Sikainfluenssa ja pelko

Ensin vähän faktaa: Sikainfluenssa

• muistuttaa tavallista influenssaa sillä erotuksella, että oikeastaan kenelläkään ei ole vastustuskykyä sille


• nykytietojen mukaan sikainfluenssa takia kuolee 0,2% sairastuneista, jotka yleensä kuuluvat tiettyihin riskiryhmiin (eli ihmisiin, jolla on valmiiksi jokin vakava perustauti)


• voidaan ehkäistä pesemällä kädet ja yskimällä vaikkapa nenäliinaan


• on siis tavallinen influenssa

Kun faktat ovat nyt kerrottu, niin kertokaa, että miksi

• Media (varsinkin Aamulehti) lietsoo lähes hysteriaa sikainfluenssalla? Mitä hyötyä tälläisestä pelon aiheuttamisesta on kenellekään muille kuin lääketehtaille? Ihmiset luonnollisesti pelkäävät lastensa, itsensä ja läheistensä puolesta ja tekevät tämän "tavallisen" flunssan vuoksi ihan mitä vain saadakseen vaikkapa tamifluta.


• Media julkaisee uutisia yhdestä kuolleesta 6-vuotiaasta tai 22-vuotiaasta miehestä, joka taistelee teho-osastolla elämästään? Ketä tämänkaltaiset uutiset oikein palvelevat?


• Huudetaan rokotuksien perään, jotka olisivat valmiina vasta varhaistalvella? Aikana, jolloin suurin influenssahuippu on luultavasti jo saavutettu.

Ja tästä päästään siihen johtopäätökseen, että jostain syystä media (varsinkin Aamulehti, kts. linkit alta) haluaa meidän pelkäävän, koska pelko hallitsee ihmisiä. Historiasta löytyy monta esimerkkiä, jossa rautainen ote on tarkoittanut pelkoa. En silti usko, että kyse olisi salaliitosta tai mistään muustakaan, mutta ihmettelen suuresti esimerkiksi Aamulehden motiiveja uutisoida tämänkaltaisia uutisia, jotka eivät palvele ihmisiä, vaan herättävät lähinnä huolta ja pelkoa. Toivoisinkin, että pikkuhiljaa turhia uutisia enemmän ja enemmän tuottava Aamulehti ryhdistyisi ja kertoisi vain kylmästi faktat, eikä mässäilisi millään 6-vuotiaan kuolemisella, vaikka kyseessä on toki traaginen tapahtuma.

Lähteitä:
Sikainfluenssa tappoi 6-vuotiaan Chloe-tytön kahdessa päivässä
Sikainfluenssan pahin levittäjä? Kirkon pyhä vesi
Sikainfluenssa: Ruotsalaismies taistelee elämästään tehohoidossa
Nytkö se alkoi? Jopa 65 000 kuolee sikainfluenssaan, pelkäävät britit

Ruokakaupan kartelli

Kävin tänään ruokakaupassa saksalaisessa Lidl:ssä, enkä voinut olla ajattelematta suomalaista, lähes ainutlaatuista, ruokakaupan kartellia.

Mitenkä voi olla mahdollista, että Suomessa on vain kaksi kilpailevaa elintarvikkeita myyvää "kauppaa" (Kesko ja SOK ja jossain mielessä tähän voi laskea Tradekan), jotka voittavat järjestäen lähes jokaisen tonttikaupan? Vaikka mukana on myös pienempiä toimijoita, on tosiasia, että nämä kaksi kauppaa käytännössä määräävät kartellillaan ruuan hinnan. Vai osaako joku muu selittää sen, että Suomi on käytännössä ainoa EU-maa, jossa ruuan hinta ei ole laskenut? Tai sen, että Sirkka-Liisa Anttila on määrännyt ruuan hinnasta tehdyn selvityksen salaiseksi? Tai sen, että ruoka on täällä tolkuttoman kallista. Esimerkiksi jenkkilässä purkkapaketti saattaa maksaa 35 senttiä (dollarin senttiä), kun se maksaa täällä parhaimmissa tapauksissa euron. Näitä esimerkkejähän riittäisi, jos joku vain jaksaisi kaivella.

Suomen tilanne, jossa vain kaksi kauppaa niin sanotusti kilpailee keskenään, lienee Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen tapaus. Mutta suomalaisille tilanne on niin selvä, ettei kukaan jaksa edes kyseenalaistaa sitä. Ketään ei taida oikeammin edes kiinnostaa.

Mutta miten kannattaa sitten käydä nykyään kaupassa? Keskon olen plussa-kortteineen jo ajat sitten hylännyt aivan liian kalliina kauppana ja SOK:n S-Marketit ja Salet olen pikkuhiljaa jättämässä vain maitojen ostoreissujen varaan. Sen sijaan olen siirtynyt ostamaan ruokani yhä kasvamassa määrin Lidlstä, sillä tämän saksalaisen ja syystäkin parjatun (Lidl:llä on kuuleman mukaan ollut vähän vaikeuksia suomalaisen työlainsäädännön kanssa) kaupan ruoka on vain yksinkertaisesti halvempaa ja ennenkaikkea terveellisempää.

Nimittäin olen huomannut, että kahden kauppakassin ostoksien hinta on pudonnut minulla 10-20 euroa per kauppakäynti ja yllätys oli vielä suurempi, kun tarkastelin ostamieni tuotteiden sisällysluetteloa. Nimittäin SOK:n kaupoissa kierrellessä on tullut huomattua, että useimmilla lasipurkista tai metallipurkista löytyvällä ruualla on lisäaineita yhdestä viiteen. Lidl:n tuotteissa lisäaineita ei ole. Ja näinä päivinä, kun ruokaan tungetaan säilyvyyden nimessä vähän mitä sattuu, niin ainakin itse osaan arvostaa tätä.

Windows 7, WMP54G ja hermot

On opetuksen aika.

Käyttöjärjestelmä: Windows 7 64-bit
Wlan-kortti: Linksys WMP54G v.4.1

Minulla oli koneessani kiinni LinkSysin valmistama sysipaska WMP54G, jonka kanssa sain tapella ihan tosissani jo 32-bittisessä Windows XP:ssä. Mutta en voinut kuvitellakaan, millainen ongelma syntyi, kun siirryin käyttämään Windows 7:n 64-bittistä versiota. Kokemukseni olivat sen verran kamalat, että päätin koostaa pienen yhteenvedon yleisimpiin kysymyksiin, mitä WMP54G aiheuttaa käyttäjälleen ja mahdolliset vastaukset näihin kysymyksiin. Pidä tätä vaikka jonkinlaisena FAQ:na.

Ongelma: Windows 7 ei löydä WMP54G-verkkokorttia. Mitä teen?

Vastaus: Et voi tehdä yhtään mitään, sillä Linksysiä ei jostain syystä kiinnosta tehdä Vistalle/Windows 7:lle ajureita, kun käyttöjärjestelmä on 64-bittinen. 32-bittinen ajuri EI Toimi.

Kysymys: Mutta WMP54G:n pitäisi olla niin sanotusti Vista Certified!

Vastaus: Entä sitten? Se on varmasti sertifioitu 32-bittiselle Vistalle, joka ei meinaa tässä tapauksessa mitään.

Kysymys: No voinko saada sen jotenkin toimimaan?

Vastaus: No totta kai voit saada! Pistä koneeseen kiinni jokin toinen wlan-sovitin, kuten vaikkapa USB-väylään menevä A-Link WL54USB, ja hae WMP54G:lle Device Managerin kautta oikea ajuri. Windows 7 löytää tälle ajurin automaattisesti. Homma pelittää sen jälkeen hienosti.

Kysymys: No mikä ongelma tässä nyt sitten muka on?

Vastaus: Ei mikään ellet sitten pelaa. Nimittäin WMP54G:n ajuri, jonka Windows 7 löytää, on aivan susipaska ja se aiheuttaa yhteydellesi n. 60 sekunnin välein toistuvan lagin, jonka vuoksi menee hermot.

Kysymys: No onko tälle parannuskeinoa?

Vastaus: On. Parannuskeinot ovat suurinpiirtein seuraavat:

• 1. Hae ohjelma nimeltä Vista Anti-lag ja yritä käyttää sitä.


• 2. Tarkista Wlan-motukasta (johon otat yhteyden), ettei siellä ole access controllia päällä (tämä tarkoittaa sitä, että motukka hyväksyy vain tietyt mac-osoitteet). Ja jos tämäkään ei auta...


• 3. Osta uusi wlan-kortti, joka toimii ja jolla on tuki 64-bittiseen Windows 7-käyttöjärjestelmään.

Edessä on kipeitä ratkaisuja: veroprosentti on nousussa

Viime viikolla se sitten tuli: täydellinen shokki tai paremminkin pommi, jota olin jo odotellutkin. Kävi nimittäin niin, että yksi viime laman arkkitehdeistä, Erkki Liikanen, sanoi, että veroprosenttia on nostettava jopa viisi prosenttiyksikköä, jotta julkinen talous pysyisi edes jonkinlaisessa kuosissa. Samaan laulukuoroon liittyi myöhemmin Kauppalehdessä Matti Vanhanen, joka totesi, että veroprosenttia on nostettava rajusti.

Tottakai, olemme lamassa, mutta tosiasia on, ettei työtä tekeviä ihmisiä voi käytännössä hengiltä verottaa. Itse laskeskelin, että viiden prosenttiyksikön korotus veroihin vie minut tilanteeseen, jossa persnettoa tulee joka kuukausi 130 euroa. Tämä johtuu siitä, ettei autosta voi luopua (tai sitten luovun työpaikasta), asumismenot eivät vähene ja ruoka ei varmasti halpene kyseistä summaa. Kun mukaan lasketaan vielä vakuutusmaksujen yms. laskujen summien oletettu nousu, niin me työtä tekevät perheelliset olemme niin sanotusti kusessa.

Senpä takia ehdotan, että ennenkuin suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja me työikäiset olemme vähemmistö, että suoritetaan jokin näistä todella kipeistä säästötoimista:

Supistetaan julkista hallintoa: meillä on ihan aikuisten oikeasti julmetun kokoinen virkamieskoneisto, josta löytyy jos jonkin sortin paperinpyörittäjää. "Virkamiehistömme" on itseasiassa niin iso, että sillä voisi pyörittää varmasti tuplasti ellei triplasti isomman kansan asioita.

Leikataan eläkkeitä tai tehdään niille katto: Tehdään eläkkeille jokin katto. Kukaan eläkeläinen ei tarvitse eläkettä tuhansia euroja, vaan jokin katto on saatava. Anteeksi nyt vain eläkeläiset, mutta emme me työtätekevät muuten pysty teitä elättämään.

Nostetaan veroprosenttia maltillisesti: Nostetaan veroprosenttia 1-3 prosenttia, jotta työtätekevätkin osallistuvat talkoisiin.

Nostetaan eläkeikää: Tätä vaihtoehtoa on ainakin näkyvästi väläytelty, mutta lähinnä ammattiliitot ja kansa odotetusti nämä asiat tyrmäsivätkin. Se on tosin ymmärrettävää, mutta jotain kipeitä ratkaisuja olisi tehtävä.

Summa summarum: Meitä työtätekeviä ei saa verottaa hengiltä, sillä meitä on koko ajan vähemmän suhteessa eläköityvään väestöön. Jos viiden prosenttiyksikön veronkorotus tapahtuu, minunkin on oikeasti mietittävä, että kannattaako työnteko. Käytännössä moinen veronkorotus tarkoittaa myös sitä, että keskiluokka tulee poistumaan yhteiskunnastamme tuloerojen kasvaessa ja sitten meidän jaetaan kahteen kastiin.

AKEn tietojärjestelmän uudistus

AKEn eli Ajoneuvohallintokeskuksen tietojärjestelmäuudistus on vuosien saatossa hieman takkuillut ja ongelmia on varmasti ollut kaikenlaisia. On aika kerätä pieni kronologinen uutislähteistä kerätty kollaasi tapahtumista.

1999

Projekti aloitetaan ja odotukset ovat korkealla. "Perskutarallaa, meille on tulossa todella hieno tietojärjestelmä", ajattelevat AKEn pojat varmasti innoissaan.

2000, heinäkuu

Tietoenator vastaa AKEn tietojärjestelmän uudistuksesta.

Nykyinen Tieliikenteen tietojärjestelmä on tarkoitus jakaa paremmin hallittaviin osakokonaisuuksiin, joiden toteutuksen kilpailuttaminen tuo kustannussäästöjä.

2002, kesäkuu

Novo toimittaa AKE:lle tietojärjestelmiä, joiden avulla hallitaan tietoja muun muassa ajoneuvojen omistajista. Hankkeen hinnaksi kerrotaan 3,5 miljoonaa euroa eli ei mitään.

2004, marraskuu

Tietoenator saa AKE:lta jatkopestin ja rahan ulos kippaaminen ovista ja ikkunoista voi jatkua entiseen malliin.

Tärkeimpiä TietoEnatorin valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat edullisin kokonaishinta, toimitusvarmuus, asiantuntemus ja teknologian hallinta, osapuolet sanovat.

2006, elokuu

Endero testaa AKEn uuden tietojärjestelmän. Ilmeisesti testaukset tuovat roppakaupalla ongelmia, jos uutisista täytyy jotain päätellä.

2007, kesäkuu

AKE:n tietojärjestelmäprojekti myöhästyy kahdeksalla (8) vuodella. Samalla arvioidaan, että koko projekti on valmis vasta 2011 ja todetaan, että hankkeen hinta on noussut jo 36,2 miljoonaan euroon. Tietoenator ja WM-Datan puuhaillessa omiaan, on AKE myös todennut, että autoilijat maksavat tämän hienon uudistuksen.

2009, toukokuu

AKE:n tietojärjestelmäprojekti myöhästyy kymmenellä (10) vuodella. Hankkeen hinta on noussut jo 49 miljoonaan euroon. Toisin sanoen kahden vuoden aikana on todettu, että hankkeen hinta on noussut 12,8 miljoonaa euroa. Melkoisen käsittämätöntä oikeasti.

Aftermath:

En rehellisesti osaa sanoa, että pitäisikö tässä enää itkeä vai nauraa. Olen onnellinen auton omistaja, joten minäkin joudun maksamaan nämä perseilyt. Mutta hei, maksetaan yhdessä! :)

edit: Jos joku lukee näitä minun postejani, niin heitelkäähän kommentteihin lisää linkkejä tähän AKE:n tietojärjestelmäuudistukseen, niin saan listasta täydellisemmän!

Suomesta ei sitten tullutkaan banaanivaltiota

Niin, kai tässä nyt sitten saa olla hieman yllättynyt siitä seikasta, ettei Suomesta sitten tullutkaan banaanivaltiota. Tarkoitan tietenkin sitä, että sähköinen äänestys päätettiin sittenkin uusia kaikissa kolmessa kokeilukunnassa. Kriisi on siis ohi, mutta tällä kertaa vastuunkantajat puuttuvat. Tuija Brax ei aio ottaa vastuuta mistään ja todennäköisesti "soo soo"-sormi on heilutellut jonnekin oikeusministeriön virkamiesten suuntaan. Joka tapauksessa käsissämme on malliesimerkki siitä, jossa vastuuta ei aiota ottaa yhtään mistään.

Ilkka Kanerva joutui eroamaan muutaman tekstiviestin takia, mutta Tuija Brax ei aio ottaa minkäänlaista poliittista vastuuta. Toisaalta se on tässä maassa lähes maan tapa, joten kovinkaan suurta vahinkoa ei oikeastaan pääse edes syntymään... Mitäs pienistä.

Tärkeintä kuitenkin on, että korkein hallinto-oikeus teki sen, minkä laki, maalaisjärki ja kaikki muutkin seikat sanoivat: vaalit menevät uusiksi. Tämä siitäkin huolimatta, että hallinto-oikeuden mielestä 2-4 prosentin virhemarginaali on ihan oikeankaltainen ratkaisu. Onneksi korkeimmasta oikeudesta löytyi kuitenkin selvästi tervejärkisempää porukkaa ja minäkin voin lopettaa itkemiseni tähän.

HS
Brax ei tietenkään aio erota
Helsingin Sanomat vielä

PETA ja eläinsuojelu: kaksinaamaista touhua?

Eläintensuojelu voi olla kaksinaamaista touhua; ainakin www.petakillsanimals.com-sivuston mukaan, joka kertoo, että PETA on

omassa eläinsuojassaan tappanut vuodesta 1998 lähtien 21 339 eläintä.

Kolmesta sadasta eläimestä keskimäärin vain yksi (1) eläin pääsee uuteen kotiin -loput tapetaan. Minun mielestäni järjestölle, jonka mottona on

"eläimet eivät ole olemassa siksi, että ihminen voisi syödä, pukeutua, viihtyä tai tehdä kokeita"

, pitäisi olla jotain muutakin tekemistä kuin tappaa kotieläimiä. On kyseessä sitten tilanpuute, työntekijöiden ja/tai järjestön välinpitämättömyys, niin homma vaikuttaa todella kaksinaamaiselta toiminnalta. Siitäkin voidaan tietenkin keskustella, että onko kotieläinten pito edes kovinkaan eettistä (varsinkin kaupungeissa), mutta ei kotieläinten tappaminenkaan kuulostaa PETA:n suojissa kovinkaan mieltä ylentävältä.

Järjestön, joka muun muassa tutkii eläimiin kohdistuneita julmuuksia, pitäisi kääntää katseensa omaan toimintaansa ja arvioida omia tekemisiään yhtä kriittisellä silmällä kuin muidenkin järjestöjen / yritysten tekemisiä. Eläintensuojelu on tärkeää työtä, mutta tämänkaltainen toiminta vie pohjaa itse asialta.

Lähteet:
www.petakillsanimals.com
PETA (Wikipedia)