuloeroja, sillä arvonlisävero on tasavero. Tämän SDP:kin on aikoinaan sanonut ja nyt he sanovat toista.

En kuitenkaan aio takertua tähän epäloogiseen lauseeseen tämän enempää, vaan aion pienen hetken miettiä sitä, mitä muuta Urpilainenkin sanoi. Politiikka on todellakin kompromissien taidetta: kirjakielessä puhutaan näissä asioissa poliittisesta kaupankäymisestä, kansantaloustieteilijät puhunevat trade offista ja tavallinen kansa puhuu lehmänkaupoista.

Totuus on, että politiikka toimii harvoin siten, että yksi puolue voi sanella politiikan suunnat. Siihen tarvitaan erilaisia koalitioita, johon Kokoomus on joutunut keräämään mukaan kaikki pienet puolueet, sekä SDP:n. Syntyi sateenkaarihallitus, jossa kaikki tarvitsevat kaikkia pysyäkseen vallassa. Yhtälö on hyvin vaikea ylläpidettäväksi, mutta tälläisessä tilanteessa poliittinen ilmapiiri tarvitsee välttämättä lehmänkauppoja, jossa SDP:n tiukka ei ALV:n nostolle muuttui kylläksi. Tämä on siis normaalia politiikkaa, eikä siinä periaatteellisella tasolla ole mitään erikoista. Mutta...

... hyvä kysymys on siinä, että missä menee poliittisen uskottavuuden raja?

Kuinka pitkään SDP voi tehdä omia lupauksiaan vastaan ja missä menee se veteen piirretty viiva, jossa kuppi kallistuu siihen suuntaan, että puolue ei pidä lupauksistaan kiinni? Trendi on SDP:n osalta varsin heikko, kuten esimerkiksi näistä voi sen katsoa:

• ALV:n nosto lupauksista huolimatta. Lähde.
• 100% takuut Kreikan lainoille eivät toteutuneet ja tukipaketteja on jaettu sinne tänne. Lähde.

Niin, missä menee se veteen piirretty viiva SDP:n poliittisen uskottavuuden kanssa? Onko se tullut jo vastaan vai ei? 

No, pitäisikö nyt olla tyytyväinen?

Hallitus on tehnyt päätöksiä ja siitä voidaan perustellusti kysyä, että pitäisikö niihin päätöksiin olla tyytyväinen? Vastaan yksiselitteisesti, että kyllä ja ei, sillä päätökset vain alleviivasivat sitä, että olemme oikeasti Kreikan tiellä ja me olemme ansainneet niin kädettömiä päättäjiä, että oikeita päätöksiä ei saada tehdyksi.

Vastaan kyllä, koska olen tyytyväinen siihen, että hallitus edes päätti jotain. Enää ei tarvitse minunkaan arvailla, että mitä sieltä on tulossa.

Vastaan ei, koska tehdyt päätökset olivat osittain täysin vastaan tervettä järkeä. Ja koska olen pessimisti, niin käsittelen vain tätä "ei"-näkökulmaa tässä kirjoituksessani.

Ja mitä vielä: todellisuus on, että valtiontalouden alijäämä kasvoi vuodelle 2012 0,4 miljardia, vaikka lehdissä ynnä muissa medioissa on puhuttu hurjista säästöistä ja leikkauksista.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen, VM:n lähde.

Vuoden 2012 talousarviomenojen loppusumma olisi siten 52,7 mrd. euroa ja tulojen 45,3 mrd. euroa, eli valtion budjetti olisi 7,5 mrd. euroa alijäämäinen vuonna 2012 ... Valtioneuvoston lähde

En ole tietenkään mikään talouden superasiantuntija, mutta jos tehdään säästöjä ja menoleikkauksia, niin luulisi, että silloin alijäämä lähestyisi mieluummin nollaa kuin suurempia miinusmerkkisiä lukuja. Tämä on oikeasti melko käsittämätöntä, että keskituloista suurin piirtein *piip piip piiiiiiip*seeseen ja sitten luvuista paljastuu, että alijäämä kasvaa. Täytyy sanoa päättäjistä, että näyttää varsin hienolta työltä taas.

Kekkonen olisi varmaankin sanonut tässä tilanteessa, että "saatanan tunarit", mutta luulenpa, ettei nykypäättäjillä ole minkäänlaista kykyä tehdä oikeita päätöksiä (leikata julkista taloutta) ennen kuin on liian myöhäistä.

Mitä sitten "saimme"? Aamulehdestä poimittua:

• Lapsiperheen ruoka kallistuu n. 75 euroa vuodessa (ALV:n nosto 24%:iin). Hah, SDP on kovasti mainostanut sitä, että se ei halua tukea tasaveroa. Tässä sitä sitten on, sillä ALV on tasavero.
• Tuloveroa viedään n. 180 euroa vuodessa (3012 kk tienaavalta). Aamulehti oikein innostui ja repäisi tässä kohden isoin kirjaimin: "Verokarhu kaluaa ensi vuoden palkankorotukset". Parastahan tässä on oikeasti se, että kun palkka nousee, niin hyvin usein nousee mm. tuloista riippuva päivähoitomaksu (ja mahdollisesti muut maksut), joten tuloksena tässä on se, että keskituloinen jää tässä ihan oikeasti tappiolle. Joka vuosi vain enemmän. 
• Asunnon ostajaa (jos asunto maksaa 200 000 euroa) palkitaan 800 euron lisämaksulla. 
• ALV nousee 1%:n, kuten todettua.
• Solidaarisuusvero yli 100 000 euroa tienaaville on täysin merkityksetön populistiteko. Sillä kerätään valtion kassaan vain 30 miljoonaa euroa.
• 20 miljoonaa euroa säästetään sillä, että korvaukset yksityislääkärillä käynnistä pienenevät.
• Hallitus rokottaa kuntia oikein kunnolla, sillä 630 miljoonan euron leikkauksiin pistetään vielä 520 miljoonaa lisää vuoteen 2015 mennessä. Kunnallisverot nousevat varmasti ja kansalaiset kiittävät.
• Lapsilisiin ei tule kolmeen vuoteen indeksikorotuksia. Sillä säästetään 100 miljoonaa.

Totuus on, että mitä enemmän tienaat, niin sitä enemmän maksat veroja ja maksuja. Myös pienituloisia rokotetaan oikein kunnolla, mutta totuus on, että Suomi elää kateudesta ja "kannustaa" tätä kautta ihmisiä tekemään työtä. Tämä voisi olla vaikka Kataisen tai Urpilaisen lausahdus, mutta Aamulehdessä oli paljon karumpia kommentteja:

...raamibudjetti ei kannusta työntekoon... työn verotus kiristyy suhteessa sosiaaliturvaan...
Lähde: VATT

Voin suomentaa tuon: toisin sanoen työtä tekevää rankaistaan ja kotona istuvaa silitellään. Vasemmistopuolueet varmastikin kiittävät ja työtä tekevät eivät kiitä.

Näin muistin virkistämiseksi voidaan vilkaista Kataisen hallituksen ohjelmaa:

Hallitus toimii niin, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy.

Ei mennyt ihan putkeen.

 Hallituksen vero- ja menolinjaus kannustaa työntekoon ja lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Tämäkään ei natsannut. Tämä verolinjaus ei todellakaan kannusta työntekoon.

Minulla on enää yksi kysymys: miksei tätä(kään) voinut tehdä oikein? Julkinen talous vie jo valtavan osan Suomen BKT:sta ja se on kasvanut suurin piirtein jättiläiseksi, joka ruokkii itseään. Julkisen talouden pienentäminen, menojen leikkaus ja alijäämän muuttaminen ylijäämäiseksi ei onnistu "talouskasvulla" tai veronkorotuksilla. Me tarvitsemme tuntuvia leikkauksia tai muuten meillä on oikeasti edessä Kreikan kohtalo. Ja jotta ei todeta minun puhuvan aivan puuta heinää, niin siteerataan valtioneuvoston tiedotusta:

Valtionvelan arvioidaan kehyskauden 2013 - 2016 aikana kasvavan noin 18 mrd. eurolla.

Tätäkö me ja meidän päättäjät oikeasti haluavat? 18 miljardin korot olisivat 5%:n korolla 0,9 miljardia, 4%:n korolla  0,72 miljardia euroa ja 3%:n korolla 0,54 miljardia. Siis pelkät korot tästä lisävelasta. Eikö se kiinnosta ketään vai nostammeko lopulta ALV:ta 40¤:iin tai jotain?

Päättäjät, haloo!

Niitti numero yksi hallitukselle?

Jutta Urpilainen ja SDP taisi tänään lyödä ensimmäisen niitin joko puolueensa tai hallituksen arkkuun. Hän nimittäin piti tänään puheen SDP:n puoluevaltuustossa ja osoitti, että puolue on täysin kyvytön hoitamaan Suomen taloutta ja siitä aiheutuvia ongelmia.

Hän nimittäin ilmoitti Ilta-Sanomien mukaan, että SDP tyrmää yksiselitteisesti suunnitelmat viiden miljardin euron leikkauksista valtiontaloudessa. Tavallinen kansalainen voi vaan heiluttaa kättä tälle hallituspuolueelle ja sanoa "kiitos ja näkemiin". Vaikuttaa täysin siltä, että niin SDP:n kuin Vasemmistoliiton mielestä ongelmat voidaan hoitaa veronkorotuksin. Voidaankin perustellusti kysyä, että kuinka moni työläinen/työntekijä vielä haluaa SDP:tä ja Vasemmistoliittoa äänestää? Veikkaan, ettei kovinkaan moni.

Mitä Urpilainen sitten tilitti?

SDP tyrmää yksiselitteisesti suunnitelmat viiden miljardin euron leikkauksista valtiontaloudessa. Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen teki tämän selväksi SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa tänään.

Okei... Että kun velkaa otetaan yli viisi miljardia vuosittain ja näistä leikkauksista on käsittääkseni sovittu hallitusohjelmassa, niin niitä ei sitten SDP:n mielestä voida tehdä? Miten tämä nyt voi näin mennä?

Urpilainen korosti, että ei halua vastuutonta velanottoa eikä kasvua tyrehdyttäviä leikkauksia.

Koska täytyy rivien välistä lukea, niin SDP ilmeisesti haluaa ottaa 5 miljardia suoraan veronkorotuksilla? Oikeasti, mitä helvettiä? Jos julkista sektoria ei välittömästi leikata merkittävin toimin täällä Suomessa, niin hukka perii meidät Kreikan tavalla. Eikö tämä mene SDP:n kaaliin? Velanotto jatkuu entiseen tapaan senkin jälkeen, jos leikkauksia ei tehdä. Veronkorotukset tyrehdyttävät varmemmin kasvua kuin leikkaukset. Näen tässä logiikan, joka iskee keskiluokkaan ja Suomeen kuin tiejyrä:

1. Keskiluokan veroja korotetaan (rikkaita ei ole tarpeeksi ja köyhiltä on paha ottaa mitään, koska heillä ei ole mitään otettavaa).
2. Keskiluokan jäljelle jääneet varat vähenevät.
3. Keskiluokka ostaa halvinta (kiinalaista) tuotetta kaupasta, eikä näin tue suomalaista taloutta.
4. Ongelmat lisääntyvät ja mennään takaisin kohtaan 1.

On demokratian kannalta välttämätöntä, että ne, jotka ehdottavat viiden miljardin leikkauksia, kertovat, mistä tuo summa leikataan.

Leikkaukset on pakko tehdä niin, että leikkaukset tehdään siellä, missä on suurimmat menot. Kyllä, tarkoitan sitä, että sosiaalimenoja leikataan. Muuten leikkauksilla ei ole mitään mieltä ja epämiellyttävä totuus on, että jos halutaan leikkauksilla saada aikaan muutosta, niin silloin leikkaukset on tehtävä sinne, missä on suurimmat menot. Siinä oli sinulle Urpilainen epämiellyttävä totuus.

Hän vetosi tunteisiin korostamalla, että kehysriihessä on palautettava oikeudenmukaisuus tähän rakkaaseen isänmaahamme.

Jaa? Miksi sitten SDP oli mukana antamassa rahaa Kreikkaan? Kaiken tämän jälkeen voisin sanoa, että kuntavaaleista tulee kaameat vasemmistopuolueille. Ja samaan hengenvetoon on sanottava, että hallitus tulee nitisemään liitoksistaan, jos SDP on tosissaan. Leikkaukset on pakko tehdä ja SDP ei niitä halua tehdä. Siinä on jo todella vaikea yhtälö ratkaistavaksi.

Onko vihreiden logiikka kunnossa?

Pyörittelin jälleen epäuskoisena päätäni, kun luin aamun Aamulehden (06.03.2012 - Kaupunkiratikka hyödyllinen investointi) "hassuttelu-palstaa" eli Lukijalta-palstaa, josta löytyy välillä herkullisia tarinoita tyhmyyden vallitsemasta Suomesta. Tänään kuitenkin homma meni siltä osalta yli, sillä kirjoittajana oli Tampereen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, jonka työkokemus on hänen nuoresta iästään huolimatta upea politiikassa, mutta todennäköisesti (en tiedä) lähes nollatasoa oikeassa työelämässä. Tämä ja Olli-Pojan puolue (vihreät) aiheuttaa sen, että ajatuksista tulee jossain vaiheessa karmeita, jotka pitemmällä tähtäimellä on valjastettu siihen, että kansalaisten elinmahdollisuudet kavenevat.

Parviaisen kirjoitus oli pääosin vastaus Mikko Alatalolle, joka kirjoitti samalla palstalla 01.03.2013 yksityisautoilun puolesta sanomalla, että "liikennerahaa tulisi ohjata autoilun tukemiseen raideliikenteen sijaan". Sanomattakin lienee selvää, että tämä oli punainen vaate vihreille, jotka ovat innoissaan ajaneet tänne Tampereelle kaupunkiratikkaa jo vuosia. Minusta tämä hanke on kallis ja sitä kautta järjetön, varsinkin kun Tampereen bussiliikenne toimii suhteellisen hyvin. Varsinkin näinä vaikeina aikoina tälläisestä hankkeesta pitäisi luopua ja keskittyä kehittämään sitä, mitä meillä jo on sen sijaan, että ostamme tänne Tampereelle hieman alle 200 miljoonalla eurolla saman, minkä saisimme olemassaolevilla busseilla.

Käydään kuitenkin Parviaisen kirjoitusta hieman läpi:

Hanke on jo nyt osoitettu hyötysuhteeltaan kannattavaksi.

Millä aikavälillä? Eräässä Aamulehden jutussa kerrottiin, että ratikkaan noustaisiin Tampereella 40 000 kertaa päivän aikana. Pääsisimme siis kuolettamaan ratikan perustamiskustannukset yksinkertaisella ja erittäin optimistisella laskutoimituksella:

40 000 x 2,5e (ajatellaan, että jokainen matkustaja matkustaisi yksittäislipulla ja maksaisi siitä 2,5 euroa per matka) = 100 000e /päivä = x 365 päivää = 36 500 000e/vuosi.

36,5 miljoonaa euroa olisivat tulot vuodessa tällä laskutoimituksella, joka on mielestäni erittäin optimistinen. Jos vielä ajateltaisiin, että ratikan työntekijöille ei maksettaisi palkkaa ja mikään ei menisi ikinä rikki ja mitään huoltotöitä yms. ei tarvitsisi koskaan tehdä, niin silloin ratikka olisi maksanut itsensä takaisin 4,9 vuodessa. Jos kuitenkin ajatellaan realistisemmin ja sanoisimmeko, että liikevoittoprosentti olisi vaikka 10%, niin silloin voittoa tulisi vuodessa 3,65 miljoonaa. Tällöin ratikka olisi maksanut itsensä takaisin 49 vuodessa, joka alkaa olla jo meikäläisen mielestä aavistuksen liikaa. Toki täytyy muistaa, että inflaatio kehittyy jatkuvasti ja sitä kautta aika ei varmastikaan olisi ihan 49 vuotta, mutta kuitenkin puhutaan niin pitkästä ajasta, että hankkeen hyötysuhdelaskelmia olisi ihan oikeasti jo kiva nähdäkin tämän väitteen jälkeen.

kaupunkiraitiotie vastaa väestöpohjan kasvuun, sujuvoittaa liikennettä ja vähentää päästöjä. Niukkojen aikojen niukat investoinnit kannattaa suunnata sinne, missä niiden vaikuttavuus on hyvä.

Ratikka käytännössä vastaa vain tiettyjen alueiden (kaupunginosien) kasvuun ja sitä kautta väestöpohjan kasvuun. Kyllä, se voi jopa sujuvoittaa liikennettä, kunhan se ensin valmistuu ja varmasti se vähentää päästöjä taas prosentin pari. Mutta onko siinä oikeasti järkeä? Pienellä investoinnilla pystyisimme hoitamaan tämän kaiken bussiliikenteellä. Yleensä niukkoina aikoina mietitän aika perhanan tarkkaan, että mitä lähdetään toteuttamaan ja mitä ei.

Alatalon mukaan vihreät "unelmoivat pelastavansa maan talouden polkupyöräilemällä

Pakko sanoa, että Alatalo on oikeassa.

Esimerkiksi vientiteollisuutemme kannalta autoilun tukemista tehokkaampaa on juuri rataverkon kehittäminen.

Mitä? Olisi todella mukava tietää, että mihin ihmeeseen tämä väite perustuu. Ei tarvitse kuin hieman hakea Googlesta, niin löytyy mm. teksti, jossa Helsingin satamassa "Yksiköidystä tavaraliikenteestä 95% kuljetetaan konteissa tai kumipyörillä. ". On täysin selvää, että sekä vienti- että tuontiteollisuutemme on täysin rekkojen varassa ja juuri tätä elinkeinoa vihreät haluavat ehkä eniten satuttaa. Tilalle tarjotaan ratayhteyksiä, jotka eivät ole tarjolla suurelle osalle yrityksiä. Pelkästään tästä asiasta huomaa sen, kuinka kaukana Parviainen seilailee todellisesta elämästä.

Käytännössä autoilun tulot eivät kuitenkaan kata menoja edes valtion tasolla, puhumattakaan kunnista, joille autoilu on merkittävä menoerä.

Hyvät naiset ja herrat: tässä puhuu nyt Tampereen apulaispormestari. Kaveri ei osaa edes lukuja, sillä ne menevät Parviaisella pahasti sekaisin. Tästä dokumentista käy ilmi mm. seuraavaa:

• Vuonna 2010 valtion menot tieliikenteessä olivat 959,8 miljoonaa euroa. 
• Vuonna 2010 valtion tulot tieliikenteestä olivat 6 299,1 miljoonaa euroa. 

Eivät kata edes valtion menoja? Olen oikeasti hämmästynyt siitä, että kun maailmaa katselee vihreiden lasien läpi, niin kuinka tälläisetkin luvut ilmeisesti muuttuvat aivan erilaisiksi. Olen melkein pöyristynyt.

Porrastaisimme autoilun verotusta nykyistä reilummin. Maksut voivat olla korkeampia siellä, missä autoilun haitat ovat suurimpia ja todellisia vaihtoehtoja omalle autolle on tarjolla. Vastaavasti autoilua on rokotettava vähemmän siellä, missä oman auton käyttö arjessa on usein välttämätöntä ja ruuhkia ei esiinny.

... Jaaha, hyvää yötä vihreät.

---

Jatkoa 14.03.2012: Koska Olli-Poika Parviainen itse vastasi kirjoitukseeni, niin koen velvollisuudekseni vastata hänen viestiinsä. Aloitetaan:

Kyselit Tampereen ratikan hyötysuhteesta. Laskelmat pohjautuvat asiantuntijoiden laatimaan Tampereen kaupungin raitiotieselvitykseen, jonka voi lukea osoitteessa: tampere.fi/liikennejakadut/projektit/kaupunkiraitiotie.html

Tämän paikan olen itsekin löytänyt tekstin kirjoittamisen jälkeen ja siellä on toden totta mielenkiintoista luettavaa.

Tiedoista käy ilmi, miksi ratikka on pitkällä tähtäimellä perusteltu investointi. On selvää, että Tampereen väkiluku tulee nousemaan.

Se tulee nousemaan, mutta se nousee lähinnä siellä, missä on tilaa rakentaa. Kun katselee ratikan linjavaihtoehtoja (sivu 16), niin voidaan todeta, että Tampere on erittäin rakennettu aina Pispalasta Hakametsään. Ainoat kasvualueet ovat linjan lähellä lienevät Hervannassa ja ehkä Messukylässä. On kuitenkin selvää, että Tampere kasvaa lähivuosina länteen ja itään, sekä Pirkkalaan päin. Nämä ihmiset ovat ratikasta joka tapauksessa unohdettu täysin. Ymmärrän toki sen, että ratikkalinjoja ei voida vetää joka paikkaan, mutta miksi investoida hieman alle 200 miljoonaa liikennevälineeseen, jota arviolta karvan alle puolet eivät tule käyttämään?

Jos lisääntyneeseen joukkoliikennepalvelujen kysyntään vastataan pelkästään bussiliikennettä kehittämällä, niin joukkoliikenteen vuosittaiset liikennöintikustannukset nousevat. Ratikalla vuosittaiset liikennöintikustannukset laskisivat. Bussiliikennevaihtoehto on mukana vertailuissa.

Viittaat ilmeisesti lukuun 7.3, joka alkaa sivulla 31. Vahinko vain, että bussivaihtoehtoa ei olla edes laskettu, vaan sen hyötykustannussuhteeksi on annettu luku "negatiivinen". Mitä ihmettä se tarkoittaa tälläisessä? Onko tarkoitus vain todistaa, että marginaalisella 22 miljoonan euron investoinnilla hyöty on negatiivinen. Ja muutenkin koko kappale 7.3 on uskomatonta tuubaa siinä mielessä, että hyötynä on laskettu melkoisen mielenkiintoisia asioita:

Kaupunkiraitiotievaihtoehtojen hyötykustannussuhde on noin 1,1-1,4. Hyötykustannussuhteen ollessa yli yhden hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava eli hyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Kaupunkiraitiotievaihtoehtojen investointikustannukset ovat 176 – 184 miljoonaa euroa ja hyödyt ovat noin 180-240 miljoonaa euroa. Kaupunkiraitiotievaihtoehdoista ve 1 ja ve 4 ovat hyötykustannussuhteeltaan ja nettohyödyiltään parhaimpia. Suurin osa rahamääräisinä arvioiduista hyödyistä kertyy matkustajien aikasäästöistä (nykyisten matkustajien matka-aikojen vähenemä, uusien matkustajien hyöty sekä muista liikennemuodoista joukkoliikenteeseen siirtyvien hyödyt yhteensä 50 - 60 % nettohyödyistä) ja liikennöintikustannusten (bussi- ja raitiotieliikenteen ajokilometrit, ajotunnit ja ajopäivät yhteensä noin 30 - 40 % hyödyistä)) vähenemästä. Loput noin 10 - 15 % hyödyistä kertyy muista eristä. Lähde

Suurin osa arvioiduista hyödyistä kertyy matkustajien ajansäästöstä? Oikeastiko? Taloudellisesta näkökulmasta (kaupungin talouden) tarkasteltuna tuo toteamus on mielipuolinen. Koko selvitys on muutenkin susi, sillä en kyennyt löytämään mistään sitä, että paljonko ratikka tuo voittoa kaupungille vuosittain. Löysin vain kustannusarvion, että kulut ovat 0,6 - 0,7 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tähän ei varmastikaan ole laskettu mukaan palkkoja ynnä muita vastaavia kuluja.

Minä kysynkin, että kuinka pian ratikka maksaa itsensä oikeasti (taloudellisesti) takaisin? Jos Olli-Poika Parviaisella on tähän vastaus, niin se olisi todella mielenkiintoinen kuultavaksi, mutta epäilen, ettei sitä koskaan tule, sillä voi olla, että ratikkaa ei ole koskaan tarkoitettu sellaiseksi, että se maksaisi järkevässä ajassa itsensä takaisin. Ja muutenkin veikkaisin, ettei kaupungilla ole varaa tappiolliseen hankkeeseen. Vai onko?

Kaupunkiratikka päihittää bussivaihtoehdon myös luotettavuudessa. Lisäksi on hyvin todennäköistä, että raakaöljy tulee kallistumaan, ja sitä myötä bussien käyttökustannus nousemaan uusien tekniikoiden käyttöönotosta huolimatta. Ratikasta koituu myös paljon sellaista hyötyä, joka jää rahallisten laskelmien ulkopuolelle: ratikka lisää keskustan viihtyisyyttä ja mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen. Puhumattakaan käyttömukavuudesta. Ratikka ja bussiliikenteen kehittäminen eivät ole kuitenkaan vastakkaisia tavoitteita, mielestäni molempia tarvitaan.

Luotettavuudesta saamme kuvan vasta, kun näemme, etteivät ratikat hyydy Pendolinojen tapaan lumeen ja jäähän. Öljy tulee varmasti kallistumaan, mutta busseja on koko ajan lisääntyvässä määrin maakaasupohjaisina. Ratikka todella lisää keskustan viihtyisyyttä, mutta todellisuus on, että ratikka ei silti ole kaikkien "lelu". Ratikka myös todennäköisesti mahdollistaa ainakin osittain kaupunkirakenteen tiivistämisen. Ja bussi ja ratikka eivät sulje toisiaan pois, sillä jos ratikka tänne rakennetaan, niin se tarvitsee tuekseen bussiliikennettä. Tämä todetaan jo raportissakin.

Autoliikenteen kustannuksista liikkuu erilaisia lukuja. Käytin omien lukujeni pohjalla AKE:ta, Liikennehallinnon virastouudistuksen selvitystä, Wikipediaa ja valtion talousarviota. Tosin tiedot olivat parin vuoden takaisia mutta muutokset tuskin ovat olennaisia. Linkistäsi näkyivät puuttuvan mm. työmatkavähennykset, tieliikenneonnettomuuksista valtiolle koituvat menot, päästöoikeudet ja kuntien tieinfrakustannukset (joita toki katetaan myös kunnallisveron kautta). Lisäksi on vielä kilometrikorvausten käyttö harmaan palkan maksuun, pienhiukkasten aiheuttamat välilliset terveysongelmat ja muita vaikeammin mitattavia asioita. Eli asiaa voi katsoa monien lasien läpi. Täyttä objektiivisuutta ei edustanut mielestäni myöskään käyttämäsi lähde.

Mukavaa, että tämäkin otettiin mukaan vielä.

Luvut olivat siis:

• tulot: 6 299,1 miljoonaa
• menot: 958,8 miljoonaa
• erotus: 5340,3 miljoonaa  

Katsotaanpa, saammeko kurottua erotuksen kiinni.

Työmatkavähennykset: vuonna 2008 työmatkavähennykset ylittivät VTV:n mukaan kaikki ilmastomenot. Kun ilmastomenot olivat noin 550 miljoonaa euroa, niin voimme hyvillä mielin sanoa, että työmatkavähennykset ovat n. 650 miljoonaa euroa. Lähde.
 
Tieliikenneonnettomuuksista valtiolle koituvat menot: sovitaan tähän vaikka 200 miljoonaa, vaikka menee varmasti yläkanttiin.
 
Päästöoikeudet ja liikenne (autoilu) eivät kuulu yhteen. Katso esim. http://www.micropolis.fi/files/skypro/seminaari_esitykset/ojala_energia_asiat_eun_ilmasto-_ja_energiapaketissa.pdf . Joten tästä emme voi laittaa rahaa pankkiin.
 
Kuntien tieinfrakustannukset: miten nämä valtiolle kuuluvat? Mutta ollaan hövelillä päällä ja laitetaan tähän ihan tolkuton 300 miljoonan euron potti. Nyt kun lasketaan:
 
5340,3 - 650 - 200 - 300 = 4190,3 miljoonaa euroa kaipaa vielä omistajaa.

Joka tapauksessa kehottaisin sinua Olli-Poika tarkastelemaan asiaa oikeasti objektiivisesti. Minusta ja varmastikin aika monesta muusta on päivänselvää, että autoilun tulot kattavat kevyesti valtion menot tässä asiassa.
 
Kiitoksia joka tapauksessa vastauksesta. On mukavaa huomata, että edes joku lukee näitä tarinoita.