Tampereen tunnelipäätöksen tekijät vaalimielipiteineen

Tampereen tunnelipäätös on tehty. Tunneli rakennetaan äänin 37-30. Mielestäni tämä päätös on huono varsinkin tälläisessä tilanteessa, jossa Tampere aloittaa säästöohjelman ja aikoo karsia investointeja. Syynä tähän on yli 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi jäävä budjetti, joka pakottaa säästämään menoja. Valtuusto oli tosin asiasta eri mieltä, kun äänesti lähestulkoon käsittämättömästi (noh, politiikka on politiikkaa... se täytyy aina muistaa) tunnelin puolesta. Joka tapauksessa näyttää sieltä, että toisesta päästä säästetään (sairaat ja lapset) ja toisesta päästä tehdään juuri päinvastoin.

Senpä takia ajattelin kirjoittaa tähän pienen muistutuksen, että ketkä äänestivät tunnelin puolesta ja että mitkä olivat heidän mietteensä Ylen kuntavaalikoneessa vuonna 2008. Siellä nimittäin kysyttiin tunnelista.

Kysymys, johon takerrun jokaisen äänestäneen kohdalla on seuraava:

Rantaväylän tunneli pitää rakentaa mahdollisimman pian, vaikka valtion tuki tulisi vasta myöhemmin. 

Kysymys on vähän huono siltä osin, että siinä kysytään, että pitäisikö tunneli rakentaa ilman valtion rahoitusta, mutta joka tapauksessa voidaan katsoa, että tämä tuo esiin myös jonkinlaisen mielipiteen siitä, että pitäisikö tunneli ylipäätään rakentaa. 

Otan tähän katsaukseen hieman epäreilusti vain kyllä-äänet, koska niiden vuoksi Tampere tulee satsaamaan hankkeeseen hurjasti rahaa.

(puolue / nimi / mielipide vuodelta 2008)

kokoomus / Harri Airaksinen / jokseenkin samaa mieltä
"Tunneli tarvitaan läntisiin kaupunginosiin ja naapurikuntiin suuntautuvan liikenteen sujuvuuden takaamiseksi. Rahoitus voidaan järjestää myös takautuvasti, kunhan ehdoista on sovittu ja ne ovat hyväksyttävissä."

kokoomus / Matti Heinivaho / jokseenkin samaa mieltä
"Kustannukset laskettava tarkkaan ja huomioitava myös ne 8600 miestyövuotta ja siitä tulevat verotuotot. Mietittävä mitä kaikkea lisäarvoa se tuo kulttuurisesti alueelle."

kokoomus / Antti Hervonen / täysin eri mieltä
"Kustannukset kasvavat, valtio ei mukana riittävästi, varsinkaan nykyisen kriisin ansiosta, Rakentajat eivät osallistu tarpeeksi. 140 miljoonaa ei riitä. Kustannukset tulevat nykysuhdanteissa kaksinkertaistumaan. Miksi liikenne muuttuisi sujuvammaksi maan alla? Keskusta eristäytyisi entisestäänkin"

kokoomus / Antti Ivanoff / jokseenkin eri mieltä
"Julkisen liikenteen toimivuuden parantaminen on yksi vaaliteemoistani. Mielestäni julkista liikennettä Tampereella tulee kehittää kokonaisuutena jossa huomioidaan käyttäjien tarpeet, TKL:n toiminta ja muut linja-autoyhtiöt tasavertaisesti. Mahdollinen pikaratikka tarjoaa jännittävän vaihtoehdon liikenteen kehittämiseen, mutta perusratkaisut tulisi saada kuntoon nyt - linja-autoliikenteessä investoinnit maksavat itsensä takaisin nopeammin. Kehityskohteita julkisessa liikenteessä: - Kaupungin monopoli TKL tuottaa tappiota tuottamatta kuitenkaan ylivoimaisia palveluita. TKL:n talous tulee saada kuntoon ja yhteistoimintamallia yksityisen sektorin kanssa tulisi kehittää. - Linja-autoreittien- ja aikojen suunnittelu siten että merkittävät oppilaitokset kuten TTY, TY ja TAMK huomioidaan reittien suunnittelussa. Päätepysäkki koulun yhteydessä vähentäisi ulkona palelemisen tarvetta talviaikaan. - Myöhäisen ajan liikenteen vuorojen liikennöinti kuntoon, jos taksilupia ”ei ole mahdollista” lisätä tulee kaupungin muuten järjestää sujuva liikennöinti ilta-aikaan. - Hinnoittelussa tulee säilyttää vähintään nykyiset opiskelija-alennukset. - Linja-autoliikenteen joustavuus siten että liikennöinti on turvattu myös erilaisten tapahtumien yhteydessä."

kokoomus / Harri Jaskari / jokseenkin samaa mieltä
"Pidän rantaväylän tunnelin rakentamista erityisen tärkeänä myös asuntopoliittisesti. Tampere tarvitsee kokonaisuutena monipuolista asuntopolitiikkaa ja korkeatasoinen keskustarakentaminen on tärkeä osa tätä strategiaa."

kokoomus / Riitta Koskinen / jokseenkin samaa mieltä

kokoomus / Leena Kostiainen / jokseenkin samaa mieltä

kokoomus / Mikko Leppälahti / täysin samaa mieltä
"Valtion tuki on tärkeä , mutta se voi tulla myöhemminkin . Nykyiset suunnitelmat puoltavat Rantaväylän tunnelin rakentamista ."

kokoomus / Timo P. Nieminen / jokseenkin samaa mieltä
"Tunnelista on jo valtuuston linjaus olemassa"

kokoomus / Sanna Ojanen / jokseenkin eri mieltä
"Näin isossa hankkeessa valtion tuki on oleellinen edellytys."


kokoomus / Pirjo Rauhala / jokseenkin samaa mieltä
"Tarve olisi kieltämättä suuri, mutta siirtäisin tämän sitä seuraavalle valtuustokaudelle, koska nyt on vielä akuutimpia hankkeita, ennen sitä toteutettava."


kokoomus / Saara Saarteinen / jokseenkin samaa mieltä


kokoomus / Ilkka Sasi / täysin samaa mieltä
"Liikenteen painaminen useilla tunnelihankkeilla maan alle mahdollistaa pidemmällä tähtäimellä kävelykeskustan. Rantaväylän tunneliin on jo valtion taholta osoitettu rahaa. Tässä vaiheessa olisi huono veto pistää tunnelille hanttiin, kun valtakunnan tason rahoitusta on luvassa."


kokoomus / Elina Sirén / täysin samaa mieltä
"Rantaväylä parantaa oleellisesti liikenteen sujuvuutta Länsi-Tampereen suuntaan. Yli tunnin jonotus Lielahteen auto jonoissa nykyisellään on kallista ja saastuttavaa. Ympäristökunnat saatava mukaan rahoitukseen, heitä Rantaväylä tulee palvelemaan mitä suurimmassa määrin. Valtionosuus rahoituksen suhteen on huomattava. Maanmyynnillä rahoitetaan loput. Ei vaikuta veroprosenttiin. Hyödyt haittoja suuremmat."


kokoomus / Irja Tulonen / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


kokoomus / Sofia Vikman / jokseenkin eri mieltä
"Jos tunneli päätetään rakentaa, on valtion tuesta oltava varmuus. Tampereen on valvottava etujaan myös valtakunnallisesti. Uusia liikennejärjestelyjä tarvitaan, jos Tampere aikoo kasvaa. Rantaväylän nykyinen kapasiteetti ei riitä eikä ruuhkilta vältytä. Tunneli ei kuitenkaan saa mennä esimerkiksi terveys- ja vanhustenpalvelujen ongelmien korjaamisen edelle."


rkp / Peter Löfberg / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


vihreät / Vesa Eskola / jokseenkin eri mieltä
"Selvittäisin tunnelin aiheuttamat ympäristövaikutukset ensin, samoin kun muut vaihtoehdot ja lisäksi läntisen ohitustien vaikutukset Rantaväylän liikenteeseen."


vihreät / Anna-Kaisa Heinämäki / jokseenkin eri mieltä


vihreät / Mervi Janhunen / jokseenkin eri mieltä


vihreät / Maija Kajan / jokseenkin samaa mieltä
"Rantaväylän tunnelin rakentamiseen pitäisi päästä pian liikenteen sujuvoittamiseksi sekä Näsijärven rantojen saamiseksi kaupunkilaisten käyttöön. Ruuhkat pahenevat ilman tunnelia, toinen vaihtoehto on rakentaa lisäkaistoja Paasikiven-Kekkosen tielle. Tämä vaihtoehto tulisi selvästi kallimmaksi (valtio ei osallistuisi siihen) ja Näsijärven rannat jäisivät edelleen pelkästään liikenteen käyttöön, mikä olisi mielestäni sietämätöntä."


vihreät / Emilia Olkanen / täysin eri mieltä
"Resurssit tulee sijoittaa joukkoliikenteen parantamiseen, jotta siitä saadaan toimiva vaihtoehto yksityisautoilulle. Tunneli on mahdollista rakentaa, mutta joukkoliikenteellä tulee olla siinä nykyisiä kaavailuja suurempi osa. Valtion tuki tarkoittaisi kolmasosaa kustannuksista eli ilman sitä on mielestäni turha aloittaa rakentamista."


vihreät / Olli-Poika Parviainen / jokseenkin samaa mieltä
"Tunneli mahdollistaa upean ja arvokkaan maa-alueen ottamisen kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Nyt hieno ranta on omittu läpiajoliikenteelle. Valtion tuki tunnelille on kuitenkin välttämätön eikä rantaa saa rakentaa täyteen."


vihreät / Perttu Pesä / täysin eri mieltä
"Tunneli voidaan rakentaa jos rahoitus on kunnossa. 1/3 valtiolta, 1/3 maan myynnistä ja 1/3 kunnalta. Sinänsä tunneli ratkaisisi paljon ongelmia rantaväylällä. Monitasoristeykset ja nykyisen väylän levennys ovat mielestäni paljon huonompia vaihtoehtoja... edellyttäen että rahoitus on kunnossa."


vihreät / Irene Roivainen / jokseenkin samaa mieltä
"Rantaväylän tunnelin rakentamisen ehdoton edellytys on, että valtio tulee mukaan kustannuksiin kolmanneksella ja YIT omalla kolmanneksellaan."


vihreät / Kirsikka Siik / jokseenkin eri mieltä
"Rantaväylän tunneli on ratkaisu vain kaupunkirakenteen tiivistystarpeisiin ja rannan parempaan hyödyntämiseen (etenkin kevyen liikenteen yhteydet Näsijärven rantaan - tosin Rantaväylän lisäksi ratakin erottaa keskustan rannasta, ja ensin on sekin este "voitettava"). Liikenteen ongelmia tunneli ei kokonaan ratkaise: se sujuvoittaa kyllä keskustan ohittamista muutaman risteyksen poistuessa, mutta toisaalta keskustaan suuntaava liikenne joudutaan ohjaamaan vaihtoehtoisille maanpäällisille reiteille. Päätöstä tunnelin rakentamisesta ei voida lyödä lukkoon ennen kuin uudet luonnokset mm. Aspinniemen maankäytöstä ja tulevan tilanteen liikenneratkaisuista myös keskustan osalta ovat arvioitavana."


vihreät / Oras Tynkkynen / jokseenkin eri mieltä
"Rantaväylän tunneli on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa satojen kotien rakentamisen kävelymatkan päähän keskustast. Samalla Näsijärven ranta saadaan ihmisten käyttöön ja meluavat autot vietyä maan alle."


keskusta / Timo Hanhilahti / jokseenkin eri mieltä
"Tässä on toimittava varman päälle. Rakentaminen kestää pitkään joka tapauksessa. Alkajaisiksi on rantatie laitettava sellaiseksi, että se vetää, ja kiireesti. Tunneli toteutetaan sitten mahdollisuuksien mukaan."


keskusta / Jukka Inkeroinen / jokseenkin eri mieltä


keskusta / Mikko Kriikku / jokseenkin samaa mieltä
"Rantatien liikennejärjestelyt on saatava aikaan mahdollisimman nopealla aikataululla."


keskusta / Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen / jokseenkin eri mieltä
"Pelkkä tunneli ei liikenneruuhkia poista, vaan sen lisäksi tarvitaan mittavia muita liikennejärjestelyjä, jolloin kustannukset nousevat huomattavasti nykyistä 140 miljoonan euron arviota suuremmaksi. Valtion osuus ei kuitenkaan kohoa samassa suhteessa nykyisestä 45 miljoonasta eurosta. On paikallaan katsoa, miten syksyllä 2008 valmistuva läntinen ohitustie vaikuttaa Tampereen keskusta-alueen liikenteeseen ja tarkastella asiaa sen jälkeen uudelleen. Paras ja halvin ratkaisu olisi lisäkaistojen rakentaminen nykyiselle rantaväylälle. Jos tunneli kuitenkin päätetään rakentaa, siitä tulee tehdä riittävän pitkä, jotta ranta-alueiden kehittämiseen voidaan oikeasti paneutua."


Tampereen sitoutumattomat / Matti Joki / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


Tampereen sitoutumattomat / Lasse Oksanen / jokseenkin samaa mieltä
"taloudellinen tilannehan aina hienosäätää ns.suurien investointien vauhtia."


kristillisdemokraatit / Leena Rauhala / jokseenkin samaa mieltä
"Rahoitus on jo luvattu valtiolta."


kristillisdemokraatit / Marco Roth / jokseenkin samaa mieltä
"Tunnelille on olemassa hyvät perustelut, niin sen rakentamisen mukana lisääntyneiden asuntojen kuin jonkin verran parantuneen liikenteen sujumisenkin vuoksi."


vasemmistoliitto / Jari Heikkilä / täysin samaa mieltä
"Tämä vähentää liikennettä keskustan alueella. Ohikulkuliikenne joutaa hyvin tunneliin."


vasemmistoliitto / Sirkkaliisa Virtanen / (ei löydy mielipidettä vaalikoneesta)


Sellaista. En nyt ala tässä mitään sen kummempia johtopäätöksiä tekemään, vaan jokainen lukija saa tehdä omat johtopäätöksensä.

Jotain hyvääkin välillä

Hallituspuolue kokoomus on viime aikoina käyttäytynyt kuin perussuomalainen kansanedustaja: irrationaalisesti. Siitä ei ole kovinkaan pitkää aikaa, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdotti, että rikoslain lahjussäännöksiä pitäisi muuttaa. Se ehdotti sitä sen jälkeen, kun Ilkka Kanerva oli saanut ehdollisen tuomion käräjäoikeudessa. Kohu asiasta nousi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen lausunnosta, jossa hän muun muassa totesi näin:

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mielestä on häkellyttävää, että kokoomus haluaa tarkistaa rikoslakia juuri nyt kun sen oma kansanedustaja eli Ilkka Kanerva on pulassa. Kalske on kuunnellut torstai-illan uutisia kokoomuksen eduskuntaryhmän Kanerva-kannanotoista ärtyneenä.

Myöhemmin kokoomus yritti paikkailla sanomisiaan, mutta vahinko oli jo tapahtunut ja se johti siihen, että jopa Aamulehtikin huomioi tapauksen ja torui kokoomuksen käsittämättömän väärään aikaan annettua lausuntoa.

Noh, annetaan sen olla ja ihmetellään tätä paljon mediassa puhuttua Guggenheim päätöstä, joka ei mennyt edes Helsingin kaupunginvaltuustoon, kun vihreiden, SDP:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat vastustivat asiaa siinä missä kokoomuksen, yksi vihreiden ja RKP:n edustajat kannattivat. No, se on ollutta ja mennyttä, mutta kokoomuksen ja median käytös tässä asiassa hämmentää minua paljon enemmän. Se nimittäin on sellaista, että vähän heikkohermoisempi menettäisi varmaan muutaman haipuvan.


Aloitetaan kokoomuksesta, joka kertoi Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan, Risto Rautavan, suulla, että:

- Tämä on meidän mielestä demokratian irvikuva. Demarit ja vihreät eivät uskaltaneet päästää asiaa valtuuston päätettäväksi, joka on kuitenkin demokraattinen elin

Että demokratian irvikuva? Onko se Rautavan mielestä demokratian irvikuvaa, että Helsingin kaupunginhallituksen valitsee kuntalaisten valitsema valtuusto? Ja että kaupunginhallitukselle on tehty selkeät säännöt? Ja että sille kuuluu tälläiset asiat? Välillisesti kaupunkinhallitus on kuntalaisten valitsema, joten mikä tässä asiassa on demokratian kannalta irvikuvallista? Minusta ei mikään. Ainoa ongelma taitaa olla se, että Rautavan ajatukset eivät menneet läpi.

Median reagointikin on varsin kummallista. Meinasin suurin piirtein tukehtua aamumuroihini, kun luin erään Aamulehden pääkirjoituksen, joka alkoi repäisevästi: "Helsinki valitse luuserin unelman". Sitten ilmeisesti Aamulehden päätoimittajalta lähti mopo käsistä, sillä hän muun muassa kirjoitti:

Guggenheim ei ollutkaan Helsingille taidemuseo, vaan jonkinlainen pikkusieluinen kunnallispoliittinen peli. Valittaen on todettava, että jopa maailmanlaajuisesti huomattavan taidekeskuksen ja maamerkin sijaan maamme pääkaupunki valitsi takertumisen vanhaan...

...jossa ratkaisevan – ja suomeksi sanottuna aivan käsittämättömän – soolon soitti vihreiden ryhmänjohtaja Ville Ylikahri, joka kertoi epäröimättä äänestäneensä omaa kantaansa vastaan...

Nyt on hyvä asettaa vastakkain kaksi kuvaa Helsingistä ja suomalaisesta demokratiasta: Pohjolan taidejohtajuuden ottaminen ennakkoluulottomalla Guggenheim-hankkeella ja tämä pikkupoliittisesti piipertävä farssi, joka todisti suomalaisen kuntapäättämisen väkevimmistä voimista, rahanpuutteesta ja ruikutuksesta.

Helsingissä Guggenheim-suunnitelman kaatoi viime kädessä – ei poliitikkojen apulaiskaupunginjohtajan valinnasta alkanut pelikuvio – vaan mikä erikoisinta, taiteilijoiden ja museoväen vastustus.

Sopivan matkan päästä on helppo nähdä, että Helsinki valitsi luuserin unelman. Sen rinnalla Tampereen raikkaat keskustavisiot näyttäytyvät metropolin arvoisina, juuri kuten avarakatseiselle kakkoskaupungille kuuluukin...

On toki loogista, että voidaan olettaa tämän päätöksen olevan kunnallispoliittinen kosto, kun vihreiden edustaja ei päässytkään apulaiskaupunginjohtajaksi. Pitäisin kuitenkin todennäköisempänä sitä, mitä vihreät ovat tässä tapauksessa kertoneet: suurin osa taitelijoista vastusti hanketta, rahat ovat tiukassa ja kansalaisvastustus on suurta. Se on paljon todennäköisempi syy äänestää näin.

Yritin oikeasti etsiä, että äänestikö Ylikahri kantaansa vastaan. En löytänyt mistään uutista, että hän olisi näin tehnyt. Hän on sanonut, että Guggenheim voidaan ehkä ottaa uudestaan käsittelyyn jos sopimusehdot muuttuvat, muuten ei, mutta ei se kuulosta takin kääntämiseltä.

Tämä kolmas kappale on melkein kuin Risto Rautavan kynästä. Suomalainen demokratia on hyvä Aamulehti sitä, että tehdään niin kuin enemmistö haluaa. Siitäkin huolimatta, että vähemmistö olisi oikeassa. Hyväksykää se. Ja sitäpaitsi: miten rahanpuute on farssi, jos tämä tilanne todetaan? Pitäisikö ottaa velkaa moisen rahasyöpön takia?

Taiteilijat ja museoväki vastusti tätä, koska he pelkäävät työnsä ja rahojensa puolesta. Tälläkin hetkellä museoväkeä saneerataan pihalle, eikä taitelijoilla mene yhtään sen paremmin. Guggenheim olisi vain lisännyt museoväen rahapulaa ja muutenkin koko päätös olisi todennäköisesti näivettänyt Suomen kulttuurista kenttää entisestään.

Tampereen raikkaat keskustavisiot ovat vitsi. Keskusareenaa tuskin on tulossa hetkeen, tunnelia vastustetaan henkeen ja vereen (vai kuka oikeasti kannattaa sitä) ja ratikan kustannukset saattavat ajaa meidät mieron tielle. Olivatpa raikkaat keskustavisiot kuinka hienoja tahansa, niin ne tarvitsee jotenkin rahoittaa ja sellaisia rahoja ei ole näkyvissä. Lisärahaa valtiolta ei ole luvassa ratikkaan, saatika tunneliin. Se lienee kaikille selvää. Tunnelikin on vain väistyvän valtuuston lempilapsi, joka uhkaa jäädä täysin äpäräksi, ellei sitä väkisin väännetä ennen kunnallisvaaleja läpi.

No, täältä tähän tällä kertaa.

Hallitus pelaa uhkarohkeaa peliä

Tiistainen välikysymys-keskustelu osoitti montakin asiaa, mutta minulle se osoitti sen, kuinka jopa välinpitämättömästi hallitus pelaa melkoista uhkapeliä suomalaisten rahoilla. Itse välikysymys-keskustelu oli värikästä piilovittuilua milloin Keskustalle ja milloin Perussuomalaisille milloin mistäkin. Tosiasia oli, että tosiasioita pidettiin parlamentaarisen nollapuheen takana, eikä todellisiin kysymyksiin vastattu oikeasti kertaakaan.

Onneksi meillä on sentään media ja sellaiset toimittajat, jotka ymmärtävät jotain asioista. MTV 3:n 45 minuuttia kertoi, saman minkä Taloussanomien Jan Hurri oli kertonut: Suomen pankin taseessa on hurjat riskit. Niin hurjat, että niitä ajatellessa lähtee tavalliselta talliaiselta tukka päästä.

Hurri:

Pääomapako kriisimaista kiihtyy mutta pysyy vielä piilossa, sillä EKP toimittaa tilalle tuoretta rahaa niin paljon kuin on tarvis. Puoli-ilmaiseksi ja liikoja kyselemättä. Tämä raha-automaatti merkitsee miljardien eurojen piilotukea, kasvavia riskejä – ja pitää markkinataloutta pilkkanaan. Suomen Pankki kuuluu järjestelyn kustantajiin...

Rahavirtojen pääsuunnat ovat kriisin oloissa olleet selkeät. Yksityistä rahaa siirtyy epävakaasta etelästä vakaampaan pohjoiseen, ja viime kädessä veronmaksajien riskillä liikkuvaa keskuspankkirahaa siirtyy pohjoisesta etelään...

Tase- ja Target-tilastot kertovat, minkälaisia summia eurojärjestelmän sisällä on maasta toiseen siirtynyt. Summat ovat hillittömän suuria, ja lisäksi ne kasvavat hillitöntä vauhtia...

Virallisesti Suomen Pankin tai muiden keskuspankkien niin sanotut Target-saldot ovat pelkkä kirjanpidollinen sivuseikka. Virallisesti maksujärjestelmän pahatkin tasapainohäiriöt vain ilmentävät ongelmallista ilmiötä mutta eivät itse ole ongelma.

Sattumoisin nämä kirjanpidolliset sivuseikat kuitenkin kertovat, että Espanjan ja Italian keskuspankit olivat maaliskuun lopussa eurojärjestelmälle velkaa yhteensä yli 500 miljardia euroa, ja Saksan Bundesbankilla oli yksin yli 600 miljardia euroa vastaavia saatavia.

Suomen Pankki oli maaliskuun lopun tasetietojen perusteella 73 miljardia euroa saamapuolella. Näiden Target-saatavien ja -velkojen muodollinen vastapuoli on EKP. Riskit ja tuotot jaetaan kunkin keskuspankin pääomaosuuden mukaan.

Suomen Pankki on maaliskuun lopun tasetietojen perusteella 73 miljardia euroa saamapuolella? Okei, no miten tässä voi pahimmassa tapauksessa käydä?

Jos euroalue hajoaa, nämä kansallisten keskuspankkien saatavat keskuspankkijärjestelmältä muuttuvat olemattomiksi saataviksi, koska järjestelmää ei enää ole. Tällaiseen vaihtoehtoon ei ole edes varauduttu. Suomen pitää silloin valmistautua siihen, että 67 miljardin saatavat eivät koskaan tule takaisin, Sinn sanoi MTV3:lle.

Eli ne on sitten niinku menetetty ja silleen. 67 miljardia on enemmän kuin Suomen valtion budjetti, joten ihan pienestä summasta ei ole kyse. Mutta onneksi meillä on eduskunta, joka valvoo tätä koko hommaa, jotta homma ei kosahda. Urpilainen välikysymys-vastauksessaan:

Suomen Pankki on lisäksi osana eurojärjestelmää osallistunut euroalueen vakauttamistoimiin. Vastuistaan pankki raportoi suoraan eduskunnalle.

Uskokaa tai älkää, niin tässä oli kaikki, mitä valtionvarainministeri Jutta Urpilainen sanoi tästä aiheesta. Taseessa on 70 miljardia saatavia ja homma kuitataan yhdellä lauseella. Onneksi eduskunnassa ei ihan niin tyhmää väkeä ole, sillä aiheesta tuli kysymyksiä:

Markus Mustajärvi (vr):
Valtiovarainministeri Urpilainen, te sivusitte ainoastaan kahdessa rivissä Suomen Pankin roolia. Te sanoitte puheessanne: "Suomen Pankki on lisäksi osana eurojärjestelmää osallistunut euroalueen vakauttamistoimiin. Vastuistaan pankki raportoi suoraan eduskunnalle." Eikä mitään muuta, vaikka Suomen Pankin taselaskelmista löytyy paljon mielenkiintoista. Vuonna 2010 rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat olivat 22 miljardia euroa. Nyt ne ovat 80 miljardia euroa, nelinkertaiset, ja kysymys kuuluu: mitä nämä rahapoliittiset operaatiot ovat, ja mitä riskejä niihin kätkeytyy?

Jyrki Yrttiaho (vr)
Valtiovarainministeriön rahoitusosaston ylijohtaja Pentti Pikkarainen teki viime kuussa tärkeitä kysymyksiä Suomen Pankin johdolle: millaisia riskejä Suomen Pankki on EKP:ssä ottanut ja millaisiin velvoitteisiin sitonut Suomen ja sen veronmaksajat eduskuntaa, hallitusta ja valtiovarainministeriötä informoimatta ja julkisuudelta salassa?

Kaj Turunen (ps)
Valtiovarainministeri Urpilainen omassa puheessaan kuittasi Suomen Pankin osuuden vaatimattomalla lausahduksella todeten: "Suomen Pankki on lisäksi osana eurojärjestelmää osallistunut euroalueen vakauttamistoimiin. Vastuistaan pankki raportoi suoraan eduskunnalle." Tämä oli ainut kohta Urpilaisen puheessa, missä hän viittasi millään tavalla Suomen Pankkiin, mutta tämä vaatimaton toteamus ei riitä selvitykseksi niistä vastuista, mitä Suomen Pankin kautta on syntynyt ja syntyy jatkossakin. Nämä vastuut ovat kaiken parlamentaarisen päätöksenteon ulkopuolella. Niitä ei käsitellä tässä salissa. Ne tekee itsenäinen Suomen Pankki itse osana Euroopan keskuspankkia, mutta niistä vastaa eduskunta ja niistä päätöksistä vastaa jokainen suomalainen veronmaksaja...
Suomen Pankki on pannut peliin ylivoimaisesti suurimmat Suomen panokset oikeastaan siitä riippumatta, laskeeko euromääriä Suomen Pankin taseesta sellaisenaan vai lasketaanko Suomen Pankin virallinen osuus koko eurojärjestelmän toimista.

Jutta Urpilaisen vastaus näihin huolestuneisiin kommentteihin oli seuraava:

Edustaja Mustajärvi kysyi Suomen Pankista. Suomen Pankki on eduskunnan pankki, ja Eduskunnan pankkivaltuusto, jonka puheenjohtaja on edustaja Zyskowicz, saa suoraan kaikki tiedot Suomen Pankilta. Eli hallituksella ei ole valtaa Suomen Pankkiin eikä hallituksella ole myöskään valtaa rahapolitiikkaan, vaan eduskunta ja Eduskunnan pankkivaltuusto on se taho, joka johtaa Suomen Pankin toimintaa. (Markus Mustajärven välihuuto)

Niin uskomattomalta kuin tämä kuulostaa, niin kukaan hallituspuolueiden edustaja ei viitannut tähän asiaan, eikä itse asiassa kukaan muukaan. Ilmeisesti tämä asia oli hallituksen silmissä "solved" tilassa. Varsinkin jos SP tekee omaa rahapolitiikkaansa viime kädessä veronmaksajien rahoilla. En oikeasti tiedä, että mitä tästä pitäisi kirjoittaa: sen voisin kertoa, että olisin ainakin itse tästä asiasta huolissani. Ehkä olen turhaan, ehkä en.

Ai niin siitä välikysymyksestä vielä: hallitushan pysyi odotetusti pystyssä, mutta minun mieleeni jäi tamperelainen poliitikko Pia Viitanen, jonka puheenvuoroissa ei välillä ollut kyllä järjen hiventä. Pia Viitasen sanomaa:

Tämä hallitus otti vakuudet, tämä hallitus toteutti taloushistorian suurimman velkajärjestelyn yksityisille veloille, ja sen seurauksena suomalaisten veronmaksajien tosiasialliset riskit pienenivät kahdella miljardilla eurolla...

Suomi sai vakuudet, Suomi toteutti sijoittajavastuun sosialidemokraattien johdolla ja meidän vaateestamme

Niin, tämä hallitus otti vakuudet käsittääkseni vain 20%:lle kokonaissummasta ja joutuu vakuuksien takia maksamaan koko summan kerralla. Se otti lisäksi sellaiset vakuudet, joita kukaan muu ei halunnut. Tämä hallitus toteutti yksin velkajärjestelyt veloille? Ööh? Muissa puheenvuoroissaan Viitanen paasaa niin paatoksellisesti vakuuksista, että heikompaa hirvittää. Ehkäpä taloushistorian sekavimmat, salaisimmat ja huonoimmat vakuudet ja Viitanen pitää niitä suurin piirtein Jeesuksen toisena tulemisena. Ai niin, siteeraa hän sentään oikein Sixten Korkmania siinä, kuinka Korkman on kehunut Urpilaisen saamia vakuuksia Talouselämässä. Muuten Korkman on ainakin vielä vuonna 2011 kannattanut sitä, että

Euroopan rahaliiton kohtalo riippuu siitä, lisätäänkö yhteisvastuuta ongelmamaiden auttamiseksi vai vastaako kukin valtio omista velvoitteistaan. Sixten Korkman kannattaa jälkimmäistä vaihtoehtoa...
Tärkeintä olisi saada konkretiaa no bail-out -periaatteelle, jonka mukaan kukin jäsenvaltio vastaa omista velvoitteistaan.
Lähde

No tämäpä tässä tältä erää.

Lähteet:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_41_2012_ke_p_1.shtml
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/04/25/suomen-pankki-osallistuu-kriisimaiden-piilotukeen/201228000/170
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/04/26/sinn-mtv3lle-ekpn-tuhoon-ei-ole-varauduttu/201228219/12

Espanja vuorossa?

Ehdin juhlimaan jo muutama kuukausi sitten, että euron loppu tulee, kun Italia kaatuu, muttei se sitten kaatunutkaan, kun jotain mystistä tapahtui. Mystiikka tosin varmaankin katosi siinä vaiheessa, kun "mystinen taho" osoittautui EKP:ksi, joka osti Italian ja Espanjan lainakirjoja markkinoilta. Ilmeisesti siksi, ettei kukaan muu niitä silloin halunnut. Se teki niin siitäkin huolimatta, että omien sääntöjensä mukaan EKP ei saisi ostaa valtion velkakirjoja markkinoilta.

No, ilmeisesti kun hätä on suuri, niin säännöt on tehty rikottaviksi. Ei ole muuten mikään sattuma, että samoihin aikoihin EKP:n pääekonomisti erosi. Syynä olivat kuulemma henkilökohtaiset syyt, vaikka todellisuus taisi piillä nimenomaan valtion velkakirjojen ostoissa.

Joka tapauksessa Euroopan talousalue ja euro ovat ajaneet kolarista toiseen. Uusin kolari on toki ollut tiedossa jo pitkään, mutta nyt maagiset sanat on Espanjan osalta viimeinkin sanottu:

EU:n mukaan se ei käy minkäänlaisia neuvotteluja hätärahoituksesta Espanjan kanssa.

Voin vapaasti arvaten suomentaa tuon teille:

Neuvotteluja hätärahoituksesta käydään para-aikaa ja ne tulevat vielä meidänkin tietoon ennen kesää.

Valitettavasti Espanjan talous on jo niin suuri, että se on liian iso pelastettavaksi. Ainoaksi keinoksi saattaakin jäädä se, että Espanjan säästöjen lisäksi EKP:n on ostettava taas sääntöjensä vastaisesti velkakirjoja. Lainojen korko ei saa nousta liian korkeaksi ja nousevathan ne ellei EKP iske taas väliin kiinni.

Sillä aikaa kriisi jatkuu ja helpotusta ei näy. Jyrki Katainen saattaa tosin kehua Suomea ja sitä, että kuinka hienosti menee, vaikka samaan aikaan suuryritykset saneeraavat väkeä pihalle. Olemme Kreikan tiellä ja se lienee kaikille selvää, vaikka asuntolainojen korot vielä maltillisia ovatkin.

Laitetaan vielä päivät kurssit valtioiden 10 vuoden lainoista pensaspaloista, jotka on jo "sammutettu".

Espanja: 5.96300 (nousussa)
Italia: 5.66300 (noussut koko kevään pikku hiljaa)
Kreikka: 21.34200 (tarviiko sanoa mitään?)
Irlanti: 8.20700 (kevään trendi on laskeva, vaikka tänään korko on noussut yli 6%)
Portugali: 11.72800 (trendi poukkoileva)

Tampereen talous on taas alijäämäinen

Tämän päivän Aamulehdessä (keskiviikko 11. huhtikuuta 2012) oli iso etusivun uutinen:

Tampereen talous vajoaa, palveluista on pakko säästää...

menot ovat kasvamassa niin paljon, että valmiiksi alijäämäinen budjetti on repeämässä 30 miljoonaa miinukselle...

tulot ovat pienentyneet, menot eivät voi nousta siitä, mitä talousarviossa sovittiin...

-Vastaukseksi ei riitä, että yli mennään eikä sille voi mitään. Säästöjä pitää tehdä jo tänä vuonna...

suurimmat ylitykset tulevat sosiaali- ja terveydenhoitopalveluista, menot ovat ylittymässä yli 15 miljoonaa euroa...

perusterveydenhuollossa ylityksiä on 2,8 miljoonaa...

sosiaalipalveluissa ylitys on 4,8 miljoonaa, mikä johtuu esimerkiksi toimeentulo- ja työmarkkinatukien noususta

lasten ja nuorten palveluissa menot näyttävät ylittyvän liki kuudella miljoonalla eurolla

Jotta pääsisimme vähän kartalle, niin tarkastellaan Tampereen kaupungin ali-/ylijäämää (miljoonaa euroa) viime vuosilta (vuoden 2012 luku on itse arvelemani uutisen pohjalta):

2008	2009	2010	2011	2012
178,3	-16,7	35,6	-12,5	yli -30

Mainittakoon vielä, että ilmeisesti vuoden 2008 ylijäämä ei ole vertailukelpoinen sähkölaitoksen yhtiöittämisen vuoksi. Ja sanottakoon, että mikäli oikein käsitin, niin vuosi 2008 oli kuitenkin ylijäämäinen ilman sitäkin. Vuonna 2010 kunnallisveroprosenttia puolestaan nostettiin käsittääkseni prosenttiyksiköllä 18 -> 19, joten se voinee selittää osan vuoden 2010 tuloksesta.

Joka tapauksessa: trendi on vahvasti alijäämäinen myös tänä vuonna ja kenties vielä vuonna 2013. Asiaa eivät helpota Tampereelle suunnittellut suuret hankkeet, kuten paljon parjattu (ja syystäkin) tunneli, sekä ratikka. Sain jo muutama postaus taaksepäin ehkä kahden kiivaan ratikanhalaajan (*tirsk*... leikki leikkinä) todistelut siitä, että ratikka on kannattava hanke. Toinen heistä myös ehdotti, että perustetaan yhtiö, joka ottaa mukavat 200 miljoonaa euroa lainaa takaajanaan Tampereen kaupunki. Minusta tätä ratikkahankettakin voisi ihan aikuisten oikeasti pitäisi miettiä siltä kantilta, että onko meillä todella varaa siihen -olipa hanke kuinka hieno tahansa. Sama pätee tunneliin, jossa hyödyt ovat ilmeisesti vain laskennallisia hyötyjä, eivätkä reaalisia hyötyjä, jotka kilahtavat kaupungin kassaan. Toisin sanoen kun meillä joudutaan säästämään lapsista, terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista, niin hyvällä mielin voimme säästää tunnelista ja ratikastakin.

Kunnallisveroprosenttia ei kuulemma aiota nostaa vaalien takia. Mikä yllätys, mutta samalla päästään siihen, että julkisia palveluja on pakko leikata. Tämä on erittäin epämiellyttävää, mutta se on pakko tehdä. Tosin se voi olla vaikeaa, sillä valtio säästäessään sysää vastuuta kunnille, jotka kiemurtelevat jo valmiiksi talouskurimuksessa. Tuloksena on typerryttävä yhtälö, jossa valtion säästäessä ajetaan kunnat hengiltä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? No, on leikattava sieltä, missä menot ovat suurimmat. Lapsilta en kuitenkaan leikkaisi mitään, sillä heissä on tulevaisuutemme kirjaimellisesti, mutta varaa olisi varmastikin muuten sosiaali- ja terveyspuolella. Voisimme vaikka arvioida, että onko yksilö tehnyt tarpeeksi sen eteen, että hän on työllistynyt vai ei. Voisimme alkaa määritellä tiettyjen sairauksien kohdalla, että ovatko sairaudet itse aiheutettuja vai ei. Voisimme myös miettiä yleisesti joitain yhteiskunnan tukia uudelleen: mieleeni jäi tänä vuonna Kelassa asioimassa ollut pariskunta, joka hurautti pois paikalta katumaasturilla.

Sairauksien osalta meidän täytyy myös muistaa, että yhteiskunta on antanut meille vapauden turmella omaa kehoamme miten haluamme. Minusta asia on niin, että tälläinen vapaus antaa myös yksilöille tietynlaisen vastuun, jota emme voi sysätä täysimääräisenä takaisin yhteiskunnalle, kun loka osuu tuulettimeen.

Joka tapauksessa säästöt ovat vaikeita ja itse pelkään, että on aina helppoa leikata lapsilta. Minä olin 90-laman aikaan kouluikäinen ja muistan, kuinka minun oppikirjoistani lähtivät suurin piirtein sivut irti. Sitä en välttämättä halua lapsille enää tapahtuvan. Tuskin kovin moni muukaan.

Lähteet:
http://www.tampere.fi/material/attachments/t/5pT6Mvp6K/Tilinpaatoslyhennelma_2009_kevyt.pdf
http://www.tampere.fi/material/attachments/t/66TQH3snc/TP2011_Tampere_mediatiedote.pdf
http://www.tampere.fi/material/attachments/t/5yTIVQ3ZM/TP2010-kirja_lopullinen_versio_PAINOON.pdf

edit: 15.05.2012 

Tampereen kaupungin tiedotteen mukaan talous on jäämässä 40,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Missä menee poliittisen uskottavuuden raja?

Niin, hyvät lukijat (joita lienee 5-10 kpl...), olen miettinyt tässä muutaman päivän, että missä menee poliittisen uskottavuuden raja. Tämä on tullut esiin jopa mediassakin lähinnä arvonlisäveron noston vuoksi. SDP:n puheenjohtaja ja nykyinen valtionvarainministeri Jutta Urpilainen julisti melko jyrkästi vuonna 2011 seuraavaa:

Sanomme jyrkästi ei kokoomuksen ja keskustan esitykselle nostaa arvonlisäveroa. Se on helppo, mutta huono poppakonsti, joka syöksee meidät syvemmäle siihen suohon, johon olemme viimeisten vuosien aikana painuneet

Vuonna 2012 Urpilainen puolusti kuitenkin arvonlisäveron nostoa näin:

Politiikka on kompromissien taidetta ja välillä kompromissien tekeminen on vaikeaa, mutta voin sanoa, että tämä kompromissi on hyvä, se pienentää tuloeroja ja se on Suomen ja suomalaisten hyväksi

Voisin sanoa tähän, että arvonlisäveron nosto itseasiassa lisää tuloeroja, sillä arvonlisävero on tasavero. Tämän SDP:kin on aikoinaan sanonut ja nyt he sanovat toista.

En kuitenkaan aio takertua tähän epäloogiseen lauseeseen tämän enempää, vaan aion pienen hetken miettiä sitä, mitä muuta Urpilainenkin sanoi. Politiikka on todellakin kompromissien taidetta: kirjakielessä puhutaan näissä asioissa poliittisesta kaupankäymisestä, kansantaloustieteilijät puhunevat trade offista ja tavallinen kansa puhuu lehmänkaupoista.

Totuus on, että politiikka toimii harvoin siten, että yksi puolue voi sanella politiikan suunnat. Siihen tarvitaan erilaisia koalitioita, johon Kokoomus on joutunut keräämään mukaan kaikki pienet puolueet, sekä SDP:n. Syntyi sateenkaarihallitus, jossa kaikki tarvitsevat kaikkia pysyäkseen vallassa. Yhtälö on hyvin vaikea ylläpidettäväksi, mutta tälläisessä tilanteessa poliittinen ilmapiiri tarvitsee välttämättä lehmänkauppoja, jossa SDP:n tiukka ei ALV:n nostolle muuttui kylläksi. Tämä on siis normaalia politiikkaa, eikä siinä periaatteellisella tasolla ole mitään erikoista. Mutta...

... hyvä kysymys on siinä, että missä menee poliittisen uskottavuuden raja?

Kuinka pitkään SDP voi tehdä omia lupauksiaan vastaan ja missä menee se veteen piirretty viiva, jossa kuppi kallistuu siihen suuntaan, että puolue ei pidä lupauksistaan kiinni? Trendi on SDP:n osalta varsin heikko, kuten esimerkiksi näistä voi sen katsoa:

• ALV:n nosto lupauksista huolimatta. Lähde.
• 100% takuut Kreikan lainoille eivät toteutuneet ja tukipaketteja on jaettu sinne tänne. Lähde.

Niin, missä menee se veteen piirretty viiva SDP:n poliittisen uskottavuuden kanssa? Onko se tullut jo vastaan vai ei? 

No, pitäisikö nyt olla tyytyväinen?

Hallitus on tehnyt päätöksiä ja siitä voidaan perustellusti kysyä, että pitäisikö niihin päätöksiin olla tyytyväinen? Vastaan yksiselitteisesti, että kyllä ja ei, sillä päätökset vain alleviivasivat sitä, että olemme oikeasti Kreikan tiellä ja me olemme ansainneet niin kädettömiä päättäjiä, että oikeita päätöksiä ei saada tehdyksi.

Vastaan kyllä, koska olen tyytyväinen siihen, että hallitus edes päätti jotain. Enää ei tarvitse minunkaan arvailla, että mitä sieltä on tulossa.

Vastaan ei, koska tehdyt päätökset olivat osittain täysin vastaan tervettä järkeä. Ja koska olen pessimisti, niin käsittelen vain tätä "ei"-näkökulmaa tässä kirjoituksessani.

Ja mitä vielä: todellisuus on, että valtiontalouden alijäämä kasvoi vuodelle 2012 0,4 miljardia, vaikka lehdissä ynnä muissa medioissa on puhuttu hurjista säästöistä ja leikkauksista.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen, VM:n lähde.

Vuoden 2012 talousarviomenojen loppusumma olisi siten 52,7 mrd. euroa ja tulojen 45,3 mrd. euroa, eli valtion budjetti olisi 7,5 mrd. euroa alijäämäinen vuonna 2012 ... Valtioneuvoston lähde

En ole tietenkään mikään talouden superasiantuntija, mutta jos tehdään säästöjä ja menoleikkauksia, niin luulisi, että silloin alijäämä lähestyisi mieluummin nollaa kuin suurempia miinusmerkkisiä lukuja. Tämä on oikeasti melko käsittämätöntä, että keskituloista suurin piirtein *piip piip piiiiiiip*seeseen ja sitten luvuista paljastuu, että alijäämä kasvaa. Täytyy sanoa päättäjistä, että näyttää varsin hienolta työltä taas.

Kekkonen olisi varmaankin sanonut tässä tilanteessa, että "saatanan tunarit", mutta luulenpa, ettei nykypäättäjillä ole minkäänlaista kykyä tehdä oikeita päätöksiä (leikata julkista taloutta) ennen kuin on liian myöhäistä.

Mitä sitten "saimme"? Aamulehdestä poimittua:

• Lapsiperheen ruoka kallistuu n. 75 euroa vuodessa (ALV:n nosto 24%:iin). Hah, SDP on kovasti mainostanut sitä, että se ei halua tukea tasaveroa. Tässä sitä sitten on, sillä ALV on tasavero.
• Tuloveroa viedään n. 180 euroa vuodessa (3012 kk tienaavalta). Aamulehti oikein innostui ja repäisi tässä kohden isoin kirjaimin: "Verokarhu kaluaa ensi vuoden palkankorotukset". Parastahan tässä on oikeasti se, että kun palkka nousee, niin hyvin usein nousee mm. tuloista riippuva päivähoitomaksu (ja mahdollisesti muut maksut), joten tuloksena tässä on se, että keskituloinen jää tässä ihan oikeasti tappiolle. Joka vuosi vain enemmän. 
• Asunnon ostajaa (jos asunto maksaa 200 000 euroa) palkitaan 800 euron lisämaksulla. 
• ALV nousee 1%:n, kuten todettua.
• Solidaarisuusvero yli 100 000 euroa tienaaville on täysin merkityksetön populistiteko. Sillä kerätään valtion kassaan vain 30 miljoonaa euroa.
• 20 miljoonaa euroa säästetään sillä, että korvaukset yksityislääkärillä käynnistä pienenevät.
• Hallitus rokottaa kuntia oikein kunnolla, sillä 630 miljoonan euron leikkauksiin pistetään vielä 520 miljoonaa lisää vuoteen 2015 mennessä. Kunnallisverot nousevat varmasti ja kansalaiset kiittävät.
• Lapsilisiin ei tule kolmeen vuoteen indeksikorotuksia. Sillä säästetään 100 miljoonaa.

Totuus on, että mitä enemmän tienaat, niin sitä enemmän maksat veroja ja maksuja. Myös pienituloisia rokotetaan oikein kunnolla, mutta totuus on, että Suomi elää kateudesta ja "kannustaa" tätä kautta ihmisiä tekemään työtä. Tämä voisi olla vaikka Kataisen tai Urpilaisen lausahdus, mutta Aamulehdessä oli paljon karumpia kommentteja:

...raamibudjetti ei kannusta työntekoon... työn verotus kiristyy suhteessa sosiaaliturvaan...
Lähde: VATT

Voin suomentaa tuon: toisin sanoen työtä tekevää rankaistaan ja kotona istuvaa silitellään. Vasemmistopuolueet varmastikin kiittävät ja työtä tekevät eivät kiitä.

Näin muistin virkistämiseksi voidaan vilkaista Kataisen hallituksen ohjelmaa:

Hallitus toimii niin, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy.

Ei mennyt ihan putkeen.

 Hallituksen vero- ja menolinjaus kannustaa työntekoon ja lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Tämäkään ei natsannut. Tämä verolinjaus ei todellakaan kannusta työntekoon.

Minulla on enää yksi kysymys: miksei tätä(kään) voinut tehdä oikein? Julkinen talous vie jo valtavan osan Suomen BKT:sta ja se on kasvanut suurin piirtein jättiläiseksi, joka ruokkii itseään. Julkisen talouden pienentäminen, menojen leikkaus ja alijäämän muuttaminen ylijäämäiseksi ei onnistu "talouskasvulla" tai veronkorotuksilla. Me tarvitsemme tuntuvia leikkauksia tai muuten meillä on oikeasti edessä Kreikan kohtalo. Ja jotta ei todeta minun puhuvan aivan puuta heinää, niin siteerataan valtioneuvoston tiedotusta:

Valtionvelan arvioidaan kehyskauden 2013 - 2016 aikana kasvavan noin 18 mrd. eurolla.

Tätäkö me ja meidän päättäjät oikeasti haluavat? 18 miljardin korot olisivat 5%:n korolla 0,9 miljardia, 4%:n korolla  0,72 miljardia euroa ja 3%:n korolla 0,54 miljardia. Siis pelkät korot tästä lisävelasta. Eikö se kiinnosta ketään vai nostammeko lopulta ALV:ta 40¤:iin tai jotain?

Päättäjät, haloo!