Onko Aamulehti tunneliasiassa riippumaton?

Haukkasin palan viime viikon aamuleivästä väärään kurkkuun, kun Aamulehti "masinoi" melkoisen kampanjan tunnelin puolesta sen jälkeen, kun 35 tamperelaista valtuutettua oli allekirjoittanut valtuustoaloitteen tunnelihankkeesta irtisanoutumiseksi. Ei kestänyt kovinkaan kauaa, kun "riippumattomaksi" (katso kohta "Kannattavuus") itseään tituleeraava Aamulehti aloitti ainakin omasta mielestäni melkoisen kampanjan tunnelin puolesta niin omalla palstallaan kuin lukijan palstalla, joka on luonnollisesti oma suosikkipalstani.

Toki Aamulehti voi kertoa oman kantansa näkyvästi ja kuuluvasti, mutta jos lehti oikeasti kutsuu itseään riippumattomaksi, niin jotain on pahasti vialla. Ainakin minun silmissäni.

Miten homma siis eteni Aamulehdessä (Aamulehden aikajana)?

• 18.02.2013: osa Tampereen kaupungin valtuutetuista tekee valtuustoaloitteen tunnelihankkeesta irtisanoutumiseksi. 
• 19.02.2013: Aamulehden pääkirjoitus, "Väylä poliittiselle pelille on avattu", julkaistaan. Pääkirjoituksessa todetaan mm.

  Demareiden ja vasemmistoliiton tunnelialoitteelle on vaikea keksiä muuta motiivia kuin populismi ja kansansuosion kalastelu...
  
  Demareiden ja vasemmistoliiton aloitteelle on vaikea löytää muuta motiivia kuin populismi ja poliittinen peli. Toki perussuomalaiset olisi saattanut päästä keräilemään aloitteella omia poliittisia irtopisteitä, jos se olisi tehnyt aloitteen yksin...
  
  Poliittisesti aloite on kömpelö. Asian ratkaisemiseksi olisi varmasti ollut löydettävissä muitakin, yhteistyön kannalta hedelmällisempiäkin keinoja. 

  En ymmärrä tätäkään. Jos populismia on se, että pieni enemmistö valtuutetuista tekee tämänkaltaisen aloitteen, niin eikö tässä mennä jo metsään lujaa? Eikö enemmistö olekaan demokratiaa vai onko kyse siitä, että valtuustoaloite on Aamulehden mielestä väärä? Ja poliittisesti aloite on myös kömpelö? Miten tälläisiä asioita pitää viedä eteenpäin jos ei valtuustossa? Ja kansansuosiolle voidaan heitellä kintaita jo senkin vuoksi, että suurin osa tamperelaisista vastustaa tunnelia. He eivät halua kaupungin rahoja tunneliin, joille olisi parempiakin kohteita.

• 21.02.2013: Aamulehden uutinen: "Rantatunnelin kaatuminen voi maksaa paljon". 

  Jos Tampereen kaupunki päätyy johonkin toiseen ratkaisuun kuin pitkään Rantatunneliin, neuvottelut valtion rahoitusosuudesta jouduttaisiin aloittamaan alusta.

  Uutisessa annetaan ymmärtää, että jos valtuustoaloite menee läpi, niin ainakin rahoitusneuvottelut valtion kanssa joudutaan aloittamaan alusta. Koko juttu luo sellaista kuvaa, että tunnelipäätöksen kaataminen tai jarruttaminen tuo Tampereen kaupungille huomattavia lisäkustannuksia. Mielestäni tämä on selvää negatiivisen mielikuvan luontia asiasta. Tosiasioiden kerrontaa? Ehkä, mutta samaan juttuun olisi voinut myös tuoda esiin tunnelipäätöksestä luopumisen positiivisia puolia (jos sellaisia on). 

• 21.02.2013: Aamulehden Näkökulma-palstalla Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kirjoittaa: "Tunnelin kaato voisi tulla kalliiksi". 

  Tampereen Rantaväylän tunnelia ei kannata arvioida erillisenä hankkeena. Se on osa keskustan kehittämisen mahdollistavaa kokonaisuutta...

  No varmaan onkin, mutta kai meillä nyt sentään vaihtoehtoja on? Vai eikö ole? Onko tämä tosiaan ainoa vaihtoehto?

  Nyt voidaan joutua jopa kärsimään taloudellisesti siitä, ettei tunnelia ehkä rakennetakaan...

  ??? Niin siis ketkä kärsivät?

  Keskustan alueelle tarvitaan asuntoja 5000-10000 uudelle asukkaalle. Ranta-Tampellan 3600 asukkaan uusi alue on merkittävässä roolissa kasvutavoitteen saavuttamiseksi...

  Jaa? Jos tunneli tulee, niin Ranta-Tampellaan tulee niin kalliita asuntoja, että vain harvalla on ylipäätään varaa asua siellä. Jos asuntojen hintakehitys jatkaa hullua rataansa, niin asunnoista tulee sikamaisen kalliita. Aamulehti kirjoitti jo vuonna 2011 siitä, että Tampereen kalleimmat asunnot löytyvät Ratinasta.

  ...Hämeenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi nostaa Rantaväylän liikennemäärät nykyisestä 25 000 autosta vuorokaudessa aina 48 000 autoon vuorokaudessa 2030 mennessä. Jos tunnelia ei tule Mustaanlahteen pitää suunnitella eritasoliittymät...

  Onko siis tästäkin tehty jo päätös, että Hämeenkatu muutetaan joukkoliikennekaduksi? Ja toisekseen kun ihmisten olot kurjistuvat jatkuvasti, niin yhä harvemmalla on varaa autoon. Ja sitäpaitsi, jos joukkoliikennekatu tulee, niin eikö Ratikan pitäisi kuljettaa suurin osa näistä ihmisistä muutenkin? Olen noiden lukujen suhteen melko epäileväinen...

  Mikäli Rantaväylää ei kehitetä, voidaan Hämeenkadun rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä unohtaa...

  Jaaha, nyt selvisi, että miksi Vihreät kannattavat tunnelia. Ilman tunnelia ei tule siis ratikkaa?

  Ranta-Tampellan 3600 asukkaan alue jää toteutumatta...
  
  ...Ranta-Tampellan aluetta vastaavan asukasmäärän sijoittaminen uusille alueille merkitsee noin 15 miljoonan lisäkustannuksia veronmaksajille...

  Ja jos Ranta-Tampella rakennetaan, niin se ei maksa veronmaksajille mitään?

  Tunnelin korvaavat eritasoliittymäratkaisut maksaisivat 80-100 miljoonaa...
  
  Vaihtoehdot tulevat siis kaupungille kalliimmiksi kuin tunneli...

  Eritasoliittymäratkaisuiden hintaa en tiedä, joten paha kommentoida. Sen voin kyllä melkoisella amatöörijärjellä sanoa, että tuskin ne kalliimmaksi tulevat kuin tunneli.

  Kuntalaiset antoivat äänensä viime vaaleissa, mutta 42 prosenttia jätti äänestämättä. Demokratian näkökulmasta päätöksiä joutuu siis punnitsemaan hyvin tarkkaan...

  Demokratia on mielenkiintoinen asia. Samoin äänestäminen. Jos jokin hanke menee pieleen tai on menossa pieleen, niin voidaan syyttää demokratiavajetta ja niitä ihmisiä, jotka jättivät äänestämättä. No, voin kuitenkin lohduttaa, että tuskin nämä 42% kannattavat yksinomaa tunnelia. Veikkaisin melkein, että asia on päinvastainen, sillä äänestämättä jättäneiltä ei varmaan heru ymmärrystä kaupungin rahojen tuhlaamiseen yhtään sen enempää kuin äänestäneiltä.

  Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Tampereen -jonka talous on hyvässä kunnossa- tulisi investoida tulevaisuuteen...

  Tampereen tulos oli viime vuonna huonoin 16 vuoteen...

• 21.02.2013: Aamulehden Näkökulma-palstalla tamperelainen kiinteistönvälittäjä Terhi Loikkanen kirjoittaa "Tunneli on tulevia tamperelaisia varten".
  
  Loikkanen muistelee kirjoituksessaan menneisyyttä ja sitä, kuinka kaikkea on menneisyydessä vastustettu aina Ratinansillasta Kekkosentiehen. Silti ne rakennettiin ja hyvä tuli. Menneisyyteen on mielenkiintoista takertua aina silloin kun hankkeet ovat toimineet. Miksi Loikkanen ei muistele epäonnistuneita hankkeita vai onko täällä Tampereella kaikki niin hyvin, että täällä ei ole ikinä tehty epäonnistuneita hankkeita? Ja miksei Loikkanen mieti sitä, että paljonko tämä hanke maksaa? 

• 21.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla Tamperelainen Pekka Welling kirjoittaa: "Tunnelisopimuksen purku hankalaa".

  Mikäli tunnelityöt aloitetaan, niin niitä ei jätetä kesken, vaikka kustannukset ylittyvät. Ylitys on todennäköistä, koska tunnelityöt aina ylittävät huomattavasti kustannusarvion...
  
  Sopimukset eivät ole mitenkään selkeitä vaan ne ovat komplisoituja harkitusti ja taitavasti yhteen nivottu, niin että hankeen perusteltu purkaminen olisi erittäin vaikea toteuttaa.

• 22.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla Vihreiden valtuutettu Maija Kajan kirjoittaa: "Aloite on epäloogisen ällistyttävä lehmänläjä".

  Nyt jätetty aloite Rantaväylän pitkä tunneli-hankkeesta irtautumiseksi on oudoin valtuustourani aika jätetty aloite. Ei ainoastaan siksi, että siinä suhtaudutaan ylimielisesti aiempien valtuustojen perusteelliseen paneutumiseen vaan myös siksi, että jatkosuunnittelussa pitäisi aloitteen mukaan jättää kokonaan pois aiempien valtuustojen selvästi parhaana pitämä vaihtoehto.

  No, en tietenkään ole koskaan valtuustossa istunut, mutta siitä voidaan olla montaakin mieltä, että mikä asia kuuluu valtuustoon ja mikä ei. Voisin tähän varmasti kaivaa valtuustoaloitteita vaikka "gmo-vapauden edistämiseksi Tampereella", mutta en jaksa. Yritän tässä vain selittää, että jos asia on enemmistön mielestä tärkeä, niin se kannattaa ottaa käsittelyyn. Suurin osa tamperelaisista haluaa sitä, joten voidaan puhua demokratiasta, eikä mistään lehmänläjästä. Se, että edelliset valtuustot ovat olleet toista mieltä on toissijaista sen vuoksi, että nyt tämä valtuusto on toista mieltä. Mielipiteitä on oikeus muuttaa. Ainoa asia, miksi kaikki vihreät ajavat tätäkin asiaa niin kiihkeästi, on ratikka. Sitä ei luultavasti toteudu ilman tunnelia tai ainakin minulle on jäänyt asiasta sellainen kuva.

• 23.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla Liikenneviraston projektipäällikkö Mauri Mäkiaho oikoo Pekka Wellingin aikaisemmin esittämiä väitteitä otsikolla "Tunnelista paljon väärää tietoa".

  ...tunnelihankkeesta esitetään mielellään virheellistä tietoa, vaikka oikeaakin olisi saatavilla...
  
  Pekka Welling liitti mielipidekirjoituksessaan erikoisella tavalla yhteen yksittäisiä lainauksia kahdesta eri sopimuksesta...
  
  ...Kirjoituksessa todetaan että "sopimukset on tarkoituksella tehty vaikeasti purettaviksi". Väite on kummallinen. Sopimuksen perimmäinen tarkoitus on nimenomaan sitoa osapuolet yhteisesti sovittuihin sopimusehtoihin. Sopimus joka ei sitouta on turha.

• 23.02.2013: Aamulehden Lukijalta-palstalla SKP:n valtuutettu Jari Heinonen kirjoittaa vastauksen mm. Maija Kajanille otsikolla "Virkamiehille näytettiin kaapin paikka".

  ...Valtuusto päättää, virkamiehet valmistelevat ja kuntalaisia kuunnellaan herkällä korvalla. Tämä on aitoa kunnallisdemokratiaa, ei lehmänläjän levittelyä...

Voinette huomata, että suurin osa tunnelin puolesta puhujista ja vastustajista kirjoittavat Aamulehden lukijalta-palstalla, mutta silti minusta on huomattavissa huomattavasti sellainen suunta, jossa Aamulehteen pääsevät puhumaan vain ne, jotka puoltavat tunnelia. Minusta ei ole mikään salaisuus, että Aamulehti ei ole asiassa riippumaton, vaan on ottanut tunnelin puolesta kantaa tavalla, jonka jokainen voi itse päätellä.

Ja miksi minä vastustan tunnelia? Muutama syy:

• Se maksaa ihan helvetisti. Kaupungin on syytä laittaa rahansa muuhun kuin tunneliin, joka voi tuoda lisäkustannuksia määrän n. 
• Kuten moni muukin liikennehanke, sen tuomat edut lasketaan ajansäästössä. Minä en usko, että muutaman minuutin ajansäästö on sellaisen rahan arvoista.

Ja sitten vielä pommi muutamalla lukijalle: kannatan mieluummin vaikka ratikkaa kuin tätä tunnelia (jos on pakko valita). :) Ja sanottakoon pahoitteluni siitä, etten jaksa lainata kirjoituksia pitemmin. Tässäkin kirjoittamisessa oli jo varsin paljon puuhaa.

Tampereen viime vuoden tulos huonoin 16 vuoteen

Kirjoitin jo viime vuoden huhtikuussa siitä, kuinka Tampereen talous on jäämässä pahasti alijäämäiseksi. Tänään lauantaina 16. helmikuuta Aamulehti tiesi pienessä uutisessaan kertoa, että

...kaupungin viime kauden tuloksesta muodostuu huonoin ainakin 16 vuoteen... säästötoimetkaan eivät estäneet tilikauden tulosta valahtamasta 29,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi... todellisuudessa viime vuoden alijäämä rojahti 43,2 miljoonaan euroon... nettomenot kasvoivat viime vuonna 6,7 prosenttia... tämän vuoden talousarvio on laadittu 16 miljoonaa euroa alijäämäiseksi

Minusta näyttäisi siltä, että kaupungin talous on jonkinlaisessa spiraalissa matkalla alaspäin. Vielä viime vuoden toukokuussa kaupunki tiedotti, että alijäämä tulee olemaan vuodelle 2012 40,5 miljoonaa euroa. Näköjään asiat ovat sitten menneet siitäkin huonompaan suuntaan, kun lisää maksettavaa on tullut 2,7 miljoonaa euroa.

En nyt ala tilittämään tällä kertaa siitä, että julkisen alan palkkoja pitäisi leikata 20% tai antaa kylmästi potkuja (koska muuten hyvinvointiyhteiskuntamme yksinkertaisesti surkastuu pois), vaan kysyn ihan yksinkertaisen kysymyksen niiltä muutamalta ihmiseltä, jotka ehkä lukevat tätä blogia:

Kun Tampereen kaupunki on tälläisessä taloudellisessa tilanteessa (persnettoa tulee), niin miksi tänne suunnitellaan kalliita hankkeita, kuten tunnelia (...), raitiotietä (... kiva ajatus, jos olisi rahaa...) ja keskusareenaa (...mihin tätä tarvitaan edes yksityisellä rahalla?).

Eikö kaupungin pitäisi hoitaa kuntalaiset ensin ja miettiä sitten, että miten voimme säästää ihmisiltä muutaman minuutin työmatkasta?

Onko kaikki reilua tavallisen kansalaisen näkökulmasta katseltuna?

Viime aikaisten uutisten valossa minun on pakko kysyä teiltä kaikilta, te rakkaat 2-5 lukijaa, että onko tämä elämä enää reilua tavallisen kansalaisen näkökulmasta tarkasteltuna? Siis jos ajatellaan ihan puhtaita taloudellisia seikkoja.

Puhutaan vaikka tavallisen kansalaisen poljennasta lainsäädännön ja kunnan tasolla ja ihmetellään, että mihin tavallisen työssäkäyvän (saatika työttömän) rahat oikein riittävät, kun ne eivät näemmä tunnu riittävän enää mihinkään.

Ensiksi, tämä ajokorttiuudistus. Kenen etu (jos ei autokouluja lasketa) oikein on se, että lainsäädännöllisesti nostetaan ajotuntien minimituntiaikaa ja sitä kautta ajokortin hintaa jopa 400 euroa? Muutenkin kun koko ajokortti maksaa Suomessa (Tampereella) n. 1500 euroa hintahaitarin molemmin puolin (voit tarkistaa sen osoitteesta www.autokouluhinnat.fi), niin onko se enää reilua, että tuohon 1500 euroon isketään sellainen 400 euron korotus? Minusta siinä ei ole järjen hiventä, koska se on vain käytännössä rahastusta ja köyhän kansalaisen kiusaamista.

Miksi näin sitten tehdään?

”Tammikuun 19. päivänä voimaan astuva asia ei ole vain Suomen juttu, vaan se johtuu EU-direktiivistä. Koko Euroopan laajuisesti tulee muutoksia”, Suomen Autokoululiiton SAKL:n puheenjohtaja Jarmo Jokilampi kertoo.

Voimme siis kiittää tästäkin hinnan noususta reippaasti EU:ta. Reilua. No voimme varmaan olettaa, että tämän jälkeen ajokortti maksaa saman verran jokaisessa EU-maassa. Se tuskin on näin, mutta heitänpä tähän hyvin epävirallisen nettiarvion, että mitä ajokortti maksaa muutamassa tutussa maassa:

• Ruotsi: 6000 kruunua = 700e 
• Yhdysvallat: 60$?
• Tanska: 700e 
• Viro: 500-600e

Tietenkin täytyy muistaa, että nettifoorumeilta kerättyjä rahasummia voidaan pitää hyvinkin epäluotettavina lähteinä, mutta luulisinpa, että nuo ovat kuitenkin ainakin sinnepäin oikein. Joka tapauksessa on selvää, että ajokortti ei ole Suomessa mikään halpa, eikä näemmä koskaan tule olemaankaan. Ajokortti on siitä epämukava juttu, että monelle se on varsin tarpeellinen muovinpala, jolla tekee elämänsä aikana varsin paljon. Viranomaisia se ei täällä kiinnosta muuten kuin rahastusmielessä näemmä. Ja kaikki tämä EU-lainsäädännön varjolla vielä.

Mutta toinen syy, miksi innostuin tällä kertaa kirjoittamaan on Tampereen kaupunki, sillä oikeasti aloin katketakseni nauramaan, kun luin Moron uutisen, jossa kerrottiin, että Tampereen kaupunki vaatii, että dementikoille pitää ostaa parkkipaikkoja 300 000 eurolla. No, ei siinä mitään, mutta kun ne parkkipaikat ovat vain paperilla. Siis ne eivät ole isosta hinnastaan huolimatta oikeita parkkipaikkoja. 

Huumoripätkiä uutisesta:

Silti kaupunki pakottaa Koskikotikeskuksen hankkimaan asukkailleen 13 parkkiruutua ydinkeskustasta. Muun muassa P-Hämpistä ostettavien parkkipaikkojen yhteishinta kohoaa satoihin tuhansiin euroihin.

Ahtaalle tontille suunniteltu uudisrakennus vaati kaavamuutoksen. Kaavoittaja asetti muutoksen ehdoksi, että keskukselle hankitaan 13 parkkiruutua.

Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen kertoo, että yksi autopaikka P-Hämpissä maksaa 37 500 euroa. Tähän hintaan ei kuitenkaan sisälly pysäköintioikeutta, vaan kyseessä on ”rakennusluvan edellyttämä velvoitepaikka”.

Sillä saa rakennusluvan, mutta ei mitään pysäköintipalveluita. Käytännössä parkkiruutu on siis olemassa vain paperilla.

Projektiarkkitehti Elina Karppinen Tampereen kaupungilta perustelee päätöstä sillä, että asemaakaavaa ei voi sitoa yhteen tiettyyn toimijaan.

– Kaavojen tulee olla yleispäteviä ja samassa linjassa keskenään. Kaava jää voimaan, vaikka nykyinen toimija lähtisi kiinteistöstä.

Kaavoittaja voi joustaa autopaikkanormeista tapauskohtaisesti.

Olen oikeasti pöyristynyt. Onko tämä ainoa maa maailmassa, jossa toimitaan näin? Myydään parkkiruutuja, joita ei ole olemassa ja ne on pakko ostaa, jotta saa rakentaa? Minä kysyn ihan näin maalaisjärjellä, että onko tässä mitään järkeä, kun puhutaan kuitenkin Koskikotikeskuksesta, jossa asuu hyvin vanhoja ja jossain tapauksissa myös kehitysvammaisia ihmisiä? Mihin he muka tarvitsevat pysäköintiruutuja, joita ei ole edes olemassa. Hitto, vaikka minä omistaisin auton, niin en tarvitsisi pysäköintiruutua, jota ei ole olemassa! Onhan tämä nyt käsittämätöntä senkin vuoksi, että kaavoittaja (eli Tampereen kaupunki) voi joustaa autopaikkanormeista tapauskohtaisesti. Tässäkin tapauksessa niistä on joustettu, mutta eikö nyt Tampereen kaupungin työntekijöillä oikeasti leikkaa, että tässä tapauksessa voitaisiin joustaa vielä enemmän. Eihän tässä ole mitään järkeä!

Ja Tampereen kaupungin uskomattomat tarinat jatkuvat. Talouselämä uutisoi, että Tampereen keskustan kerrostaloasujille saattaa tulla kuumat paikat, sillä vuokratonttien hinta saattaa nousta sopimuksen uusimisen yhteydessä hulppeat 760%! Lienee miltei turhaa sanoa, että nauroin tässäkin jo ääneen. Ei tälläisille uutisille voi enää kuin nauraa. Ja mikä parasta: parhaat naurut tarjoilee kaupungin apulaistonttipäällikkö (kaikenlaisia virkoja sitä on kanssa olemassa...) Aila Taura:

"Maanvuokrahan on korkoa tontin pääoma-arvosta. Korko on neljä prosenttia. Vaikka vuokrataso olisi indeksiin sidottukin, se indeksin nousu ei ole seurannut maanhinnan nousua. Me noudatamme jatkosopimuksissa samoja periaatteita kuin uusien tonttien vuokraamisessakin. Maanvuokran perusteena on kohtuullinen käypä hinta"

Kohtuullinen hinta? Kohtuullinen hinta? En tiedä, että mitä Aila Taura tienaa, mutta jos hänen mielestään 760% korotus on kohtuullista ja hinta sen jälkeen kohtuullinen, niin hän taitaa tienata paljon enemmän kuin keskiverto "työn orja". Lasketaanpa huvikseen, että mitä tälläinen hinnannousu tarkoittaa niille paroille, jotka sattuvat asumaan talossa, joka on vuokratontilla ja vuokrasopimus on uusittavana:

Ennen:

10 000 (tontin vuokra vuodessa) / 30 (lasketaan, että asuntoja on 30 ja kaikki maksavat saman verran, vaikkei luultavasti näin olekaan, vaan maksut menevät neliöiden mukaisesti) / 12 (kuukaudet) = 27,78e/kk per osakas.

Nyt lasketaan korotuksella:

86 000 / 30 / 12 = 238,89e/kk

Korotus on kenelle tahansa melkoinen jos ajatellaan, että yhtiövastikkeeseen kuuluu muutakin kuin pelkät tontin vuokramenot. Kuinka moni omistusasuja on muka valmis maksamaan lainaa ja jotain 500e/kk vastiketta? Veikkaan, ettei kukaan, koska siinä vaiheessa on melkein sama asua vuokralla kuin maksaa lainaa ja vuokraa.

Tämä on hieno asia Tampereen kaupungille, sillä harva taloyhtiö kaappaa taloansa kainaloonsa ja marssii pois vuokratontilta. Huono asia tämä on taloyhtiöille ja erityisesti niiden asukkaille, sillä heidän kohtalokseen käyvät seuraavat asiat:

1. Vastike nousee satoja euroa kuukaudessa, joka syö pois kaiken sen hyödyn, mitä omistusasuminen tuo tullessaan kun lainat on maksettu.
2. Mahdollisilla vuokralaisilla vuokrat nousevat pari sataa euroa parin vuoden haarukassa.
3. Asuntojen (jotka ovat taloyhtiöissä, jotka sijaitsevat vuokratonteilla) hinnat tulevat laskemaan rajusti, sillä kukaan ei ole niin tyhmä, että maksaa "täyttä" hintaa siitä hyvästä, että pääsee maksamaan lähes normaalin vuokran suuruista yhtiövastiketta ja lainan lyhennystä. Lisäksi yhtiöiden mahdolliset rahoitusvastikkeet laskevat asunnon arvoa huomattavasti.

Käytännössä siis Tampereen kaupunki yhdellä ilmoituksella alensi muutamien taloyhtiöiden reaalihintaa melkoisesti. Ymmärrän kyllä, että tonttien hinnat/vuokrat ovat käsi kädessä esim. omakotitalojen tonttien kanssa, mutta näin roima korotus on minusta joka tapauksessa lähes moraalitonta ja terveen järjen vastaista. Asukkaille se on suoranainen pyllistyksen irvistys. 

Presidentin ele ja ihmisten rahankäyttö

Presidentti Sauli Niinistö teki hienon eleen, kun hän haluaa pudottaa palkkiotaan kymmenillä tuhansilla euroilla. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä ele on kansantaloudellisessa mittakaavassa todellakin vain ele, eikä mitään muuta. Saman eleen ovat aiemmin tehneet ministerit ja nyt odotellaan, että josko kansanedustajat laskevat palkkojaan (jota en muuten jaksa uskoa ennen kuin näen).

Joka tapauksessa tämä Niinistön ele on aiheuttanut jonkinverran keskustelua mediassa siitä, että pitäisikö tavallisten ihmisten pudottaa palkkojaan. Populisti-lehti Ilta-Sanomat teki asiasta oikein hienon videon, missä haastattelija käy kyselemässä helsinkiläisiltä, että pudottaisivatko he palkkojaan. Osa vastauksista yllätti ja osa ei.

Videolla on muun muassa pari naista, jotka ovat hoitovapaalla ja sitä kautta on helppo ymmärtää, ettei heillä ole mistä leikata. Sen sijaan videolta pistää esiin myös joidenkin kansalaisten keskuudessa oleva herraviha ja kateus, joka on perua suurin piirtein 100 vuotta sitten tapahtuneista asioista. Monet ovat nimittäin sitä mieltä, että kun asumme yhteiskunnassa, jossa kenellä tahansa on mahdollisuus kouluttautua, niin paremmin koulutetuilla ei ole oikeutta saada korkeampaa palkkaa. Se tekee heistä herroja. Samalla toivotaan, että herroilta voisi ottaa enemmänkin pois. Minä vain kysyn, että keitä he ovat? Onko herroja ja paljon palkkaa nauttivia Suomessa niin paljon, että he yksinään pelastavat uppoavan Suomen? Tuskinpa.

Muutenkin video ällistyttää sinällään. Noin 4000 euroa kuukaudessa (ilmeisesti brutto kuitenkin) tienaava kertoo, ettei hänellä ole varaa laskea palkkaansa. Toinen jamppa toteaa, että jos hän saisi 3000 euroa kuukaudessa, niin hän voisi palkkaansa laskea 100 euroa ja kolmas jamppa sanoo (ehkä tosin leikillään, pirustako sen tietää), että jos joku toinen leikkaa palkkaansa, niin hänelle voi antaa senkin osuuden. Joka tapauksessa videolta on nähtävissä, kuinka ahneus ja todellinen taitamattomuus rahan kanssa vievät meitä perikatoon.

Toisaalta onhan tämä ollut näkyvissä muun muassa vaaleissa. Kaikkien mielestä asiat menevät hyvin niin kauan kuin ongelmat eivät näy omassa lompakossa asti. He eivät todellakaan tuijota omaa pesäänsä pidemmälle asioita, vaan todennäköisesti reagoivat vasta sitten, kun näkymätön käsi käy rosvoamassa osan heidän rahoista suoraan lompakosta.

Muutenkin koko rahankäyttö on täysin järjettömällä pohjalla. Suurin osa ilmoittaa, ettei heillä ole varaa leikata palkkojaan, koska kaikki rahat menevät jo muutenkin. Pienituloisen kohdalta tämän vielä ymmärrän, mutta jos ajatellaan esimerkiksi kaveria, joka sanoi, että voisi 3000 euron palkastaan (jos sellaista saisi) antaa satasen tai 4000 euroa tienaavaa kaveria. He voisivat helposti rajoittaa menojaan, sillä varmasti jokainen on kuullut sen vanhan sananparren, että "eivät ne suuret tulot, vaan ne pienet menot".

Ensinnäkin koska he asuvat kaupunkialueella, niin he voisivat luopua autoistaan (mikäli heillä sellaiset on). Tämä toisi säästöjä vuoden aikana tuhansia euroja. He voisivat myös rajoittaa matkustamista ja asua halvemmalla jossain laitakaupungilla. Tämä voi kuulostaa epämukavalta, mutta niin muutkin tekevät jos rahan kanssa on tiukkaa. Itsekin luovuin autostani ja hupsis: kuntoni kasvaa kävellessä ja pyöräillessä ja rahaa jää jopa hieman säästöön. Kun ruokailutkin sujuvat itsevalmistettujen ruokien parissa, niin säästän siinäkin pitkän pennin.

Nykyaikainen kulutusyhteiskunta ei todellakaan näytä kynsiään tässä palkka-asiassa. Toisaalta kannattaa muistaa, ettei nykyaikainen kulutusyhteiskunta voi muutenkaan kestää. Loputtomalle kasvulle kun ei ole mitään edellytyksiä olemassakaan, joten ainoa vaihtoehto on pitemmällä kaavalla kulutuksen pienentäminen.

Mutta mitä muuten tapahtuisi jos palkka-ale syntyisi kautta linjan? Koetan listata tähän asioita, jotka voisivat tapahtua:

• Julkisen talouden menot kutistuisivat. Tämä saattaisi lyödä puhtia siihen, ettei Suomen valtion tarvitsisi ottaa niin paljoa velkaa selvitäkseen menoistaan.
• Eläkkeitä olisi pienennettävä samassa suhteessa.
• Pitkällä tähtäimellä ainakin kotimaisten tuotteiden hinnat laskisivat, koska kaupaksi on saatava kuitenkin jotain ja alempien palkkakustannusten takia tämä on mahdollista. Hintojen olisi myös laskettava siitä syystä, että harvemmalla olisi varaa maksaa "täysihintaista" tuotetta. Samoin kävisi todennäköisesti myös asuntojen hinnoille, sillä alentuneilla tuloilla ei kalliita asuntoja ostella.
• Verotulot kutistuisivat. Tottakai, kun palkat laskisivat, laskisivat myös verotulot. Tämä saattaisi estää velanoton kutistumisen sinällään.
• Alentuneet palkat aiheuttaisivat myös todennäköisesti 90-luvun laman kaltaisia henkilökohtaisia konkursseja, sillä monet tavallisista ihmisistä eivät osaa laskea edes kymmeneen. Liian suuret menot liian suurine asuntolainoineen potkisivat tosissaan ihmisiä päähän.
• Palkkojen alennus olisi periaatteessa ja miksei myös käytännössä vanha kunnon devalvaatio. Nyt kun devalvaatiota ei voida tehdä euron vuoksi, niin palkkojen alennus olisi käytännössä sitä. Tosin silloin kaikki ei tapahtuisi yhdessä yössä vaan paljon pidemmällä syklillä. Kun rahan arvo ei näytä muutenkaan laskevan (koska inflaatio ei ole vieläkään mitenkään hirvittävän korkeissa lukemissa), niin rahan arvon tiputtaminen siten, että sitä saadaan vähemmän voisi olla yksi keino "devalvointiin".

Kovat puheet alkoivat, koska on kovien tekojen aika?

Talvi toivottavasti lähestyy ja samalla kovat puheet ovat alkaneet kautta linjan. Kovilla puheilla tarkoitan tällä kertaa sitä, että päättävissä elimissä olevat tahot ovat ilmaisseet huolestumisensa nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan puolesta. Suunsa ovat avanneet niin EK, Sailas kuin AY-liikekin, mutta hallituksen puolelta (eli päättävältä puolelta) ollaan oltu suu säpissa. Näyttäisikin siltä, että kun Suomi taistelee hyvinvointiyhteiskunnan puolesta, on poliittisessa ilmapiirissä tapahtunut jonkin asteinen halvaantuminen (lieneekö se sitten sixpack-hallituksen syytä?), sillä minkäänlaisia asiaan helpottavia päätöksiä ei ole ainakaan vielä näköpiirissä.

Mitä sitten on sanottu, että minäkin aktivoiduin kirjoittamaan?

Valtiosihteeri Raimo Sailas totesi Taloussanomissa, että

Sailaksen mukaan yritysten kannattavuus on heikentynyt, kun palkat ovat finanssikriisin jälkeen nousseet nopeammin kuin tuottavuus. Yleisiin palkankorotuksiin ei olekaan varaa, hän tähdensi.

Palvelualoilla on kasvua, mutta niiden tuottavuus on heikko. Suomen talouden investointirakenne ei tue tuottavuuden kasvua, sillä aineettomien investointien osuus on matala. Ulkomaisiakaan suoria investointeja Suomi ei juuri houkuttele, valtiosihteeri sanoi.

Hallitusohjelmaa laadittaessa tavoiteltiin ennusteita nopeampaa kasvua, mutta kasvu onkin jäänyt arvioitua hitaammaksi, Sailas muistutti.

– Ei tarvitse pitkään näitä lukuja katsoa kun voi todeta, että hallitusohjelmalta on pohja pudonnut pois.

Suomeksi tämä tarkoittaa, että palkankorotuksiin ei ole oikeasti varaa, vaikka ammattiliitot sitä kovasti yrittäisivät. Jos palkankorotuksia tulisi, olisi todennäköisesti luvassa seuraava irtisanomisaalto ja hammasten kiristys, kun työttömyys nousisi. On myös hauska nähdä, että Sailas on oikeasti sitä mieltä, että hallitusohjelmalta on "pohja pudonnut pois". Ja mitä tekee hallitus? Todennäköisesti ei mitään. Onhan meillä Financial Timesin mukaan Euroopan 4. paras valtionvarainministeri... Tai no. Tiedä häntä. Sen verran vielä Sailaksen sanoista, että tämä ei päde ainoastaan yksityisellä sektorilla, vaan vielä enemmän julkisella sektorilla.

Olenkin aidosti sitä mieltä, että Suomen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi julkisen sektorin palkkoja olisi välittömästi laskettava 20%.

Ja on tietenkin aivan päivänselvää, että hyvin harva suostuu palkkaansa leikkaamaan. Ymmärrän sen, mutta jos halutaan pelastaa hyvinvointiyhteiskunta velkahelvetiltä, niin tämä on ainoa keino. Tälläkin hetkellä Suomi ottaa miltei 10 miljardia euroa velkaa joka vuosi ja suuri osa tästä menee julkisen sektorin menoihin. Ja tunnetusti sieltä on leikattava, missä menot on suurimmat. "Pienistä puroista syntyy suuri joki"-ajattelusta olisikin jo pikkuhiljaa luovuttava, koska vuotava kohta on aivan liian suuri paikattavaksi.

Sailaksen puheita jatkoi myös EK, joka uuden hallituksen puheenjohtajan suulla lausui kovia sanoja:

– Suomi velkaantuu ja ikääntyy, ja kuten olette kuulleet, kaikki itkevät, että asiat ovat menossa huonosti. Ilman perusteellisia ja varmasti ikäviä muutoksia tästä ei selvitä, sanoi Ilpo Kokkila puheessaan.

...

Ilman yrityksiä ei ole ketään, joka maksaa hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset

...

Käytämme enemmän rahaa kuin tienaamme. Suomi ei ole vain suhdannetaantumassa, vaan Suomi on menossa samaan suuntaan kuin Etelä-Euroopan maat
...

Yleisiin ja yhtäläisiin palkankorotuksiin ei missään nimessä ole varaa. Julkisten työpaikkojen palkankorotukset maksetaan jo nyt velalla.

Niin, tiedän, että tuolla turuilla ja toreilla löytyy varmasti sellaisia mielipiteitä, että EK:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila puhuu paskaa. Valitettavasti asioita ajattelevan ja yhteiskunnasta kiinnostuneen tavallisen ihmisen mielestä Kokkila puhuu täysin asiaa. Älkää ymmärtäkö väärin: en ole koskaan äänestänyt Kokoomusta, enkä varmaan koskaan aio äänestääkään, mutta on silti myönnettävä, että "korkealla" nähdään tämä Suomen ongelma. Sama ongelma, jota vasemmalla puolella poliittisessa kentässä olevat eivät todennäköisesti edes suostu myöntämään. Taisipa olla vuosi sitten, kun joku Vasemmistoliiton jeppe sanoi, että velkaa voi ottaa aina lisää. Minä kerron karun totuuden: ei voi.

Olemme oikeasti luisumassa pois hyvinvointiyhteiskunnasta. Poliitikkojen olisi oikeasti aika herätä! Onkin yllättävää, että EK:n niin kutsutuista vastustajista, eli AY-liikkeestä löytyy samanmielisiä. Nimittäin ammattiliitto PRO:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa Talouselämässä:

Rinteen mukaan Suomen hallituksen toimista näkyy, ettei uhkienmerkitystä olla kunnolla sisäistetty.

...

Teollisuuden tueksi tarvittaisiin kipeästi toimia, joilla eliminoitaisiin tulevan rikkidirektiivin vaikutukset, turvattaisiin kohtuuhintaisen energian saanti, pidettäisiin logistiikkakustannukset kurissa sekä huolehdittaisiin pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuudesta, Pro vaatii tiedotteessaan.

"Näissä asioissa kantamme on työnantajapuolen kanssa pitkälti yhteinen. Jos poliitikot eivät pian herää, niin Suomi on vääjäämättömästi etenevän näivettymisen tiellä", Rinne toteaa.

Rinne sanoo, että viime aikaisessa työpaikkojen häviämisessä kysymys ei ole vain taloussuhdanteista, vaan syvällisemmästä muutoksesta.

"Käsillä on koko nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus. Jos tämä trendi jatkuu, ei palveluelinkeinoillakaan ole tulevaisuutta. Saati sitten, että valtiolla olisi veroeuroja, joilla maksaa julkisia palveluita."

Mieti hyvä lukija tätä, että ammattiliiton puheenjohtaja sanoo jotain tälläistä. Kritisoidaan hallitusta kaikista niistä päätöksistä, jotka vievät työpaikkoja ja kilpailukykyjä Suomesta (rikkidirektiivi (Vihreät, Hassi), kohtuuhintainen energia (Vihreät) jne.). Lisäksi Rinne puhuu syvällisemmästä muutoksesta, jossa on pelissä hyvinvointivaltion tulevaisuus. Jopa ammattiliitto näyttää ymmärtävän, että ilman yrityksiä Suomi ei ole hyvinvointiyhteiskunta ja että hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu yrityksien menestykseen. Ilman yrityksiä ei ole töitä, ilman töitä ei ole verotuloja ja ilman verotuloja ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa.

Tämä on hyvin yksinkertaista. Nyt vain tarvitaan tarpeeksi iso joukko tarpeeksi vaikutusvaltaisia poliitikkoja kertomaan kansalle, että "vituiksi menee" ja kovaa. Sen jälkeen voidaan keskustella, että mitä julkiselle sektorille ja Suomen kilpailukyvylle oikeastaan pitäisi tehdä.

Toivottavasti järki vielä voittaa.

Vasemmiston odotettu rämpiminen kunnallisvaaleissa

Kirjoitin tämän vuoden helmikuussa siitä, että todennäköisesti vasemmiston tappio syvenee tulevissa kunnallisvaaleissa. Näin sitten kävikin ja pääsin näköjään melko lähelle omissa ennustuksissani, jossa povasin vasemmiston yhteiskannatukseksi 26-27 prosenttia. Toisin kuitenkin kävi ja kunnallisvaalien 2012 jälkeen vasemmiston yhteiskannatus oli 27,6%.

Heti vaalien jälkeen alkoi selittely ja kansan harhautus. Paavo Arhinmäki kutsui perussuomalaisten tulosta jöötiksi. Ehkä se oli sitä kaiken totuuden nimissä, sillä media ja gallupit olivat luvanneet suurempia kannatuslukuja. Jöötin sijaan Arhinmäen olisi silti pitänyt miettiä sitä, että miksi Vasemmistoliitto sai taas takkiinsa? Muutos edellisiin kuntavaaleihin oli toki marginaalinen 0,8 prosenttia miinusta, mutta silti koko 90-luvun ja 2000-luvun jatkunut alamäki sai taas suloista jatkoa. Lähihistorian huonoimmalla kuntavaalituloksella. Voisiko syy olla siinä, että vasemmisto kääntää takkiaan vai siinä, että yhä harvempi oikeasti työväestöstä ja "vasemmistosta" tuntee vasemmistoliiton oikeaksi kodikseen?

Ylläolevaan kuvaajan on laitettu SDP:n ja Vasemmistoliiton kunnallisvaalimenestys vuodesta 1992 lähtien. Se osoittaa melko pelkistetysti sen, että vasemmisto on pikku hiljaa kuolemassa Suomesta. Vuoden 1992 luvuista on tultu yhteiskannatuksessa ja varsinkin SDP:n osalta hurja matka alaspäin. Nyt SDP:n kannatus oli 19,6% (-1,7%), kun se oli vielä vuonna 1992 yli 27%!. Huonoa tulosta (tai itseasiassa oikeasti miltei historiallisen huonoa) selitettiin sillä, että perussuomalaiset tulivat tosissaan mukaan vasta nyt kunnallisvaaleihin. Siinä lienee osittain totuuden siemen, mutta on samalla muistettava, että kunnallisvaalikentällä perussuomalaiset on tulokas, rookie. Heillä ei ollut kokeneita kunnallisvaalikettuja heittää tuleen ja väittäisin, että perussuomalaisten menestys (tai menestymättömyys) kaatui siihen, että heillä ei ollut tarpeeksi hyviä ehdokkaita kuntien asukkaille. Näin ollen SDP:n ja Jutta Urpilaisen on turha selittää perussuomalaisilla lähes historiallisen huonoa vaalitulosta.

Siksi on oikeasti ihmeellistä lukea, että esimerkiksi Ilta-Sanomien uutisen, "Demareilta historiallisen surkea tulos", jälkeen Uusi Suomi uutisoi demareiden juhlineen historiallisen huonoa tulosta kuin voittoa. Eikö tässä tilanteessa olisi pikemminkin pitänyt kysyä sitä, että "mitä teimme väärin?". "Missä voimme parantaa?" Todellisuudessa ainakin minun mielikuvani demareista on seuraava: he ovat eläköitymässä oleva puolue, jossa ei ole tarpeeksi nuorta voimaa takana (toisin kuin esimerkiksi Kokoomuksella). Sen takia he ja vasemmistoliitto tulevat myös tulevaisuudessa menettämään ääniä luonnollisen poistuman kautta. Demareilla ei vielä kaiken tämän lisäksi ole mitään annettavaa työtä tekeville ihmisille tai lapsiperheille. Vain julkisia palveluja, jotka revitään keskiluokan selkänahasta. Toisin sanoen vasemmalla olevat puolueet eivät ole enää työtä tekevän ihmisen puolella, vaan tätä vasemmistoa tukevat pääosin eläköityneet tai eläköitymässä olevat ihmiset, joiden ei tarvitse enää töitä tehdä. Siinä on syy vasemmiston tappioon myös tulevaisuudessa.

Kuntavaaleilla kosiskellaan tyhmää kansaa

Mistä huomaa, että on taas vaalien aika (tällä kertaa kuntavaalien)? No siitä, että vasemman laidan kulkijat lähtevät vaatimaan kaikenlaisia veroja yrityksille ja yhteisöille, sekä tietysti rikkaille ihmisille (mikäli niitä oikeasti Suomessa on edes niin paljoa). Hulluinta koko touhussa on se, että tälläiset yksinkertaiset päähänpistot voivat olla todella turmiollisia Suomelle ja suomalaisille yleensäkin, kun verotouhuun kyllästyneet yritykset muuttavat täältä huitsin Nevadaan.

Niin, minä viittaan rahoitusmarkkinaveroon, jota SDP ajaa kuin käärmettä pyssyn piippun.

Perusajatuksena rahoitusmarkkinavero on hyvä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos tälläinen vero saataisiin globaalisti toimimaan, niin se pitäisi samantien ottaa käyttöön. Näin ei kuitenkaan ole käymässä edes Euroopan mittakaavassa, sillä Euroopastakin löytyy valtioita (mm. Iso-Britannia), jotka sanovat, että eivät aio ottaa veroa käyttöön. Yksi esimerkki näistä maista on myös naapurimme Ruotsi ja koko yhtälö kuvaa sitä karua tosiasiaa, kuinka tyhmiä päättäjämme ovat, kun yrittävät jälleen kerran verottaa tällä kertaa yrityksiämme hengiltä.

Minusta on päivänselvää, että rahoitusmarkkinavero tälläisellä mittakaavalla ei voi missään tapauksessa toimia. Se olisi Suomen osalta varsin tuhoisa vero, jos ihan rehellisiä ollaan, mutta ainakaan SDP:n piirissä tätä ei olla huomattu. Itse asiassa koko touhu muistuttaa autoverosta paljastunutta farssia, jossa valtio on menettänyt jo 200 miljoonaa euroa. Syytkin ovat selvät:

Käytännössä valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen(sd.) valmistelema ja Jyrki Kataisen(kok.) hallituksen viime syksynä tekemä autoveron radikaali kiristys on kääntynyt itseään vastaan. Hallitus perusteli veron korotuksia ympäristösyillä, vaikka taustalla vaikuttivat täysin valtion fiskaaliset syyt eli verotuottoja haluttiin autokaupalta ja autojen ostajilta enemmän...

Politiikka ja pisteiden keruu ympäristöasioissa ajoi vain jälleen kerran yli normaaliin varovaisuuden, joka veromuutoksissa taantumaoloissa pitäisi ottaa paremmin huomioon.

Nyt kun lukee autoveron "onnistumisesta", niin on pakko kysyä, että onko rahoitusmarkkinavero yhtään sen parempi? Entä jos rahoitusmarkkinaveron takia otammekin takkiin ja koko homman tuotto jää lopulta negatiiviseksi? Kuka ottaa sellaisesta vastuun?

Aloitetaan niistä negaatioista. Toistaiseksi ainakin Sampo Pankki ja OP-Pohjola ovat ilmoittaneet, että ne siirtävät toimintojaan pois Suomesta, jos rahoitusmarkkinavero toteutuu. Lisäksi on laskettu, että vero nostaisi todennäköisesti eläkemaksujamme, koska eläkeyhtiöiden menot lisääntyisivät huomattavasti.

-"Entä sitten", ajattelee ehkä toisen tai kolmannen polven demari.

Minä ajattelen ehkä vähän käytännöllisemmin, sillä se tarkoittaa sitä, että maastamme katoaa sitä kautta jälleen työpaikkoja ja varallisuutta. Mikäli demarien tavoitteena on se, että pesemme toistemme paitoja ja kaikki ovat yhtä köyhiä, niin tämä on toki kannattava suunta. En ole edes ajatusteni kanssa yksin, sillä esimerkiksi Björn Wahlroos (joka on muuten tunnettu ex-taistolainen) on kuvannut veroa "tarpeettomaksi" ja "ajanhukaksi". MTV3:n toimittaja Timo Haapala näkee asian myös minun lailla vaalipuheena ja kysyy perustellusti, että "mikä ihmeen "ammu omaan jalkaasi"-tauti Suomea riivaa"? Olen täysin samaa mieltä. On ihan hullua edes puhua tälläisestä verosta, koska on päivänselvää, että osakekaupat ynnä muut transaktiot suoritettaisiin tietokoneella vastaisesti jossain muualla kuin Suomessa. Niin tekisivät sekä yritykset, että yksityiset osakkeenomistajat. Jopa sinäkin hyvä lukija jos omistat osakkeita.

Mitä sitten tämän hullun veroajatuksen (tässä muodossa) puoltajat ovat sanoneet?

No, Erkki Tuomioja toteaa, että "pankinomistajana en luottaisi johtajaan, joka lähtee tosissaan esittämään toimintojen siirtelyä 0,1 prosentin veroeron vuoksi". Mukava tietää. Puoluelasien läpi katseltuna kaikki näyttää ilmeisesti paremmalta myös ekonomin mukaan. Ilmeisesti Tuomioja unohtaa, että transaktioita on niin paljon, että 0,1% tuottaisi verokirstuun ihan järjettömän potin rahaa. Ja sitä rahaa pankit (tai ketkään muutkaan) eivät ole valmiit maksamaan.

Paavo Arhinmäki toitottaa taas sitä, kuinka pankki valehtelee (ihan kuin Arhinmäki itse ei olisi tehnyt sitä...) kansalle: "Yritys itse ilmoittaa, että sen ”juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä heijastuu ryhmän arvoihin ja tapaan toimia. Vastuullisuus on keskeinen osa ryhmän arvopohjaa ja strategiaa”". Myöhemmin Arhinmäki menee jo osittain tahattoman komiikan puolelle sanomalla, että "siitä imagosta ei ole enää edes riekaleita jäljellä" tarkoittamalla Kokoomuksen linjaa. Samalla voisi kysyä, että missä on Arhinmäen ja koko vasemmistoliiton linja, kun he ovat tukeneet jo espanjalaisia pankkeja miljoonilla ja taas miljoonilla euroilla? Missä on se logiikka, jossa toinen käsi vastustaa ja toinen kannattaa? Minusta ei missään.

Vasemmiston puolesta puhuja Kansan Uutiset puolestaan kertoo, että EU:n verokomissaari on muistuttanut, että "vero on rakennettu siten, ettei sitä voi välttää". Tämänhän voi kuitata sillä, että kyllä varmasti voi. Yrityksillä on ihan asiaan perehtyneitä ihmisiä, joiden avulla yritykset tekevät verosuunnittelua. Sen avulla ne välttävät useimmat verot ja tulevat vastedeskin ne välttämään. Jos muuta uskoo, niin melko naiivi saa olla. Eri uutisessa Kansan Uutiset myös kertoo professori Heikki Patomäen kannattavan varallisuusveroa. Tämä ei tosin ole mitenkään yllättävää, sillä Patomäki on ollut ehdokkaana vasemmistoliiton kirjoilla eduskuntavaaleissa.

Minkälaiseen sopuun hallitus sitten tulee? Ensiyritys ei ainakaan uutisten mukaan onnistunut ja veikkaanpa, että tästä tulee jonkinlainen kompromissi, joka ei tarkoita yhtään mitään. Aika tosin näyttää, mutta se on varmaa, että jos vero toteutuu, niin Suomi menettää jälleen työpaikkoja ja yrityksiä. Sanoipa Urpilainen, Tuomioja tai professori Patomäki mitä tahansa. Melko hullulta touhulta tämä koko touhu jälleen kerran joka tapauksessa vaikuttaa ainakin tässä mittakaavassa, jossa ei edes yritetä globaalia veroa.