Lyhesti vielä Tampereen tunnelista ja ratikasta

Ajattelin jo, että lopetan kirjoittamisen Tampereen tunneliasiasta ja ratikasta, mutta pakko se on kai vielä kerran viitsiä, sillä tänään (18.5.2013) Aamulehdessä oli juttu, joka vahvistaa omat luuloni koko asiasta. Ja se asia on se, että

tunneli ja ratikka on käytännössä hitsattu yhteen ja sen vuoksi mm. vihreät kannattavat myös tunnelia.

Mitä jutussa sitten kirjoitettiin?

Toimittaja Aki Taponen kirjoittaa mm.

Ratikan reitin valinta Pispalan kannaksen kohdalla halutaan jäädyttää, kunnes Rantaväylän tunnelista on ensi syksynä päätetty...

Kommentissa Aki Tapola myös kirjoittaa:

...Nyt se sitten tapahtui, ratikka ja Rantaväylän tunneli koplattiin yhteen... Konsernijohtaja Kari Kankaala korosti torstaina aamulla ratikkareittejä koskevassa tiedotustilaisuudessa, että ratikkasuunnitelma on laadittu sillä oletuksella, että Rantatunneli toteutuu...

No, tämä ei ole mikään yllätys. Kukaan ei voi väittää, että tämä tulisi jotenkin yllätyksenä, sillä tälläisiä lausuntoja on ollut luettavissa rivien välistä jatkuvasti (mm. Aamulehden näkökulma-palsta, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelisen kirjoitus) ja terve järkikin sanoo, että jos tunnelia ei tule, niin ratikkaakaan tuskin tulee. Tämä tosin tarkoittaa sitä, että arviolta kahden sadan miljoonan euron ratikka ja muutaman sadan miljoonan tunneli yhdistetään, niin Tampereen kaupungilla on käsissään jonkinlainen ongelma. Moraalinen ongelma se on jo sen takia, että samaan aikaan kaupungin on pakko joko lomauttaa tai vaihtaa työntekijöiden lomat vapaaksi. Taloustilanne on täällä Tampereella oikeasti suhteellisen vaikea, sillä turskaa on tullut ja on tulossa kymmeniä miljoonia euroja tilanteessa, jossa talous ei kasva, vaan pikemminkin kutistuu.

Ymmärrän jollain tasolla, että tunneli-investoinnin ajatellaan mm. tuovan työtä ja asuntoja lähelle keskustaa, mutta samalla tunnelin puoltajat unohtavat muutaman asian. Ensinnäkin töitä se todennäköisesti tuo harvalle ja toisekseen jos maankäyttö hyödynnetään asuntoja rakentamalla, niin kenellä muka on varaa ostaa niitä asuntoja? Väittäisin, että hyvin harvalla. Muutenkin tunnelin merkittävin säästönäkökulma on virallisestikin muutaman minuutin aikasäästö, joten koko homma ei ole realistisesti ja taloudellisesti kovinkaan vakaalla pohjalla. Ratikan on taas ajateltu nostavan reitin varrella olevien tonttien hintaa: totta ehkä, mutta on myös mietittävä, että arvoksi voidaan arvioida mitä vain, mutta todellisuudessa sitä ei välttämättä saada kaupaksi sillä "arvolla". Arvokin on hyvin suhteellista.

Toivoisin, että Tampereen kuntapäättäjät puhaltaisivat nyt pelin poikki hetkeksi. Miettisivät investoinnin suuruutta ja järkeä ja tekisivät realistiset taloudelliset laskelmat siitä, että kannattaako koko homma. Miettisivät, että tuleeko mahdollisiin uusiin asuntoihin asukkaita ja tuleeko ratikan käyttöasteeksi tarpeeksi suuri, että investointi ikinä maksaa ratikkaa kohtuullisessa ajassa takaisin.

Kohta on liian myöhäistä

Hyvät vähäiset lukijat,

Pian alkaa olla jo sellainen aika, että on liian myöhäistä korjata tätä Suomea vaanivaa ja jäytävää talouskehitystä, joka on tekemässä rikkinäisestä hyvinvointivaltiosta jotain, mitä se ei ole ollut pitkään aikaan. Korjausliikkeitä pitäisi tehdä varsinkin hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden piirissä, mutta kukaan ei tee mitään, mikä auttaisi tilannetta. Kun pitäisi tehdä kipeitä päätöksiä, niin:

Hallitus:

• Taistelee sote-uudistuksensa kanssa. Tämä asia luvattiin saattaa kuntoon ennen kuntavaaleja. Sitä ei kuitenkaan kyetty tekemään ja nyt täytyy muistaa, että viime kuntavaalit olivat täällä Suomessa lokakuussa 2012. Nyt on toukokuu 2013 ja asiasta ei ole päästy yhtään sen pidemmälle. Erilaisia sekoiluja, työryhmiä ja lupauksia on annettu, mutta ne ovat ihan yhtä tyhjän päällä. Mitään valmista ei ole tullut, eikä todennäköisesti ole myöskään tulossa.
• Katainen taistelee Himas-sotkunsa kanssa.
• Urpilainen ihmettelee "takuutuksiaan".
• Hallitus jakelee rahoja ulkomaille ja Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander kertoo julkisesti, että "Kreikasta on tullut suomalaisille veronmaksajille silkkaa voittoa". Valitettavasti Kiander varmaankin vahingossa unohtaa kertoa, että Kreikka ei olisi maksanut meille näitä korkovoittoja ellei Suomi olisi kipannut Kreikkaan lisää rahaa (Kreikkahan on teknisesti konkurssissa ilman tukia). Tämähän tarkoittaa selkeästi sanoen sitä, että olemme itse maksaneet itsellemme rahat takaisin. Muutenkin jo viime vuoden marraskuussa tiedettiin kertoa, että Suomi on antanut velkoja Kreikkaan anteeksi miljardi euroa. 

Hallituksen riippakiviin voidaan helposti laskea myös muita asioita, muttei niitä tässä jaksa kaikkia käydä läpi. Ehkä läpinäkyvimmät epäonnistumiset on otettu vastaan rikkidirektiivissä ja ehdottomasti Ville Niinistön neuvottelemassa sopimuksessa (Durban, 2011, mm. kommentteja täällä), jossa maksamme siitä, että meillä kasvaa puita aiempaa enemmän. Omasta mielestäni kyseinen sopimus on ehkä huonoin pitkään aikaan neuvoteltu sopimus, mutta sen kanssa on nyt vaan elettävä. 

Työrintamalla nähdään jälleen tuttua sotaa. Työnantajat tarjoavat ehdotonta nollalinjaa Häkämiehen suulla ja AY-liike tietenkin toivoo ja haluaa jotain aivan päinvastaista.

Jotta totuus ei unohdu, niin skenaario on käytännössä seuraava:

• Jos palkankorotukset ovat nollaluokkaa, tarkoittaa se, että työpaikat ehkä säilytetään siellä missä pystytään ja kansalaisten ostovoima putoaa inflaation seurauksena muutamia prosentteja. Ostovoiman kurjistuminen tarkoittaa sitä, että asuntojen hinnat eivät tule nousemaan (oh, no!) eikä talous nouse ainakaan kotimaisella kulutuksella. Valitettavasti tämä ei varmastikaan käy AY-liikkeelle, joten luvassa lienee syksyllä ratkiriemukas lakkoaalto.
• Toinen vaihtoehto on, että palkkoja nostetaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajat potkivat yksityiseltä puolelta ihmiset pois sen mukaisesti, mitä palkkoja on nostettu. Vähemmällä täytyy jälleen kerran tehdä enemmän. Julkisella puolella se tarkoittaa varmastikin lomautuksia, itkua ja tuhinaa. Valitettavasti tämä on todennäköisempi skenaario, sillä AY-liikkeen nykyisin tapoihin tuskin kuuluu jäsenistä huolehtiminen, vaan lähinnä työtä tekevien jäsenten edut. Ikävää, mutta totta.

Ennen kuin päästään vielä Suomen surulliseen tilanteeseen, niin sanon vielä muutaman sanan VATT:n ylijohtajan huhtikuisesta riemastuksesta. Lyhykäisyydessään selitettynä Vartiainen haluaisi maahanmuuttajia matalapalkka-aloille, koska suomalaiset eivät näitä töitä halua tehdä. Syykin tähän taitaa olla selvä, sillä kotona makaamalla saa saman kuin matalapalkka-aloilta. Sen sijaan, että ottaisimme tänne kielitaidottomia maahanmuuttajia, voisimme työllistää omat työttömämme siten, että tekisimme työnteon kannattavaksi. Se ei tarkoita sitä, että nostaisimme matalapalkka-alojen palkkoja, vaan leikkaisimme sosiaalietuuksia ja/tai laittaisimme sosiaalietuuksia ehdollisiksi. Tälläiset asiat tosin vaatisivat poliittista tahtoa, jota ei varmasti sixpäck-hallitukselta löytyisi senkään vertaa. 

Luin tänään Aamulehden sunnuntai-palstalta (15. toukokuuta 2013) surullisia tarinoita viime ajan lamasta. Kuulostaako tämä tutulta nykytilanteeseen nähden?

Keväällä 1989 arvovaltainen talousneuvosto esitti synkän näkymän: Suomen talous uhkaa ajautua pysyvään matalan kasvun, korkean työttömyyden ja vaihtotaseen alijäämän aikaan. Herätys jäi kokematta. Kansalaisille vaihtotaseen alijäämän yhteys omaan arkeen oli aivan liian etäinen. Poliitikoille varoitukset eivät kelvanneet, koska niiden vuoksi olisi pitänyt ryhtyä tekemään ikäviä päätöksiä.

 Katsotaanpa nykytilannetta siis:

• Matala kasvu: BKT romahti vuonna 2008 peräti 8,5%. Emme ole vieläkään toipuneet siitä. Ja itseasiassa tilastojen mukaan vuoden 2012 BKT:n kasvu on myös ollut miinusmerkkistä. Vuosille 2013 ja 2014 usea eri taho ennustaa BKT:n nousevat 0-2.5% vauhtia, joka tarkoittaisi sitä, että parhaimmillaan pääsisimme vuoden 2008 tasolle ehkä vuonna 2014. Joka tapauksessa talous ei ole kasvamassa mitenkään rytisten, sillä meillä ei ole mitään uutta Nokiaa tulossa. Pääosin menomme ovat vahvassa nousussa ja hallitus ottaa yli 5 miljardia vuodessa uutta velkaa rahoittaakseen lähinnä ylikasvanutta julkista sektoria.
• Korkea työttömyys: Useat tahot ennustavat, että työttömyys tulee pysymään 8 ja 9 prosentin välissä. Jotain olemme kuitenkin oppineet Kreikan luovasta kirjanpidosta, sillä olen varma, että osa työttömyydestä piilotetaan Suomessa tilastojen ulkopuolelle. On kursseja ja ties mitä vipstaakia, jolla tilastoja kaunistellaan, enkä usko, että esimerkiksi osa-aikaisesti työskenteleviä lasketaan työttömiksi ollenkaan, vaikkeivat he sillä rahalla toimeen tulisikaan.
• Vaihtotaseen alijäämä: vaihtotase oli alijäämäinen vuosina 1990-1993. Sitten olikin pitkä aika plussakautta, kunnes vuonna 2011 se kääntyi miinuksen puolelle. Myös vuosi 2012 oli miinusmerkkinen ja kaikki taloutta tutkivat tahot ennustavat, että vaihtotase on alijäämäinen myös vuonna 2013 ja 2014. Lohduttomuutta on siis tiedossa tätä kautta oikein olan takaa. Politiikkoja tuskin asia kiinnostaa.

Mitä meidän (tai siis politikkojen) pitäisi tehdä? Esko Aho on tänään kertonut, että "tilanne on vakava", ja että meidän "pitäisi herätä". Tätä minäkin olen odottanut, mutta toistaiseksi oikeastaan mitään ei ole tehty, koska hallituksemme vaikuttaa osin kädettömältä, osin osaamattomalta. Sopassa on liikaa puolueita, joiden on vaikea muodostaa erinäisistä ideologioistaan yhtenäistä mielipidettä. Siinä on se ongelma, vaikka meidän pitäisi kiireesti mennä hattu kourassa kertomaan julkisen alan työntekijöille, että palkankorotuksia ei ole tulossa ja itseasiassa teidän pitäisi pudottaa palkkojanne 10-20% tai muuten joudumme lomauttamaan/irtisanomaan teidät. Samalla pitäisi kertoa, että lainsäädäntöä ja sosiaalietuuksia muutetaan niin, että työn vastaanottaminen matalapalkka-aloille on entistä kannattavampaa ja että töissä käyminen on kannattavampaa kuin kotona istuminen. Kovia puheita, mutta yleensä kovat ajat vaativat kovia tekoja.

Valitettavasti uskon, ettei päättäjistämme ole siihen. Seuraavat vaalit ovat varmaan liian lähellä tai jotain. Palkkaneuvottelut ovat tulossa ja pian kuulemme kovia juttuja siitä, kuinka mojovia palkankorotuksia haetaan sillä, ettei ostovoima katoa. Muodissa on taas keynesiläinen talouspolitiikka, jossa huonoina aikoina pitäisi tehdä elvytystä. Olen osittain Keynesin kanssa samaa mieltä, mutta valitettavasti Keynesiläinen talouspolitiikka ei taida toimia, kun tuotteiden asiakkaita tai ostajia ei Euroopasta tai mistään muualtakaan löydy. Silloin täytyy jo pakostikin leikata. Eikä Keynesin faneja ole tietenkään kaikkialla. Juurikin tänään uutisoitiin Harvardin professorista, joka oli sanonut ikäviä asioista Keynesistä. Ja sen lisäksi Taloussanomien Jan Hurri kertoi Suomen valtiovarainministeriön kertoneen, että kriisistä koituu Suomelle hyötyä. Hurri oli otsikoinut oman juttunsa "Uskoo ken tahtoo"-termillä ja samoilla linjoilla olen maallikkona minäkin. 

Hallitus ulkoisti ikävät uutiset kuntien kerrottavaksi

Hallituksen kehysriihi on jokin aika sitten lusittu ja sieltä tulleet päätökset on otettu hyvinkin vaihtelevasti vastaan. Leikkaustarve oli valtava, mutta hallitus päätti olla korottamatta veroja (joka oli sinänsä oikein) ja hieman yllättäen lisäsi menojaan, vaikka persnettoa tulee joka vuosi lisää hirveät määrät. Koko kehysriittä alleviivasi se salainen toive, että talouskasvu pelastaisi Suomen. Tätä talouskasvua lähdettiin hakemaan sillä, että yhteisövero laski huomattavasti varsinkin kilpailijamaihin verrattuna. Lienee sanomattakin selvää, että tälläinen talouskasvu tälläisessä taloustilanteessa on käytännössä täysin absurdi toive. Valitettavasti kehysriihen päätökset tarkoittivat samalla sitä, että hallitus ulkoisti ikävät uutiset kuntien kerrottavaksi.

Se tarkoittaa muutamaa asiaa. Kunnat:

• Nostavat kunnallisveroprosenttia miltei 100%:lla varmuudella (veronkorotukset...).
• Kunnat tulevat lomauttamaan tai irtisanomaan huomattavan määrän ihmisiä.
• Kunnat tulevat leikkaamaan palveluista.

Tämä on luonnollinen suunta, sillä julkinen sektori on niin vahvasti pöhöttynyt Suomessa, että leikkaukset on tehtävä. Nyt hallitus kuitenkin ajattelee omia kannatuslukujaan ja antaa lomauttamisen ja kansalaisten rankomisen kuntien tehtäväksi. Sinänsä ihan okei, mutta kirjoitankin tätä vain siksi, etteivät muutokset tule kenellekään yllätyksenä ja pyytämättä.

Kuntalehti kirjoitti kehysriihen negatiivisista päätöksistä kunnille osuvasti ja hyvinkin totuudenmukaisesti. Lienee selvää, että kehysriihen päättäjiä kuntien terveiset eivät ole kovinkaan paljon kiinnostaneet. Kuntalehti kirjoitti mm. että

Julkisen talouden säästöjen käytännön tekeminen on siirretty kunnanvaltuustoille, se on asian ydin. Kunnanvaltuutetut tässä joutuvat kansalaisille selittämään, että miksi niin, näin tai noin säästetään, nostetaan veroja, ei investoida ja palvelut heikkenevät, Vuorento sanoo.?

 Yksin yhteisöveron alentamisesta koituu kunnille Vuorennon mukaan yli 400 miljoonan euron menetykset kehyskauden aikana.?
– Tässä on keksitty tämmöinen erikoinen juttu, että otetaan mukaan dynaamisia vaikutuksia, joista kukaan ei tiedä mitä ne ovat.

Sen lisäksi kuntien valtionosuuksia leikataan jo aiemmin sovitun lisäksi joka vuosi niin, että vuonna 2017 valtionosuudet ovat 265 miljoonaa euroa alemmalla tasolla kuin tällä hetkellä.?
– Laskennallinen korotuspaine kunnallisveroon on 1,2 prosenttiyksikköä näiden leikkausten takia.  

 Mihin tämä siis konkreettisesti johtaa? No, katsotaanpa ja mietitäänpä:

• Salon kaupunki lomauttaa 2000 ihmistä. Kyllä: 2000 ihmistä. Mitä Aamulehti on unohtanut netti-uutisestaan mainita, niin Salon kaupungissa yritettiin neuvotella paikallinen sopimus, jolla alennettaisiin henkilöstömenoja, mutta työntekijäjärjestöt eivät tähän suostuneet (Aamulehti tiistai 26.3.2013). Toisin sanoen rivien välistä on luettavissa, että työntekijäjärjestöt ovat sitä mieltä, että kannattaa pistää jäsenet mieluummin palkattomalle lomalle ajaksi n mieluummin kuin suostua palkanalennuksiin, jotka ovat tavalla tai toisella tulossa joka tapauksessa. Jotain muuten kuntatalouden pöhöttymisestä kertoo sekin tieto, että n. 50 000 asukkaan kaupungilla on töissä noin 3500 ihmistä... Sekin on vielä sanottava, että ei ole mikään yllätys, että vasemmiston, vihreiden ja yhden perussuomalaisen talousosaaminen ei näyttänyt toimivan Salossa millään tavalla.
• Tampere tavoittelee tälle vuodelle 22 miljoonan euron säästöjä. Toisen uutisen mukaan säästötavoitteita haetaan lomarahojen vaihdolla palkattomiin lomiin, sekä tarvittaessa lomautuksilla. Hurraa!
• Noin 22 000 asukkaan Jämsä teki 6,2 miljoonan euron alijäämän vuonna 2012 (Aamulehti 27.3.2013).
• Kihniön (asukasluku 2141) alijäämä oli vain 79 000 euroa, mutta vain sen takia, että se sai valtiolta rahaa satoja tuhansia euroja. Valtionosuudet ylittivät kunnan verotulot 300 000 eurolla. (Aamulehti 27.3.2013)
• Ikaalinen jäi plussan puolelle 25 000 euroa. Tekijöitä plusmerkkiseen tulokseen olivat onnistunut tonttikauppa, säästöt henkilöstön palkoissa, sekä verojen nosto. (Aamulehti 27.3.2013)
• Hämeenkyrön hakee henkilöstöltään tukea menokuuriin. Kunnan toimintakulut kasvoivat vuodessa 9,3 prosenttia ja kunnan tilinpäätös on 2,3 miljoonaa euroa pakkasella. (Aamulehti 27.3.2013)
• Mänttä-Vilppulan (asukasluku noin 11 000) on pakko laatia kova säästökuuri. Sen vuoden 2012 tilinpäätös on 3,9 miljoonaa euroa pakkasella ja vuoden 2011 tilinpäätös 3 miljoonaa euroa pakkasella. Kunnan nettomenot ovat kasvaneet kolmessa vuodessa 8,5 miljoonaa euroa enemmän kuin verotulot. (Aamulehti 27.3.2013)

Nyt kun voi lukea näin hyvistä tuloksista kunnallisella tasolla, niin mitähän se mahtaa tarkoittaa, kun valtio rokottaa kuntia vielä lisää? Ei varmasti mitään hyvää ainakaan.

Vielä hauskana kuriositeettina on mainittava, että tämän päivän Aamulehdessä (29.3.2013) vasemmistoliiton kansanedustajat haluavat muutoksia jo sovittuihin asioihin kehysriihessä. Etenkin osinkoverotukseen. Osa kansanedustajista on myös Aamulehden mukaan sitä mieltä, että heidän on mietittävä, että ovatko he mukana tälläisessä hallituksessa. Itse en usko, että Paavo Arhinmäki ja co. lähtevät yhtään mihinkään. Ministerinpestit kun ovat niin mukavia muutenkin.

Ja toisena hauskana kuriositeettina on mainittava AY-liike. Voin vain kuvitella, kuinka kuntatyönantajilta haetaan suuria palkankorotuksia, vaikka todellisuus on se, että suunta on miinusmerkkinen tai sitten lomautetaan/irtisanotaan porukkaa huolella ulos.

Ymmärtääkö Hautala erota hallituksen toimintakyvyn vuoksi?

Tämän päivän Iltalehden mediamyllytyksen jälkeen minun on pakko kirjoittaa "ääneen", että ymmärtääkö Heidi Hautala erota, jotta hallituksen toimintakyky säilyisi uskottavana?

Vastaus on mitä luultavammin ei, mutta se tarkoittaisi samalla sitä, että ministeri, joka on harmaan talouden ministeriryhmän jäsen ja joka silti käyttää harmaata työvoimaa syö kaiken uskottavuuden hallitukselta, joka kamppailee jo valmiiksi uskottavuutensa kanssa. Toisin sanoen Hautalan olisi parasta erota itsensä takia ja hallituksen vuoksi.

Miksi siis mesotaan? No siksi, että Heidi Hautala on Iltalehden tietojen mukaan teettänyt pimeää töitä kahteenkin eri otteeseen. Tämän hän on myös myöntänyt ja pyytänyt sitä anteeksi. Hän on samalla kertonut tuottaneensa uskottavuusongelman hallituksen harmaan talouden ohjelmalle. Ja kas, olen siitä täysin samaa mieltä.

Koska Ilkka Kanerva joutui eroamaan käytännössä aikoinaan sen takia, että hän lähetteli tuhmia tekstiviestejä eräällä "kohujulkkikselle", niin minä kysyn, että eikö olisi jo pelkästään hallituksen uskottavuuden kannalta tärkeää, että Heidi Hautala myös eroaisi? Joku kommentoija lohkaisi Hesarin palstalla, että tämä on hyvä testi suomalaiselle tasa-arvolle: jos mies joutuu eroamaan tekstiviestien takia, niin on kohtuullista, että nainen eroaa tämän takia. Jos ei, niin mitä se siis kertoo suomalaisesta tasa-arvosta?

Valitettavasti itse en todellakaan usko siihen, että Hautala eroaisi. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ennättikin jo sanomaan, että "Hautalan asema ministerinä ei ole kyseenalainen". Pääministeri Katainen sanoi, että "Hautala voi jatkaa ministerinä". Mitä se kertoo hallituksestamme? Lisäksi mitä se kertoo ministeri Hautalasta, että hän kirjoittaa omassa blogissaan, ettei ole teettänyt pimeää työtä, mutta kuitenkin pyytää anteeksi mm. äänestäjiltään? Suoraan sanoen koko blogikirjoitus on pelkkää selittelyä: vahinko on jo tapahtunut, mutta vastuuta ei suomalaisen tavan mukaan aiota ottaa. Näin minusta ainakin tuntuu.

Jos Heidi Hautala ei eroa, niin se kertoo jotain hyvin tavanomaista ja samalla jotain moraalitonta poliittisesta kulttuuristamme. Jotain sellaista, ettemme voi enää luottaa ministereihinkään enää. Vai oletteko samaa mieltä?

Onko Aamulehti tunneliasiassa riippumaton?

Haukkasin palan viime viikon aamuleivästä väärään kurkkuun, kun Aamulehti "masinoi" melkoisen kampanjan tunnelin puolesta sen jälkeen, kun 35 tamperelaista valtuutettua oli allekirjoittanut valtuustoaloitteen tunnelihankkeesta irtisanoutumiseksi. Ei kestänyt kovinkaan kauaa, kun "riippumattomaksi" (katso kohta "Kannattavuus") itseään tituleeraava Aamulehti aloitti ainakin omasta mielestäni melkoisen kampanjan tunnelin puolesta niin omalla palstallaan kuin lukijan palstalla, joka on luonnollisesti oma suosikkipalstani.

Toki Aamulehti voi kertoa oman kantansa näkyvästi ja kuuluvasti, mutta jos lehti oikeasti kutsuu itseään riippumattomaksi, niin jotain on pahasti vialla. Ainakin minun silmissäni.

Miten homma siis eteni Aamulehdessä (Aamulehden aikajana)?

• 18.02.2013: osa Tampereen kaupungin valtuutetuista tekee valtuustoaloitteen tunnelihankkeesta irtisanoutumiseksi. 
• 19.02.2013: Aamulehden pääkirjoitus, "Väylä poliittiselle pelille on avattu", julkaistaan. Pääkirjoituksessa todetaan mm.

  Demareiden ja vasemmistoliiton tunnelialoitteelle on vaikea keksiä muuta motiivia kuin populismi ja kansansuosion kalastelu...
  
  Demareiden ja vasemmistoliiton aloitteelle on vaikea löytää muuta motiivia kuin populismi ja poliittinen peli. Toki perussuomalaiset olisi saattanut päästä keräilemään aloitteella omia poliittisia irtopisteitä, jos se olisi tehnyt aloitteen yksin...
  
  Poliittisesti aloite on kömpelö. Asian ratkaisemiseksi olisi varmasti ollut löydettävissä muitakin, yhteistyön kannalta hedelmällisempiäkin keinoja. 

  En ymmärrä tätäkään. Jos populismia on se, että pieni enemmistö valtuutetuista tekee tämänkaltaisen aloitteen, niin eikö tässä mennä jo metsään lujaa? Eikö enemmistö olekaan demokratiaa vai onko kyse siitä, että valtuustoaloite on Aamulehden mielestä väärä? Ja poliittisesti aloite on myös kömpelö? Miten tälläisiä asioita pitää viedä eteenpäin jos ei valtuustossa? Ja kansansuosiolle voidaan heitellä kintaita jo senkin vuoksi, että suurin osa tamperelaisista vastustaa tunnelia. He eivät halua kaupungin rahoja tunneliin, joille olisi parempiakin kohteita.

• 21.02.2013: Aamulehden uutinen: "Rantatunnelin kaatuminen voi maksaa paljon". 

  Jos Tampereen kaupunki päätyy johonkin toiseen ratkaisuun kuin pitkään Rantatunneliin, neuvottelut valtion rahoitusosuudesta jouduttaisiin aloittamaan alusta.

  Uutisessa annetaan ymmärtää, että jos valtuustoaloite menee läpi, niin ainakin rahoitusneuvottelut valtion kanssa joudutaan aloittamaan alusta. Koko juttu luo sellaista kuvaa, että tunnelipäätöksen kaataminen tai jarruttaminen tuo Tampereen kaupungille huomattavia lisäkustannuksia. Mielestäni tämä on selvää negatiivisen mielikuvan luontia asiasta. Tosiasioiden kerrontaa? Ehkä, mutta samaan juttuun olisi voinut myös tuoda esiin tunnelipäätöksestä luopumisen positiivisia puolia (jos sellaisia on). 

• 21.02.2013: Aamulehden Näkökulma-palstalla Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kirjoittaa: "Tunnelin kaato voisi tulla kalliiksi". 

  Tampereen Rantaväylän tunnelia ei kannata arvioida erillisenä hankkeena. Se on osa keskustan kehittämisen mahdollistavaa kokonaisuutta...

  No varmaan onkin, mutta kai meillä nyt sentään vaihtoehtoja on? Vai eikö ole? Onko tämä tosiaan ainoa vaihtoehto?

  Nyt voidaan joutua jopa kärsimään taloudellisesti siitä, ettei tunnelia ehkä rakennetakaan...

  ??? Niin siis ketkä kärsivät?

  Keskustan alueelle tarvitaan asuntoja 5000-10000 uudelle asukkaalle. Ranta-Tampellan 3600 asukkaan uusi alue on merkittävässä roolissa kasvutavoitteen saavuttamiseksi...

  Jaa? Jos tunneli tulee, niin Ranta-Tampellaan tulee niin kalliita asuntoja, että vain harvalla on ylipäätään varaa asua siellä. Jos asuntojen hintakehitys jatkaa hullua rataansa, niin asunnoista tulee sikamaisen kalliita. Aamulehti kirjoitti jo vuonna 2011 siitä, että Tampereen kalleimmat asunnot löytyvät Ratinasta.

  ...Hämeenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi nostaa Rantaväylän liikennemäärät nykyisestä 25 000 autosta vuorokaudessa aina 48 000 autoon vuorokaudessa 2030 mennessä. Jos tunnelia ei tule Mustaanlahteen pitää suunnitella eritasoliittymät...

  Onko siis tästäkin tehty jo päätös, että Hämeenkatu muutetaan joukkoliikennekaduksi? Ja toisekseen kun ihmisten olot kurjistuvat jatkuvasti, niin yhä harvemmalla on varaa autoon. Ja sitäpaitsi, jos joukkoliikennekatu tulee, niin eikö Ratikan pitäisi kuljettaa suurin osa näistä ihmisistä muutenkin? Olen noiden lukujen suhteen melko epäileväinen...

  Mikäli Rantaväylää ei kehitetä, voidaan Hämeenkadun rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä unohtaa...

  Jaaha, nyt selvisi, että miksi Vihreät kannattavat tunnelia. Ilman tunnelia ei tule siis ratikkaa?

  Ranta-Tampellan 3600 asukkaan alue jää toteutumatta...
  
  ...Ranta-Tampellan aluetta vastaavan asukasmäärän sijoittaminen uusille alueille merkitsee noin 15 miljoonan lisäkustannuksia veronmaksajille...

  Ja jos Ranta-Tampella rakennetaan, niin se ei maksa veronmaksajille mitään?

  Tunnelin korvaavat eritasoliittymäratkaisut maksaisivat 80-100 miljoonaa...
  
  Vaihtoehdot tulevat siis kaupungille kalliimmiksi kuin tunneli...

  Eritasoliittymäratkaisuiden hintaa en tiedä, joten paha kommentoida. Sen voin kyllä melkoisella amatöörijärjellä sanoa, että tuskin ne kalliimmaksi tulevat kuin tunneli.

  Kuntalaiset antoivat äänensä viime vaaleissa, mutta 42 prosenttia jätti äänestämättä. Demokratian näkökulmasta päätöksiä joutuu siis punnitsemaan hyvin tarkkaan...

  Demokratia on mielenkiintoinen asia. Samoin äänestäminen. Jos jokin hanke menee pieleen tai on menossa pieleen, niin voidaan syyttää demokratiavajetta ja niitä ihmisiä, jotka jättivät äänestämättä. No, voin kuitenkin lohduttaa, että tuskin nämä 42% kannattavat yksinomaa tunnelia. Veikkaisin melkein, että asia on päinvastainen, sillä äänestämättä jättäneiltä ei varmaan heru ymmärrystä kaupungin rahojen tuhlaamiseen yhtään sen enempää kuin äänestäneiltä.

  Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Tampereen -jonka talous on hyvässä kunnossa- tulisi investoida tulevaisuuteen...

  Tampereen tulos oli viime vuonna huonoin 16 vuoteen...

• 21.02.2013: Aamulehden Näkökulma-palstalla tamperelainen kiinteistönvälittäjä Terhi Loikkanen kirjoittaa "Tunneli on tulevia tamperelaisia varten".
  
  Loikkanen muistelee kirjoituksessaan menneisyyttä ja sitä, kuinka kaikkea on menneisyydessä vastustettu aina Ratinansillasta Kekkosentiehen. Silti ne rakennettiin ja hyvä tuli. Menneisyyteen on mielenkiintoista takertua aina silloin kun hankkeet ovat toimineet. Miksi Loikkanen ei muistele epäonnistuneita hankkeita vai onko täällä Tampereella kaikki niin hyvin, että täällä ei ole ikinä tehty epäonnistuneita hankkeita? Ja miksei Loikkanen mieti sitä, että paljonko tämä hanke maksaa? 

• 21.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla Tamperelainen Pekka Welling kirjoittaa: "Tunnelisopimuksen purku hankalaa".

  Mikäli tunnelityöt aloitetaan, niin niitä ei jätetä kesken, vaikka kustannukset ylittyvät. Ylitys on todennäköistä, koska tunnelityöt aina ylittävät huomattavasti kustannusarvion...
  
  Sopimukset eivät ole mitenkään selkeitä vaan ne ovat komplisoituja harkitusti ja taitavasti yhteen nivottu, niin että hankeen perusteltu purkaminen olisi erittäin vaikea toteuttaa.

• 22.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla Vihreiden valtuutettu Maija Kajan kirjoittaa: "Aloite on epäloogisen ällistyttävä lehmänläjä".

  Nyt jätetty aloite Rantaväylän pitkä tunneli-hankkeesta irtautumiseksi on oudoin valtuustourani aika jätetty aloite. Ei ainoastaan siksi, että siinä suhtaudutaan ylimielisesti aiempien valtuustojen perusteelliseen paneutumiseen vaan myös siksi, että jatkosuunnittelussa pitäisi aloitteen mukaan jättää kokonaan pois aiempien valtuustojen selvästi parhaana pitämä vaihtoehto.

  No, en tietenkään ole koskaan valtuustossa istunut, mutta siitä voidaan olla montaakin mieltä, että mikä asia kuuluu valtuustoon ja mikä ei. Voisin tähän varmasti kaivaa valtuustoaloitteita vaikka "gmo-vapauden edistämiseksi Tampereella", mutta en jaksa. Yritän tässä vain selittää, että jos asia on enemmistön mielestä tärkeä, niin se kannattaa ottaa käsittelyyn. Suurin osa tamperelaisista haluaa sitä, joten voidaan puhua demokratiasta, eikä mistään lehmänläjästä. Se, että edelliset valtuustot ovat olleet toista mieltä on toissijaista sen vuoksi, että nyt tämä valtuusto on toista mieltä. Mielipiteitä on oikeus muuttaa. Ainoa asia, miksi kaikki vihreät ajavat tätäkin asiaa niin kiihkeästi, on ratikka. Sitä ei luultavasti toteudu ilman tunnelia tai ainakin minulle on jäänyt asiasta sellainen kuva.

• 23.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla Liikenneviraston projektipäällikkö Mauri Mäkiaho oikoo Pekka Wellingin aikaisemmin esittämiä väitteitä otsikolla "Tunnelista paljon väärää tietoa".

  ...tunnelihankkeesta esitetään mielellään virheellistä tietoa, vaikka oikeaakin olisi saatavilla...
  
  Pekka Welling liitti mielipidekirjoituksessaan erikoisella tavalla yhteen yksittäisiä lainauksia kahdesta eri sopimuksesta...
  
  ...Kirjoituksessa todetaan että "sopimukset on tarkoituksella tehty vaikeasti purettaviksi". Väite on kummallinen. Sopimuksen perimmäinen tarkoitus on nimenomaan sitoa osapuolet yhteisesti sovittuihin sopimusehtoihin. Sopimus joka ei sitouta on turha.

• 23.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla SKP:n valtuutettu Jari Heinonen kirjoittaa vastauksen mm. Maija Kajanille otsikolla "Virkamiehille näytettiin kaapin paikka".

  ...Valtuusto päättää, virkamiehet valmistelevat ja kuntalaisia kuunnellaan herkällä korvalla. Tämä on aitoa kunnallisdemokratiaa, ei lehmänläjän levittelyä...

Voinette huomata, että suurin osa tunnelin puolesta puhujista ja vastustajista kirjoittavat Aamulehden lukijalta-palstalla, mutta silti minusta on huomattavissa huomattavasti sellainen suunta, jossa Aamulehteen pääsevät puhumaan vain ne, jotka puoltavat tunnelia. Minusta ei ole mikään salaisuus, että Aamulehti ei ole asiassa riippumaton, vaan on ottanut tunnelin puolesta kantaa tavalla, jonka jokainen voi itse päätellä.

Ja miksi minä vastustan tunnelia? Muutama syy:

• Se maksaa ihan helvetisti. Kaupungin on syytä laittaa rahansa muuhun kuin tunneliin, joka voi tuoda lisäkustannuksia määrän n. 
• Kuten moni muukin liikennehanke, sen tuomat edut lasketaan ajansäästössä. Minä en usko, että muutaman minuutin ajansäästö on sellaisen rahan arvoista.

Ja sitten vielä pommi muutamalla lukijalle: kannatan mieluummin vaikka ratikkaa kuin tätä tunnelia (jos on pakko valita). :) Ja sanottakoon pahoitteluni siitä, etten jaksa lainata kirjoituksia pitemmin. Tässäkin kirjoittamisessa oli jo varsin paljon puuhaa.

Tampereen viime vuoden tulos huonoin 16 vuoteen

Kirjoitin jo viime vuoden huhtikuussa siitä, kuinka Tampereen talous on jäämässä pahasti alijäämäiseksi. Tänään lauantaina 16. helmikuuta Aamulehti tiesi pienessä uutisessaan kertoa, että

...kaupungin viime kauden tuloksesta muodostuu huonoin ainakin 16 vuoteen... säästötoimetkaan eivät estäneet tilikauden tulosta valahtamasta 29,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi... todellisuudessa viime vuoden alijäämä rojahti 43,2 miljoonaan euroon... nettomenot kasvoivat viime vuonna 6,7 prosenttia... tämän vuoden talousarvio on laadittu 16 miljoonaa euroa alijäämäiseksi

Minusta näyttäisi siltä, että kaupungin talous on jonkinlaisessa spiraalissa matkalla alaspäin. Vielä viime vuoden toukokuussa kaupunki tiedotti, että alijäämä tulee olemaan vuodelle 2012 40,5 miljoonaa euroa. Näköjään asiat ovat sitten menneet siitäkin huonompaan suuntaan, kun lisää maksettavaa on tullut 2,7 miljoonaa euroa.

En nyt ala tilittämään tällä kertaa siitä, että julkisen alan palkkoja pitäisi leikata 20% tai antaa kylmästi potkuja (koska muuten hyvinvointiyhteiskuntamme yksinkertaisesti surkastuu pois), vaan kysyn ihan yksinkertaisen kysymyksen niiltä muutamalta ihmiseltä, jotka ehkä lukevat tätä blogia:

Kun Tampereen kaupunki on tälläisessä taloudellisessa tilanteessa (persnettoa tulee), niin miksi tänne suunnitellaan kalliita hankkeita, kuten tunnelia (...), raitiotietä (... kiva ajatus, jos olisi rahaa...) ja keskusareenaa (...mihin tätä tarvitaan edes yksityisellä rahalla?).

Eikö kaupungin pitäisi hoitaa kuntalaiset ensin ja miettiä sitten, että miten voimme säästää ihmisiltä muutaman minuutin työmatkasta?

Onko kaikki reilua tavallisen kansalaisen näkökulmasta katseltuna?

Viime aikaisten uutisten valossa minun on pakko kysyä teiltä kaikilta, te rakkaat 2-5 lukijaa, että onko tämä elämä enää reilua tavallisen kansalaisen näkökulmasta tarkasteltuna? Siis jos ajatellaan ihan puhtaita taloudellisia seikkoja.

Puhutaan vaikka tavallisen kansalaisen poljennasta lainsäädännön ja kunnan tasolla ja ihmetellään, että mihin tavallisen työssäkäyvän (saatika työttömän) rahat oikein riittävät, kun ne eivät näemmä tunnu riittävän enää mihinkään.

Ensiksi, tämä ajokorttiuudistus. Kenen etu (jos ei autokouluja lasketa) oikein on se, että lainsäädännöllisesti nostetaan ajotuntien minimituntiaikaa ja sitä kautta ajokortin hintaa jopa 400 euroa? Muutenkin kun koko ajokortti maksaa Suomessa (Tampereella) n. 1500 euroa hintahaitarin molemmin puolin (voit tarkistaa sen osoitteesta www.autokouluhinnat.fi), niin onko se enää reilua, että tuohon 1500 euroon isketään sellainen 400 euron korotus? Minusta siinä ei ole järjen hiventä, koska se on vain käytännössä rahastusta ja köyhän kansalaisen kiusaamista.

Miksi näin sitten tehdään?

”Tammikuun 19. päivänä voimaan astuva asia ei ole vain Suomen juttu, vaan se johtuu EU-direktiivistä. Koko Euroopan laajuisesti tulee muutoksia”, Suomen Autokoululiiton SAKL:n puheenjohtaja Jarmo Jokilampi kertoo.

Voimme siis kiittää tästäkin hinnan noususta reippaasti EU:ta. Reilua. No voimme varmaan olettaa, että tämän jälkeen ajokortti maksaa saman verran jokaisessa EU-maassa. Se tuskin on näin, mutta heitänpä tähän hyvin epävirallisen nettiarvion, että mitä ajokortti maksaa muutamassa tutussa maassa:

• Ruotsi: 6000 kruunua = 700e 
• Yhdysvallat: 60$?
• Tanska: 700e 
• Viro: 500-600e

Tietenkin täytyy muistaa, että nettifoorumeilta kerättyjä rahasummia voidaan pitää hyvinkin epäluotettavina lähteinä, mutta luulisinpa, että nuo ovat kuitenkin ainakin sinnepäin oikein. Joka tapauksessa on selvää, että ajokortti ei ole Suomessa mikään halpa, eikä näemmä koskaan tule olemaankaan. Ajokortti on siitä epämukava juttu, että monelle se on varsin tarpeellinen muovinpala, jolla tekee elämänsä aikana varsin paljon. Viranomaisia se ei täällä kiinnosta muuten kuin rahastusmielessä näemmä. Ja kaikki tämä EU-lainsäädännön varjolla vielä.

Mutta toinen syy, miksi innostuin tällä kertaa kirjoittamaan on Tampereen kaupunki, sillä oikeasti aloin katketakseni nauramaan, kun luin Moron uutisen, jossa kerrottiin, että Tampereen kaupunki vaatii, että dementikoille pitää ostaa parkkipaikkoja 300 000 eurolla. No, ei siinä mitään, mutta kun ne parkkipaikat ovat vain paperilla. Siis ne eivät ole isosta hinnastaan huolimatta oikeita parkkipaikkoja. 

Huumoripätkiä uutisesta:

Silti kaupunki pakottaa Koskikotikeskuksen hankkimaan asukkailleen 13 parkkiruutua ydinkeskustasta. Muun muassa P-Hämpistä ostettavien parkkipaikkojen yhteishinta kohoaa satoihin tuhansiin euroihin.

Ahtaalle tontille suunniteltu uudisrakennus vaati kaavamuutoksen. Kaavoittaja asetti muutoksen ehdoksi, että keskukselle hankitaan 13 parkkiruutua.

Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen kertoo, että yksi autopaikka P-Hämpissä maksaa 37 500 euroa. Tähän hintaan ei kuitenkaan sisälly pysäköintioikeutta, vaan kyseessä on ”rakennusluvan edellyttämä velvoitepaikka”.

Sillä saa rakennusluvan, mutta ei mitään pysäköintipalveluita. Käytännössä parkkiruutu on siis olemassa vain paperilla.

Projektiarkkitehti Elina Karppinen Tampereen kaupungilta perustelee päätöstä sillä, että asemaakaavaa ei voi sitoa yhteen tiettyyn toimijaan.

– Kaavojen tulee olla yleispäteviä ja samassa linjassa keskenään. Kaava jää voimaan, vaikka nykyinen toimija lähtisi kiinteistöstä.

Kaavoittaja voi joustaa autopaikkanormeista tapauskohtaisesti.

Olen oikeasti pöyristynyt. Onko tämä ainoa maa maailmassa, jossa toimitaan näin? Myydään parkkiruutuja, joita ei ole olemassa ja ne on pakko ostaa, jotta saa rakentaa? Minä kysyn ihan näin maalaisjärjellä, että onko tässä mitään järkeä, kun puhutaan kuitenkin Koskikotikeskuksesta, jossa asuu hyvin vanhoja ja jossain tapauksissa myös kehitysvammaisia ihmisiä? Mihin he muka tarvitsevat pysäköintiruutuja, joita ei ole edes olemassa. Hitto, vaikka minä omistaisin auton, niin en tarvitsisi pysäköintiruutua, jota ei ole olemassa! Onhan tämä nyt käsittämätöntä senkin vuoksi, että kaavoittaja (eli Tampereen kaupunki) voi joustaa autopaikkanormeista tapauskohtaisesti. Tässäkin tapauksessa niistä on joustettu, mutta eikö nyt Tampereen kaupungin työntekijöillä oikeasti leikkaa, että tässä tapauksessa voitaisiin joustaa vielä enemmän. Eihän tässä ole mitään järkeä!

Ja Tampereen kaupungin uskomattomat tarinat jatkuvat. Talouselämä uutisoi, että Tampereen keskustan kerrostaloasujille saattaa tulla kuumat paikat, sillä vuokratonttien hinta saattaa nousta sopimuksen uusimisen yhteydessä hulppeat 760%! Lienee miltei turhaa sanoa, että nauroin tässäkin jo ääneen. Ei tälläisille uutisille voi enää kuin nauraa. Ja mikä parasta: parhaat naurut tarjoilee kaupungin apulaistonttipäällikkö (kaikenlaisia virkoja sitä on kanssa olemassa...) Aila Taura:

"Maanvuokrahan on korkoa tontin pääoma-arvosta. Korko on neljä prosenttia. Vaikka vuokrataso olisi indeksiin sidottukin, se indeksin nousu ei ole seurannut maanhinnan nousua. Me noudatamme jatkosopimuksissa samoja periaatteita kuin uusien tonttien vuokraamisessakin. Maanvuokran perusteena on kohtuullinen käypä hinta"

Kohtuullinen hinta? Kohtuullinen hinta? En tiedä, että mitä Aila Taura tienaa, mutta jos hänen mielestään 760% korotus on kohtuullista ja hinta sen jälkeen kohtuullinen, niin hän taitaa tienata paljon enemmän kuin keskiverto "työn orja". Lasketaanpa huvikseen, että mitä tälläinen hinnannousu tarkoittaa niille paroille, jotka sattuvat asumaan talossa, joka on vuokratontilla ja vuokrasopimus on uusittavana:

Ennen:

10 000 (tontin vuokra vuodessa) / 30 (lasketaan, että asuntoja on 30 ja kaikki maksavat saman verran, vaikkei luultavasti näin olekaan, vaan maksut menevät neliöiden mukaisesti) / 12 (kuukaudet) = 27,78e/kk per osakas.

Nyt lasketaan korotuksella:

86 000 / 30 / 12 = 238,89e/kk

Korotus on kenelle tahansa melkoinen jos ajatellaan, että yhtiövastikkeeseen kuuluu muutakin kuin pelkät tontin vuokramenot. Kuinka moni omistusasuja on muka valmis maksamaan lainaa ja jotain 500e/kk vastiketta? Veikkaan, ettei kukaan, koska siinä vaiheessa on melkein sama asua vuokralla kuin maksaa lainaa ja vuokraa.

Tämä on hieno asia Tampereen kaupungille, sillä harva taloyhtiö kaappaa taloansa kainaloonsa ja marssii pois vuokratontilta. Huono asia tämä on taloyhtiöille ja erityisesti niiden asukkaille, sillä heidän kohtalokseen käyvät seuraavat asiat:

1. Vastike nousee satoja euroa kuukaudessa, joka syö pois kaiken sen hyödyn, mitä omistusasuminen tuo tullessaan kun lainat on maksettu.
2. Mahdollisilla vuokralaisilla vuokrat nousevat pari sataa euroa parin vuoden haarukassa.
3. Asuntojen (jotka ovat taloyhtiöissä, jotka sijaitsevat vuokratonteilla) hinnat tulevat laskemaan rajusti, sillä kukaan ei ole niin tyhmä, että maksaa "täyttä" hintaa siitä hyvästä, että pääsee maksamaan lähes normaalin vuokran suuruista yhtiövastiketta ja lainan lyhennystä. Lisäksi yhtiöiden mahdolliset rahoitusvastikkeet laskevat asunnon arvoa huomattavasti.

Käytännössä siis Tampereen kaupunki yhdellä ilmoituksella alensi muutamien taloyhtiöiden reaalihintaa melkoisesti. Ymmärrän kyllä, että tonttien hinnat/vuokrat ovat käsi kädessä esim. omakotitalojen tonttien kanssa, mutta näin roima korotus on minusta joka tapauksessa lähes moraalitonta ja terveen järjen vastaista. Asukkaille se on suoranainen pyllistyksen irvistys.