Kuntavaaleilla kosiskellaan tyhmää kansaa

Mistä huomaa, että on taas vaalien aika (tällä kertaa kuntavaalien)? No siitä, että vasemman laidan kulkijat lähtevät vaatimaan kaikenlaisia veroja yrityksille ja yhteisöille, sekä tietysti rikkaille ihmisille (mikäli niitä oikeasti Suomessa on edes niin paljoa). Hulluinta koko touhussa on se, että tälläiset yksinkertaiset päähänpistot voivat olla todella turmiollisia Suomelle ja suomalaisille yleensäkin, kun verotouhuun kyllästyneet yritykset muuttavat täältä huitsin Nevadaan.

Niin, minä viittaan rahoitusmarkkinaveroon, jota SDP ajaa kuin käärmettä pyssyn piippun.

Perusajatuksena rahoitusmarkkinavero on hyvä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos tälläinen vero saataisiin globaalisti toimimaan, niin se pitäisi samantien ottaa käyttöön. Näin ei kuitenkaan ole käymässä edes Euroopan mittakaavassa, sillä Euroopastakin löytyy valtioita (mm. Iso-Britannia), jotka sanovat, että eivät aio ottaa veroa käyttöön. Yksi esimerkki näistä maista on myös naapurimme Ruotsi ja koko yhtälö kuvaa sitä karua tosiasiaa, kuinka tyhmiä päättäjämme ovat, kun yrittävät jälleen kerran verottaa tällä kertaa yrityksiämme hengiltä.

Minusta on päivänselvää, että rahoitusmarkkinavero tälläisellä mittakaavalla ei voi missään tapauksessa toimia. Se olisi Suomen osalta varsin tuhoisa vero, jos ihan rehellisiä ollaan, mutta ainakaan SDP:n piirissä tätä ei olla huomattu. Itse asiassa koko touhu muistuttaa autoverosta paljastunutta farssia, jossa valtio on menettänyt jo 200 miljoonaa euroa. Syytkin ovat selvät:

Käytännössä valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen(sd.) valmistelema ja Jyrki Kataisen(kok.) hallituksen viime syksynä tekemä autoveron radikaali kiristys on kääntynyt itseään vastaan. Hallitus perusteli veron korotuksia ympäristösyillä, vaikka taustalla vaikuttivat täysin valtion fiskaaliset syyt eli verotuottoja haluttiin autokaupalta ja autojen ostajilta enemmän...

Politiikka ja pisteiden keruu ympäristöasioissa ajoi vain jälleen kerran yli normaaliin varovaisuuden, joka veromuutoksissa taantumaoloissa pitäisi ottaa paremmin huomioon.

Nyt kun lukee autoveron "onnistumisesta", niin on pakko kysyä, että onko rahoitusmarkkinavero yhtään sen parempi? Entä jos rahoitusmarkkinaveron takia otammekin takkiin ja koko homman tuotto jää lopulta negatiiviseksi? Kuka ottaa sellaisesta vastuun?

Aloitetaan niistä negaatioista. Toistaiseksi ainakin Sampo Pankki ja OP-Pohjola ovat ilmoittaneet, että ne siirtävät toimintojaan pois Suomesta, jos rahoitusmarkkinavero toteutuu. Lisäksi on laskettu, että vero nostaisi todennäköisesti eläkemaksujamme, koska eläkeyhtiöiden menot lisääntyisivät huomattavasti.

-"Entä sitten", ajattelee ehkä toisen tai kolmannen polven demari.

Minä ajattelen ehkä vähän käytännöllisemmin, sillä se tarkoittaa sitä, että maastamme katoaa sitä kautta jälleen työpaikkoja ja varallisuutta. Mikäli demarien tavoitteena on se, että pesemme toistemme paitoja ja kaikki ovat yhtä köyhiä, niin tämä on toki kannattava suunta. En ole edes ajatusteni kanssa yksin, sillä esimerkiksi Björn Wahlroos (joka on muuten tunnettu ex-taistolainen) on kuvannut veroa "tarpeettomaksi" ja "ajanhukaksi". MTV3:n toimittaja Timo Haapala näkee asian myös minun lailla vaalipuheena ja kysyy perustellusti, että "mikä ihmeen "ammu omaan jalkaasi"-tauti Suomea riivaa"? Olen täysin samaa mieltä. On ihan hullua edes puhua tälläisestä verosta, koska on päivänselvää, että osakekaupat ynnä muut transaktiot suoritettaisiin tietokoneella vastaisesti jossain muualla kuin Suomessa. Niin tekisivät sekä yritykset, että yksityiset osakkeenomistajat. Jopa sinäkin hyvä lukija jos omistat osakkeita.

Mitä sitten tämän hullun veroajatuksen (tässä muodossa) puoltajat ovat sanoneet?

No, Erkki Tuomioja toteaa, että "pankinomistajana en luottaisi johtajaan, joka lähtee tosissaan esittämään toimintojen siirtelyä 0,1 prosentin veroeron vuoksi". Mukava tietää. Puoluelasien läpi katseltuna kaikki näyttää ilmeisesti paremmalta myös ekonomin mukaan. Ilmeisesti Tuomioja unohtaa, että transaktioita on niin paljon, että 0,1% tuottaisi verokirstuun ihan järjettömän potin rahaa. Ja sitä rahaa pankit (tai ketkään muutkaan) eivät ole valmiit maksamaan.

Paavo Arhinmäki toitottaa taas sitä, kuinka pankki valehtelee (ihan kuin Arhinmäki itse ei olisi tehnyt sitä...) kansalle: "Yritys itse ilmoittaa, että sen ”juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä heijastuu ryhmän arvoihin ja tapaan toimia. Vastuullisuus on keskeinen osa ryhmän arvopohjaa ja strategiaa”". Myöhemmin Arhinmäki menee jo osittain tahattoman komiikan puolelle sanomalla, että "siitä imagosta ei ole enää edes riekaleita jäljellä" tarkoittamalla Kokoomuksen linjaa. Samalla voisi kysyä, että missä on Arhinmäen ja koko vasemmistoliiton linja, kun he ovat tukeneet jo espanjalaisia pankkeja miljoonilla ja taas miljoonilla euroilla? Missä on se logiikka, jossa toinen käsi vastustaa ja toinen kannattaa? Minusta ei missään.

Vasemmiston puolesta puhuja Kansan Uutiset puolestaan kertoo, että EU:n verokomissaari on muistuttanut, että "vero on rakennettu siten, ettei sitä voi välttää". Tämänhän voi kuitata sillä, että kyllä varmasti voi. Yrityksillä on ihan asiaan perehtyneitä ihmisiä, joiden avulla yritykset tekevät verosuunnittelua. Sen avulla ne välttävät useimmat verot ja tulevat vastedeskin ne välttämään. Jos muuta uskoo, niin melko naiivi saa olla. Eri uutisessa Kansan Uutiset myös kertoo professori Heikki Patomäen kannattavan varallisuusveroa. Tämä ei tosin ole mitenkään yllättävää, sillä Patomäki on ollut ehdokkaana vasemmistoliiton kirjoilla eduskuntavaaleissa.

Minkälaiseen sopuun hallitus sitten tulee? Ensiyritys ei ainakaan uutisten mukaan onnistunut ja veikkaanpa, että tästä tulee jonkinlainen kompromissi, joka ei tarkoita yhtään mitään. Aika tosin näyttää, mutta se on varmaa, että jos vero toteutuu, niin Suomi menettää jälleen työpaikkoja ja yrityksiä. Sanoipa Urpilainen, Tuomioja tai professori Patomäki mitä tahansa. Melko hullulta touhulta tämä koko touhu jälleen kerran joka tapauksessa vaikuttaa ainakin tässä mittakaavassa, jossa ei edes yritetä globaalia veroa.

Rikkidirektiivi

Tässä on nyt pitkin syksyä ollut puhetta siitä, miten rikkidirektiivi tulee pilaamaan maailman tai ainakin Suomen talouden. Tuo oli tietenkin kärjistetysti sanottu, mutta totuus on, että rikkidirektiivi tulee olemaan taas pieni osa sitä tosiasiaa, että olemme luisumassa hyvinvointiyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. Olemme taas askeleen lähempänä sitä, että sinä hierot minua ja minä pesen paitasi. Seuraavana päivänä teemme toisin päin ja ihmettelemme, kuinka uutta rahaa ei tule järjestelmään mistään.

Totuus kuitenkin on, että rikkidirektiivi omalta osaltaan satuttaa suomalaista vientiteollisuutta. Sitä teollisuutta, joka tuo Suomeen uutta rahaa pyörimään ja sitä teollisuutta, joka pitää vielä suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntamme rattaita pyörimässä.

Harmi, että tämänhetkiset päättäjämme (Vehviläinen ministerikaudellaan (?)) ja erityisesti Vihreät puolueena eivät tätä asiaa ymmärrä.

Satu Hassi, joka on ollut vahvasti mukana rikkidirektiivin teossa ja sen esittelijänä, kirjoitti jo tämän vuoden toukokuussa tunteisiin vetoavan blogikirjoituksen Uudessa Suomessa. Minäkin luin sen miltei tuoreeltaan ja olin osittain sitä mieltä, että Satu saattaa olla oikeassa. Dramaattisesti otsikoitu "Keuhkot kiittävät laivojen saasteiden vähentämisestä" teki rikkidirektiivistä Hassin silmissä moraalisesti hyväksyttävää ja lukijoiden ensikuva oli varmasti positiivinen -olihan meille taas luvattu terveyttä.

Hassi myös kirjoitti siitä, kuinka teollisuuden puolelta liioitellaan asioita ja tyrmäsi teollisuuden väitteet kolmella perustelulla. Hassi kirjoitti:

Teollisuuden puolelta on valitettu muutoksen aiheuttamia suuria kustannuksia ja väitetty jopa, että laivojen uudet rikkirajat ajavat teollisuuden ulos Suomesta. Tähän haluan sanoa kolme vasta-argumenttia.

Ensinnäkin ihmisten terveydellä on arvo. Sitä voidaan mitata myös rahassa muun muassa sairauskulujen vähenemisen kautta. Laivojen saasteiden vähenemisestä saatavan terveyshyödyn rahallinen arvo on moninkertainen kustannuksiin verrattuna.

Toiseksi pelottelu jättikustannuksilla on tuiki tavallista lobbauspuhetta. Samaa sanoi teollisuus 1980-luvulla, kun tehtaita ja voimalaitoksia vaadittiin vähentämään rikkidioksidipäästöjään, jotta päästään eroon happosateista.

Noista päivistä tehtaiden, voimalaitosten ja autojen rikkipäästöjä on vähennetty noin 90 %. Puhdistuslaitteilla on ollut hintansa, mutta samalla on syntynyt uutta osaamista ja työtä, myös Suomessa. Kansantalous on hyötynyt myös paremmasta kansanterveydestä. Veikkaan, että samoin käy tässäkin tapauksessa.

Kolmanneksi teollisuuslobbarit puhuvat – tapansa mukaan – kustannushaarukan ylärajasta. Kalleimmaksi päästöjen puhdistaminen tulee siirtymällä kalliimpaan polttoaineeseen. Vähintään puolta halvemmalla pääsee, kun jatkaa bunkkeriöljyn käyttöä, mutta pesee rikin pois savukaasuista - vastaavalla tavalla kuin tehtaissa ja voimalaitoksissa on tehty vuosikymmeniä.

Suomalainen Wärtsilä on yksi kahdeksasta yrityksestä, jotka valmistavat laivojen savukaasupesureita. Wärtsilä ja muut uuden laivateknologian valmistajat kuuluvat todennäköisesti tämän uudistuksen voittajiin.

No, joka tapauksessa siirtymäkaudella tulee olemaan kustannuksia. Siksi esitin, että siirtymäkaudella sallittaisiin valtionavun antaminen savukaasupesurien hankintaan joustavammin ehdoin kuin EU:ssa normaalisti. Tätä parlamentti tuki lähes yksimielisesti.

Järkeviä argumentteja, mutta sellainen, joka epäilee asioita voisi kysyä heti ensimmäiseen vasta-argumenttiin, että kuinka paljon rahaa ja inhimillistä tuskaa palaa siihen, että suomalainen työmies tai -nainen joutuu työttömäksi, alkaa ryypätä tai saa vaikka mielenterveysongelmia?

Toiseksi pelottelu jättikustannuksilla on varmasti ollut myös lobbauspuhetta, mutta nyt se on totista totta. UPM on jo ilmoittanut siirtävänsä paperikoneen pois Suomesta jos rikkidirektiivi toteutuu. Joten voidaan hyvillä mielin (?) sanoa, että pelottelut eivät olleet vain satua, vaan totisinta totta. Eikä touhu jää pelkästään UPM:n varaan, vaan muut seuraavat perässä.

Kolmannesta seikasta en voi sanoa mitään, koska en tunne alaa tarpeeksi hyvin paitsi siltä osin, että Wärtsilä varmasti tulee hyötymään tästä rikkidirektiivistä taloudellisesti.

Viimeisestä kappaleesta sen verran, että kiitos sinulle Satu, että ymmärsit siirtymäkauden kustannuksia. Niinpä hallitus osallistuu satojen miljoonien kustannuksiin nimellisellä 30 miljoonan euron kokonaispanoksella, joka on vähän sama kuin sanoisi soittavansa jalkansa murtaneelle poloiselle ambulanssin, vaikkei ole soittamassa. Lienee turhaa sanoa, että kustannukset tulevat olemaan nimenomaan Suomelle valtavat. Ne ovat rahallisia ja henkisiä, sillä irtisanottuja tulee olemaan enemmän kuin mitä yksi paperikone työllistää.

Ironisinta touhussa on se seikka, ettei rikkidirektiivi tietenkään yksin teollisuutta Suomesta pois aja. UPM:n toimitusjohtaja tiivistää koko tuskan yhteen lauseeseen:

Suomessa kustannuskehitys on menossa koko ajan väärään suuntaan: energia, raaka-aineet, logistiikka, työvoima, tehdyt työtunnit, joustavuus

Niin, energia kallistuu koko ajan kiitos suurimmaksi osaksi Vihreiden, raaka-aineet tietenkin kallistuvat, logistiikka huononee, kun tiet rapistuvat ja työvoima kallistuu vuosi vuodelta.

Mitä itse luulette: kuinka monta vuotta "hyvinvointiyhteiskuntamme" kestää tätä hullua menoa? Minä veikkaan, ettei kovin kauan, kun vähän aikaa sitten Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen saivat juteltua keskenään (ja muiden kanssa) valtion menoarvion, jossa otetaan uutta velkaa taas miljardeja euroja. Suunta on koko ajan alaspäin ja vähän varakkaammille voisi jo melkein sanoa, että muuttakaa pois täältä Suomesta, ennenkuin hukka perii.

Ja jotta Satu Hassia ei ihan täysin päästetä pälkähästä, niin Talouselämän uutisessa kerrotaan, että:

Suomalainen Euroopan parlamentin jäsen Satu Hassi (vihr.) varmisti parlamentin raportoijana viime keväänä, että Itämerellä laivapolttoaineiden tiukemmat normit tulevat voimaan nopeammin kuin esimerkiksi Välimeren maissa.

Kiitos tästä Satu, kiitos!

Paavo Arhinmäen mielipiteiden vaihtuminen

1.5.2011 Yle kirjoitti uutisessaan näin:

Arhinmäki vaati myös vaalilupausten pitämistä. Tässä hän vetosi myös presidentti Tarja Halosen valtiopäivien avajaisissa pitämään puheeseen, jossa tämä sanoi, että vaalien lupaukset velvoittavat, jotta usko vaalien merkitykseen ja demokratiaan säilyy...

- Napit vain lentelevät, kun Timo Soini kääntää takkiaan. Hän on sanonut hallitusneuvotteluista, ettei semmoinen ole mahdollista, että otetaan sama asento, mikä oli ennen vaaleja, ryöpytti Arhinmäki...

Myös eurokriittisyys on kadonnut Soinin puheista, ja nyt ehdoton ei Portugalin tukemiselle onkin muuttunut neuvottelukysymykseksi, sanoi Arhinmäki.

Arhinmäki siis vaati vaalilupausten pitämistä, joka on itseasiassa hyvin ymmärrettävää. Hän vetosi myös Tarja Halosen puheeseen, joka oli hienosti tehty. Monet varmasti ajattelivat, että Arhinmäki pitää sanansa, eikä varsinkaan käännä takkiaan sen jälkeen, kun hän on syyttänyt muita takinkäännöstä.

Mitä mieltä Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki sitten oli, kun hänen puolueensa oli vielä oppositiossa vuonna 2010? Videopätkä on laitettu Youtubeen 20.11.2010 ja itse ohjelma on tullut 18.11.2010.

Tässä vähän videosta Arhinmäen kommentteja:

- ...Vasemmisto on sitä mieltä, että bonuksilla ja optioilla rahaa ahnehtineet pankinjohtajat pitää laittaa vastuuseen. Ei pankkikriisiä pidä laittaa tavallisten suomalaisten tai muiden maiden veronmaksajien niskoille. Kyse on siitä, että pankkien täytyy kantaa vastuu siitä pelistä, mitä he ovat pelannu...

- ...Tullaan luomaan painetta sille, että Suomi ei lähtisi tukemaan pankkeja...

- ...Takuita vaaditaan... öh, ne on ollu keskustelua, jolla yritetään saada suomalaisia hyväksymään se, että tuetaan pankkeja...

- ...Tosiasiassa niillä ei ole mitään pohjaa. Ne on EU-lainsäädännön vastaista. Artiklan 125 vastaista. Se on pelkkää puhetta suomalaiselle yleisölle...

- ...Eduskunnassa päätettiin 8000 miljoonan euron takauksista, niin siinä päätöksessä itseasiassa jo hallitus ja Katainen sito Suomen kädet siihen, että ollaan lähdössä tukemaan Irlantia, Portugalia, Espanjaa, Italiaa... tää jatkuu niin kauan, että pistetään markkinat kuriin...

- ...Te ootte ollu niin EU-uskovaisia ja hurraa-huudoin ajoitte tän EU-perustuslain läpi ja siellä nimenomaan kielletään maita tukemaan toisia taloudellisesti. Nythän vedotaan artiklaan 122, luonnonkatastrofiin...

- ...Jos ajatellaan Kreikan lainaa, niin siinähän ei pelastettu Kreikkaa tai kreikkalaisia, vaan saksalaiset ja ranskalaiset pankit...

-...Irlannin jälkeen tulee Portugali, Espanja, Italia...

Näiden pohjalta en yhtään ihmettele sitä, että miksi Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho erotettiin vasemmistoryhmästä. He eivät voineet olla samaa mieltä hallitusohjelman kanssa.

Minusta on jotenkin surullista, että Paavo Arhinmäki esitti ennen vaaleja hyvin euro- ja EU-kriittistä linjaa ja näki taitavasti, että mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan (Portugali, Espanja, Italia...). Siksi on surullista, että vasemmisto silti kannattaa tällä hetkellä pankkien tukemista ja jättitakauksia. Se on ainakin minusta takinkääntämistä ja ainoa syy, mikä todennäköisesti oikeuttaa tämän asian vasemmiston mielestä on paljon kohuttu sijoittajavastuu, sekä Urpilaisen neuvottelemat vakuudet. Vakuudet, jotka ovat Espanjan tapauksessa 40%, koska 100% olisi vapaamatkustusta ja sijoittajavastuu, joka ei välttämättä edes toteudu.

Mutta jokainen tietenkin voi tästäkin asiasta vetää omat johtopäätöksensä.

Italia vuorossa?

Kirjoitin tämän vuoden huhtikuussa siitä, että Espanja on seuraavana jonossa ottamassa vastaan tukia, kun EU kertoi, että minkäänlaisia neuvotteluja Espanjan kanssa ei käydä. Kuten kaikki varmasti tietävät, niin niinhän siinä sitten kävi ja Suomikin on antamassa Espanjaan 40% takuulla (100% takuut olisivat Urpilaisen mukaan "vapaamatkustusta"...) rahaa ämpärikaupalla.

Kaikki varmasti tietävät myös Suomen hallituksen, Olli Rehnin ja Eduskunnan aiheuttaman EVM-sotkun, jonka purkautumista saamme todennäköisesti odottaa vielä jonkin aikaa. Joka tapauksessa pelimerkit ovat jo sisäpolitiikassa niin sekaisin, että voisin antaa Jyrki Kataiselle papukaijamerkin jo pelkästään siitä, että hän on onnistunut pitämään hallituksen koossa siitäkin huolimatta, että Suomi rahoittaa espanjalaisia pankkeja, joka ei varmasti ole Vasemmistoliitolle mikään herkullinen juttu. Muutenkin lehtitietojen varassa eläneelle koko homma näyttää varsin kummalliselta sotkulta, sillä sopimuspuolena on espanjalaisten pankkien omistama FGD, eikä Espanjan valtio...

Tämän kirjoituksen tarkoitus on kuitenkin spekuloida Italian tilannetta, vaikkei EU ole ainakaan vielä kertonut, että heillä ei ole mitään neuvotteluja Italian kanssa menossa.

Nimittäin Arvopaperi uutisoi tänään, että

Italian suurimpien pankkien UniCreditin, Intesa Sanpaolon, Monte dei paschi di Sienan, Banco Popolaren ja Mediobancan kaupankäynti Milanon pörssissä on keskeytetty rajun kurssilaskun vuoksi...

Kurssilaskun taustalla on markkinoiden huoli Espanjan tilanteesta. Espanjan 10-vuotisen bondin korko kiipesi aamulla kaikkien aikojen ennätykseensä ja veti myös Italian korot nousuun.

Mutta hetkinen? Meidän oma talousneromme Jutta Urpilainenhan lupasi Espanja-päätöksen jälkeen, että

Uskon ja toivon, että Espanjan tämänpäiväinen lainaohjelmapäätös lisää luottamusta Espanjaan. Tuo ohjelma on hyvä ja siinä on paljon sellaisia tavoitteita joita Suomi on pitänyt esillä, muun muassa sijoittajien ja omistajien vastuunkanto. Tietenkin toivon, että tilanne nyt ainakin hieman vakautuisi ja rauhoittuisi loppukesästä

Harmillista kyllä, Urpilaisen "toivo" ja "usko" eivät tälläisessä tilanteessa yleensä riitä ja siltä se tosiaan näyttää, sillä tällä hetkellä Espanjan valtion 10 vuoden lainojen korko on 7,486%. Lienee turhaa sanoa, että se on samalla lainojen ennätys. Näyttäisi siis siltä, että Espanjaan annettu paketti ei ole luonut minkäänlaista "uskoa" tai "toivoa" markkinoihin, jotka luonnollisesti tekevät mitä haluavat.

Huonolta näyttää todella myös Italian tilanne, sillä Italian 10 vuoden korot ovat olleet maaliskuusta 2012 lähtien koko ajan loivassa nousussa. Nyt tilanne on hieman parempi kuin Espanjalla (6,355%), mutta on hyvin todennäköistä, että kriisi siirtyy seuraavaksi Italiaan. Tätä tukee montakin seikkaa:

• Italialla on velkaa noin 2000 miljardia euroa. Espanjallakin velkaa on reippaasti yli 1500 miljardia euroa.
• Espanjan työttömyysprosentti on 24,6% ja nuorisotyöttömyys varmasti yli 50%. Italialla työttömiä on 10,2%, joka on toki paljon maltillisempi tilanne.
• Italia olisi jo kaatunut aiemmin ellei EKP olisi omien sääntöjensä vastaisesti ostanut Italian velkakirjoja vuoden vaihteessa. Silloin Italian 10 vuoden velkojen prosentti oli yli 7%.
• Italian talouden kasvu on hidastunut. Maaliskuussa Italian talous kasvoi enää 0,4%. Samaan aikaan julkinen velka kasvoi yli 120% bruttokansantuotteesta. Negatiiviset talousluvut tarkoittavat käytännössä sitä, että velkaongelmaa on hyvin vaikea pysäyttää.
• Italia osallistuu Espanjan tukipakettiin, joka on mieletöntä siinä mielessä, että todennäköisesti Italia maksaa rahasta korkeampaa korkoa kuin se saa Espanjalta takaisin. Näin ollen Italia jää asiassa tappiolle?

Aika tietenkin näyttää, että miten Italian käy, mutta minusta on varsin selvää, että Italia tulee pyytämään tukirahoitusta vielä todennäköisesti tämän vuoden puolella tai viimeistään ensi vuoden alussa.

Täytetyn pingviinin paluu

Timo Soini sanoi kesäkuussa 2012 tälläistä:

Yhtä hyödyttömänä Soini sanoi pitävänsä Suomen Kreikka-vakuuksia.

- Mitä ovat nämä vakuudet? Saadaanko täytetty pingviini?
Lähde

Nyt näyttäisi siltä, että täytetty pingviini vakuutena on tekemässä comebackin siitäkin huolimatta, että Jutta Urpilainen on kommentoinut Espanjan kanssa käytäviä neuvotteluja tähän sävyyn:

- Jotta Suomi pystyisi olemaan mukana lainaohjelmassa, tarvitsemme vakuudet. Suomen ja myöskin eduskunnan myöntämä linja on, että mikäli väliaikaista mekanismia käytetään, niin silloin Suomi tarvitsee vakuudet, Urpilainen painottaa.
...
- Kaikki riippuu nyt siitä, mitä vakuusneuvotteluissa tapahtuu. Painamme kuin muuli eteenpäin vakuusneuvotteluissa ja pyrimme saamaan tuloksen mahdollisimman nopeasti, Urpilainen toteaa.
Lähde

Minä myönnän, etten ainakaan kyennyt löytämään sellaista uutista, jossa Urpilainen puhuisi täysistä takuista lainattavalle summalle (mehän olemme siis tukemassa espanjalaisia pankkeja). Sen sijaan tosin löysin vuodelta 2011 valtionvarainministeri (huom) Jyrki Kataisen haastattelusta jotain mielenkiintoista:

- Irlannille ja Portugalille annettujen takauksien yhteissumma on 1,9 miljardia euroa. Lisää vastuita ei voi tulla, koska emme jatkossa edes harkitse lainatakuiden myöntämistä ilman täysimääräisiä vakuuksia, Katainen toteaa tiedotteessa.

 Vuonna 2011 Katainen oli sitä mieltä, että lainatakuita ei myönnetä ilman täysimääräisiä vakuuksia. Tuon lupauksen yli ollaan kävelty jo kerran Kreikan kanssa ja nyt olemme ottamassa seuraavaa eeppistä askeletta Espanjan kanssa. Mistä näin päättelen? Ei tässä tarvitse enää edes päätellä, sillä Espanjan valtionvarainministeri Luis de Guindos kertoo, että:

De Guindosin mukaan vakuudet tulevat kattamaan ”pienen prosenttiosuuden” Suomen takaamista lainoista, joilla rahoitetaan Espanjan pankkisektoria. Suomi ei siis ole saamassa vakuuksia koko takaamalleen lainasummalle.

Vaikka olen jo tottunut Urpilaisen ja Kataisen tonttuiluun, niin tämä on jotain käsittämätöntä tässä vaiheessa. Olemme antamassa lainaa espanjalaisille pankeille ja Espanjan valtionvarainministeri kertoo, että vakuudet kattavat pienen prosenttiosuuden. Oikeasti mitä helvettiä? Ymmärränkö tässä jotain pahasti väärin vai ollaanko suomalaisia taas pissimässä silmään oikein urakalla?

Verkkomedian bloggaaja ainakin pistää pökköä pesään, sillä hän syyttää Kataista "valehtelijaksi" ja puhuu "eurososialismista". Minä en syytä ketään mistään, mutta ihmettelen, että jos tämä Espanjan valtionvarainministerin tokaisu on totta, niin mihin tämä maa on menossa? Juuri tulleen kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista uskoo euron murtumiseen ja valtaosa haluaa, että kriisimaille ei anneta latiakaan. Silti lateja ollaan antamassa järkyttäviä määriä.

Ongelmavyyhti on koko ajan vain kasvamassa ja kasvamassa. Irlanti vaatii uusia neuvotteluja, koska hekin haluavat EVM:n rahaa pankeilleen ja saksalaiset eivät halua antaa lisäliekaa kriisimaille. Minusta homma alkaa näyttämään pikkuhiljaa siltä, että päättäjämme ovat viemässä junaa väärälle raiteelle. Sille raiteelle, jolle kansalaiset eivät halua junalla mennä. Vai onko joku eri mieltä?

---

14.7.2012
Ja jotta homma olisi täydellinen, niin MTV3 uutisoi tänään, että "Espanjan kanssa valmisteilla olevan vakuussopimuksen yksityiskohdat ovat jäämässä kansalaisilta pimentoon". Minä en voi tähän muuta sanoa kuin, että morjens.

Tampereen tunnelipäätöksen tekijät vaalimielipiteineen

Tampereen tunnelipäätös on tehty. Tunneli rakennetaan äänin 37-30. Mielestäni tämä päätös on huono varsinkin tälläisessä tilanteessa, jossa Tampere aloittaa säästöohjelman ja aikoo karsia investointeja. Syynä tähän on yli 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi jäävä budjetti, joka pakottaa säästämään menoja. Valtuusto oli tosin asiasta eri mieltä, kun äänesti lähestulkoon käsittämättömästi (noh, politiikka on politiikkaa... se täytyy aina muistaa) tunnelin puolesta. Joka tapauksessa näyttää sieltä, että toisesta päästä säästetään (sairaat ja lapset) ja toisesta päästä tehdään juuri päinvastoin.

Senpä takia ajattelin kirjoittaa tähän pienen muistutuksen, että ketkä äänestivät tunnelin puolesta ja että mitkä olivat heidän mietteensä Ylen kuntavaalikoneessa vuonna 2008. Siellä nimittäin kysyttiin tunnelista.

Kysymys, johon takerrun jokaisen äänestäneen kohdalla on seuraava:

Rantaväylän tunneli pitää rakentaa mahdollisimman pian, vaikka valtion tuki tulisi vasta myöhemmin. 

Kysymys on vähän huono siltä osin, että siinä kysytään, että pitäisikö tunneli rakentaa ilman valtion rahoitusta, mutta joka tapauksessa voidaan katsoa, että tämä tuo esiin myös jonkinlaisen mielipiteen siitä, että pitäisikö tunneli ylipäätään rakentaa. 

Otan tähän katsaukseen hieman epäreilusti vain kyllä-äänet, koska niiden vuoksi Tampere tulee satsaamaan hankkeeseen hurjasti rahaa.

(puolue / nimi / mielipide vuodelta 2008)

kokoomus / Harri Airaksinen / jokseenkin samaa mieltä
"Tunneli tarvitaan läntisiin kaupunginosiin ja naapurikuntiin suuntautuvan liikenteen sujuvuuden takaamiseksi. Rahoitus voidaan järjestää myös takautuvasti, kunhan ehdoista on sovittu ja ne ovat hyväksyttävissä."

kokoomus / Matti Heinivaho / jokseenkin samaa mieltä
"Kustannukset laskettava tarkkaan ja huomioitava myös ne 8600 miestyövuotta ja siitä tulevat verotuotot. Mietittävä mitä kaikkea lisäarvoa se tuo kulttuurisesti alueelle."

kokoomus / Antti Hervonen / täysin eri mieltä
"Kustannukset kasvavat, valtio ei mukana riittävästi, varsinkaan nykyisen kriisin ansiosta, Rakentajat eivät osallistu tarpeeksi. 140 miljoonaa ei riitä. Kustannukset tulevat nykysuhdanteissa kaksinkertaistumaan. Miksi liikenne muuttuisi sujuvammaksi maan alla? Keskusta eristäytyisi entisestäänkin"

kokoomus / Antti Ivanoff / jokseenkin eri mieltä
"Julkisen liikenteen toimivuuden parantaminen on yksi vaaliteemoistani. Mielestäni julkista liikennettä Tampereella tulee kehittää kokonaisuutena jossa huomioidaan käyttäjien tarpeet, TKL:n toiminta ja muut linja-autoyhtiöt tasavertaisesti. Mahdollinen pikaratikka tarjoaa jännittävän vaihtoehdon liikenteen kehittämiseen, mutta perusratkaisut tulisi saada kuntoon nyt - linja-autoliikenteessä investoinnit maksavat itsensä takaisin nopeammin. Kehityskohteita julkisessa liikenteessä: - Kaupungin monopoli TKL tuottaa tappiota tuottamatta kuitenkaan ylivoimaisia palveluita. TKL:n talous tulee saada kuntoon ja yhteistoimintamallia yksityisen sektorin kanssa tulisi kehittää. - Linja-autoreittien- ja aikojen suunnittelu siten että merkittävät oppilaitokset kuten TTY, TY ja TAMK huomioidaan reittien suunnittelussa. Päätepysäkki koulun yhteydessä vähentäisi ulkona palelemisen tarvetta talviaikaan. - Myöhäisen ajan liikenteen vuorojen liikennöinti kuntoon, jos taksilupia ”ei ole mahdollista” lisätä tulee kaupungin muuten järjestää sujuva liikennöinti ilta-aikaan. - Hinnoittelussa tulee säilyttää vähintään nykyiset opiskelija-alennukset. - Linja-autoliikenteen joustavuus siten että liikennöinti on turvattu myös erilaisten tapahtumien yhteydessä."

kokoomus / Harri Jaskari / jokseenkin samaa mieltä
"Pidän rantaväylän tunnelin rakentamista erityisen tärkeänä myös asuntopoliittisesti. Tampere tarvitsee kokonaisuutena monipuolista asuntopolitiikkaa ja korkeatasoinen keskustarakentaminen on tärkeä osa tätä strategiaa."

kokoomus / Riitta Koskinen / jokseenkin samaa mieltä

kokoomus / Leena Kostiainen / jokseenkin samaa mieltä

kokoomus / Mikko Leppälahti / täysin samaa mieltä
"Valtion tuki on tärkeä , mutta se voi tulla myöhemminkin . Nykyiset suunnitelmat puoltavat Rantaväylän tunnelin rakentamista ."

kokoomus / Timo P. Nieminen / jokseenkin samaa mieltä
"Tunnelista on jo valtuuston linjaus olemassa"

kokoomus / Sanna Ojanen / jokseenkin eri mieltä
"Näin isossa hankkeessa valtion tuki on oleellinen edellytys."


kokoomus / Pirjo Rauhala / jokseenkin samaa mieltä
"Tarve olisi kieltämättä suuri, mutta siirtäisin tämän sitä seuraavalle valtuustokaudelle, koska nyt on vielä akuutimpia hankkeita, ennen sitä toteutettava."


kokoomus / Saara Saarteinen / jokseenkin samaa mieltä


kokoomus / Ilkka Sasi / täysin samaa mieltä
"Liikenteen painaminen useilla tunnelihankkeilla maan alle mahdollistaa pidemmällä tähtäimellä kävelykeskustan. Rantaväylän tunneliin on jo valtion taholta osoitettu rahaa. Tässä vaiheessa olisi huono veto pistää tunnelille hanttiin, kun valtakunnan tason rahoitusta on luvassa."


kokoomus / Elina Sirén / täysin samaa mieltä
"Rantaväylä parantaa oleellisesti liikenteen sujuvuutta Länsi-Tampereen suuntaan. Yli tunnin jonotus Lielahteen auto jonoissa nykyisellään on kallista ja saastuttavaa. Ympäristökunnat saatava mukaan rahoitukseen, heitä Rantaväylä tulee palvelemaan mitä suurimmassa määrin. Valtionosuus rahoituksen suhteen on huomattava. Maanmyynnillä rahoitetaan loput. Ei vaikuta veroprosenttiin. Hyödyt haittoja suuremmat."


kokoomus / Irja Tulonen / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


kokoomus / Sofia Vikman / jokseenkin eri mieltä
"Jos tunneli päätetään rakentaa, on valtion tuesta oltava varmuus. Tampereen on valvottava etujaan myös valtakunnallisesti. Uusia liikennejärjestelyjä tarvitaan, jos Tampere aikoo kasvaa. Rantaväylän nykyinen kapasiteetti ei riitä eikä ruuhkilta vältytä. Tunneli ei kuitenkaan saa mennä esimerkiksi terveys- ja vanhustenpalvelujen ongelmien korjaamisen edelle."


rkp / Peter Löfberg / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


vihreät / Vesa Eskola / jokseenkin eri mieltä
"Selvittäisin tunnelin aiheuttamat ympäristövaikutukset ensin, samoin kun muut vaihtoehdot ja lisäksi läntisen ohitustien vaikutukset Rantaväylän liikenteeseen."


vihreät / Anna-Kaisa Heinämäki / jokseenkin eri mieltä


vihreät / Mervi Janhunen / jokseenkin eri mieltä


vihreät / Maija Kajan / jokseenkin samaa mieltä
"Rantaväylän tunnelin rakentamiseen pitäisi päästä pian liikenteen sujuvoittamiseksi sekä Näsijärven rantojen saamiseksi kaupunkilaisten käyttöön. Ruuhkat pahenevat ilman tunnelia, toinen vaihtoehto on rakentaa lisäkaistoja Paasikiven-Kekkosen tielle. Tämä vaihtoehto tulisi selvästi kallimmaksi (valtio ei osallistuisi siihen) ja Näsijärven rannat jäisivät edelleen pelkästään liikenteen käyttöön, mikä olisi mielestäni sietämätöntä."


vihreät / Emilia Olkanen / täysin eri mieltä
"Resurssit tulee sijoittaa joukkoliikenteen parantamiseen, jotta siitä saadaan toimiva vaihtoehto yksityisautoilulle. Tunneli on mahdollista rakentaa, mutta joukkoliikenteellä tulee olla siinä nykyisiä kaavailuja suurempi osa. Valtion tuki tarkoittaisi kolmasosaa kustannuksista eli ilman sitä on mielestäni turha aloittaa rakentamista."


vihreät / Olli-Poika Parviainen / jokseenkin samaa mieltä
"Tunneli mahdollistaa upean ja arvokkaan maa-alueen ottamisen kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Nyt hieno ranta on omittu läpiajoliikenteelle. Valtion tuki tunnelille on kuitenkin välttämätön eikä rantaa saa rakentaa täyteen."


vihreät / Perttu Pesä / täysin eri mieltä
"Tunneli voidaan rakentaa jos rahoitus on kunnossa. 1/3 valtiolta, 1/3 maan myynnistä ja 1/3 kunnalta. Sinänsä tunneli ratkaisisi paljon ongelmia rantaväylällä. Monitasoristeykset ja nykyisen väylän levennys ovat mielestäni paljon huonompia vaihtoehtoja... edellyttäen että rahoitus on kunnossa."


vihreät / Irene Roivainen / jokseenkin samaa mieltä
"Rantaväylän tunnelin rakentamisen ehdoton edellytys on, että valtio tulee mukaan kustannuksiin kolmanneksella ja YIT omalla kolmanneksellaan."


vihreät / Kirsikka Siik / jokseenkin eri mieltä
"Rantaväylän tunneli on ratkaisu vain kaupunkirakenteen tiivistystarpeisiin ja rannan parempaan hyödyntämiseen (etenkin kevyen liikenteen yhteydet Näsijärven rantaan - tosin Rantaväylän lisäksi ratakin erottaa keskustan rannasta, ja ensin on sekin este "voitettava"). Liikenteen ongelmia tunneli ei kokonaan ratkaise: se sujuvoittaa kyllä keskustan ohittamista muutaman risteyksen poistuessa, mutta toisaalta keskustaan suuntaava liikenne joudutaan ohjaamaan vaihtoehtoisille maanpäällisille reiteille. Päätöstä tunnelin rakentamisesta ei voida lyödä lukkoon ennen kuin uudet luonnokset mm. Aspinniemen maankäytöstä ja tulevan tilanteen liikenneratkaisuista myös keskustan osalta ovat arvioitavana."


vihreät / Oras Tynkkynen / jokseenkin eri mieltä
"Rantaväylän tunneli on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa satojen kotien rakentamisen kävelymatkan päähän keskustast. Samalla Näsijärven ranta saadaan ihmisten käyttöön ja meluavat autot vietyä maan alle."


keskusta / Timo Hanhilahti / jokseenkin eri mieltä
"Tässä on toimittava varman päälle. Rakentaminen kestää pitkään joka tapauksessa. Alkajaisiksi on rantatie laitettava sellaiseksi, että se vetää, ja kiireesti. Tunneli toteutetaan sitten mahdollisuuksien mukaan."


keskusta / Jukka Inkeroinen / jokseenkin eri mieltä


keskusta / Mikko Kriikku / jokseenkin samaa mieltä
"Rantatien liikennejärjestelyt on saatava aikaan mahdollisimman nopealla aikataululla."


keskusta / Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen / jokseenkin eri mieltä
"Pelkkä tunneli ei liikenneruuhkia poista, vaan sen lisäksi tarvitaan mittavia muita liikennejärjestelyjä, jolloin kustannukset nousevat huomattavasti nykyistä 140 miljoonan euron arviota suuremmaksi. Valtion osuus ei kuitenkaan kohoa samassa suhteessa nykyisestä 45 miljoonasta eurosta. On paikallaan katsoa, miten syksyllä 2008 valmistuva läntinen ohitustie vaikuttaa Tampereen keskusta-alueen liikenteeseen ja tarkastella asiaa sen jälkeen uudelleen. Paras ja halvin ratkaisu olisi lisäkaistojen rakentaminen nykyiselle rantaväylälle. Jos tunneli kuitenkin päätetään rakentaa, siitä tulee tehdä riittävän pitkä, jotta ranta-alueiden kehittämiseen voidaan oikeasti paneutua."


Tampereen sitoutumattomat / Matti Joki / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


Tampereen sitoutumattomat / Lasse Oksanen / jokseenkin samaa mieltä
"taloudellinen tilannehan aina hienosäätää ns.suurien investointien vauhtia."


kristillisdemokraatit / Leena Rauhala / jokseenkin samaa mieltä
"Rahoitus on jo luvattu valtiolta."


kristillisdemokraatit / Marco Roth / jokseenkin samaa mieltä
"Tunnelille on olemassa hyvät perustelut, niin sen rakentamisen mukana lisääntyneiden asuntojen kuin jonkin verran parantuneen liikenteen sujumisenkin vuoksi."


vasemmistoliitto / Jari Heikkilä / täysin samaa mieltä
"Tämä vähentää liikennettä keskustan alueella. Ohikulkuliikenne joutaa hyvin tunneliin."


vasemmistoliitto / Sirkkaliisa Virtanen / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


Sellaista. En nyt ala tässä mitään sen kummempia johtopäätöksiä tekemään, vaan jokainen lukija saa tehdä omat johtopäätöksensä.

Jotain hyvääkin välillä

Hallituspuolue kokoomus on viime aikoina käyttäytynyt kuin perussuomalainen kansanedustaja: irrationaalisesti. Siitä ei ole kovinkaan pitkää aikaa, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdotti, että rikoslain lahjussäännöksiä pitäisi muuttaa. Se ehdotti sitä sen jälkeen, kun Ilkka Kanerva oli saanut ehdollisen tuomion käräjäoikeudessa. Kohu asiasta nousi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen lausunnosta, jossa hän muun muassa totesi näin:

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mielestä on häkellyttävää, että kokoomus haluaa tarkistaa rikoslakia juuri nyt kun sen oma kansanedustaja eli Ilkka Kanerva on pulassa. Kalske on kuunnellut torstai-illan uutisia kokoomuksen eduskuntaryhmän Kanerva-kannanotoista ärtyneenä.

Myöhemmin kokoomus yritti paikkailla sanomisiaan, mutta vahinko oli jo tapahtunut ja se johti siihen, että jopa Aamulehtikin huomioi tapauksen ja torui kokoomuksen käsittämättömän väärään aikaan annettua lausuntoa.

Noh, annetaan sen olla ja ihmetellään tätä paljon mediassa puhuttua Guggenheim päätöstä, joka ei mennyt edes Helsingin kaupunginvaltuustoon, kun vihreiden, SDP:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat vastustivat asiaa siinä missä kokoomuksen, yksi vihreiden ja RKP:n edustajat kannattivat. No, se on ollutta ja mennyttä, mutta kokoomuksen ja median käytös tässä asiassa hämmentää minua paljon enemmän. Se nimittäin on sellaista, että vähän heikkohermoisempi menettäisi varmaan muutaman haipuvan.


Aloitetaan kokoomuksesta, joka kertoi Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan, Risto Rautavan, suulla, että:

- Tämä on meidän mielestä demokratian irvikuva. Demarit ja vihreät eivät uskaltaneet päästää asiaa valtuuston päätettäväksi, joka on kuitenkin demokraattinen elin

Että demokratian irvikuva? Onko se Rautavan mielestä demokratian irvikuvaa, että Helsingin kaupunginhallituksen valitsee kuntalaisten valitsema valtuusto? Ja että kaupunginhallitukselle on tehty selkeät säännöt? Ja että sille kuuluu tälläiset asiat? Välillisesti kaupunkinhallitus on kuntalaisten valitsema, joten mikä tässä asiassa on demokratian kannalta irvikuvallista? Minusta ei mikään. Ainoa ongelma taitaa olla se, että Rautavan ajatukset eivät menneet läpi.

Median reagointikin on varsin kummallista. Meinasin suurin piirtein tukehtua aamumuroihini, kun luin erään Aamulehden pääkirjoituksen, joka alkoi repäisevästi: "Helsinki valitse luuserin unelman". Sitten ilmeisesti Aamulehden päätoimittajalta lähti mopo käsistä, sillä hän muun muassa kirjoitti:

Guggenheim ei ollutkaan Helsingille taidemuseo, vaan jonkinlainen pikkusieluinen kunnallispoliittinen peli. Valittaen on todettava, että jopa maailmanlaajuisesti huomattavan taidekeskuksen ja maamerkin sijaan maamme pääkaupunki valitsi takertumisen vanhaan...

...jossa ratkaisevan – ja suomeksi sanottuna aivan käsittämättömän – soolon soitti vihreiden ryhmänjohtaja Ville Ylikahri, joka kertoi epäröimättä äänestäneensä omaa kantaansa vastaan...

Nyt on hyvä asettaa vastakkain kaksi kuvaa Helsingistä ja suomalaisesta demokratiasta: Pohjolan taidejohtajuuden ottaminen ennakkoluulottomalla Guggenheim-hankkeella ja tämä pikkupoliittisesti piipertävä farssi, joka todisti suomalaisen kuntapäättämisen väkevimmistä voimista, rahanpuutteesta ja ruikutuksesta.

Helsingissä Guggenheim-suunnitelman kaatoi viime kädessä – ei poliitikkojen apulaiskaupunginjohtajan valinnasta alkanut pelikuvio – vaan mikä erikoisinta, taiteilijoiden ja museoväen vastustus.

Sopivan matkan päästä on helppo nähdä, että Helsinki valitsi luuserin unelman. Sen rinnalla Tampereen raikkaat keskustavisiot näyttäytyvät metropolin arvoisina, juuri kuten avarakatseiselle kakkoskaupungille kuuluukin...

On toki loogista, että voidaan olettaa tämän päätöksen olevan kunnallispoliittinen kosto, kun vihreiden edustaja ei päässytkään apulaiskaupunginjohtajaksi. Pitäisin kuitenkin todennäköisempänä sitä, mitä vihreät ovat tässä tapauksessa kertoneet: suurin osa taitelijoista vastusti hanketta, rahat ovat tiukassa ja kansalaisvastustus on suurta. Se on paljon todennäköisempi syy äänestää näin.

Yritin oikeasti etsiä, että äänestikö Ylikahri kantaansa vastaan. En löytänyt mistään uutista, että hän olisi näin tehnyt. Hän on sanonut, että Guggenheim voidaan ehkä ottaa uudestaan käsittelyyn jos sopimusehdot muuttuvat, muuten ei, mutta ei se kuulosta takin kääntämiseltä.

Tämä kolmas kappale on melkein kuin Risto Rautavan kynästä. Suomalainen demokratia on hyvä Aamulehti sitä, että tehdään niin kuin enemmistö haluaa. Siitäkin huolimatta, että vähemmistö olisi oikeassa. Hyväksykää se. Ja sitäpaitsi: miten rahanpuute on farssi, jos tämä tilanne todetaan? Pitäisikö ottaa velkaa moisen rahasyöpön takia?

Taiteilijat ja museoväki vastusti tätä, koska he pelkäävät työnsä ja rahojensa puolesta. Tälläkin hetkellä museoväkeä saneerataan pihalle, eikä taitelijoilla mene yhtään sen paremmin. Guggenheim olisi vain lisännyt museoväen rahapulaa ja muutenkin koko päätös olisi todennäköisesti näivettänyt Suomen kulttuurista kenttää entisestään.

Tampereen raikkaat keskustavisiot ovat vitsi. Keskusareenaa tuskin on tulossa hetkeen, tunnelia vastustetaan henkeen ja vereen (vai kuka oikeasti kannattaa sitä) ja ratikan kustannukset saattavat ajaa meidät mieron tielle. Olivatpa raikkaat keskustavisiot kuinka hienoja tahansa, niin ne tarvitsee jotenkin rahoittaa ja sellaisia rahoja ei ole näkyvissä. Lisärahaa valtiolta ei ole luvassa ratikkaan, saatika tunneliin. Se lienee kaikille selvää. Tunnelikin on vain väistyvän valtuuston lempilapsi, joka uhkaa jäädä täysin äpäräksi, ellei sitä väkisin väännetä ennen kunnallisvaaleja läpi.

No, täältä tähän tällä kertaa.